Kotoutumisen alkuun pääsee helpommin tutulla kielellä

Kotona Suomessa -pilottihankkeissa on saatu rohkaisevia tuloksia maahanmuuttajien omakielisistä yhteiskuntaorientaatiokoulutuksista. Maahanmuuttajan kokevat ymmärtävänsä suomalaista yhteiskuntaa laajemmin ja syvällisemmin, kun tietoa välittää hyvin kotoutunut maahanmuuttaja tutulla kielellä.

"Onko mahdollista toimia aktiivisena jäsenenä uudessa yhteiskunnassa, jos ei kunnolla ymmärrä sen toimintaa ja taustalla olevia arvoja ja normeja?", kysyy Kotona Suomessa -hankkeen projektiasiantuntija Laura Ruuskanen.

Eri puolilla Suomea Kotona Suomessa -pilottihankkeissa sekä Suomen Pakolaisavun Kotikunta -hankkeessa on kokeiltu uusia tapoja antaa yhteiskuntatietoutta maahanmuuttajille heidän omalla äidinkielellään tai muulla tutulla kielellä. Tulokset ovat rohkaisevia, ja niistä on saatu paljon hyvää palautetta. Maahanmuuttajat kokevat ymmärtävänsä asioita laajemmin ja syvällisemmin, kun tietoa antaa omakielinen, itse hyvin kotoutunut maahanmuuttajataustainen kouluttaja.

Omakielisen kouluttajan vetämällä yhteiskuntakurssilla keskustelu ja kysyminen on tehty helpoksi. Kursseilla on mahdollista käsitellä myös ennakkoluuloja, vääriä tietoja ja asenteita. Omakielinen kouluttaja voi myös toimia osallistujille esimerkkinä siitä, että suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia on mahdollista oppia ymmärtämään. Maahanmuuttajien verkostoissa liikkuu myös väärää tietoa esimerkiksi naisten ja lasten asemaan, viranomaisten rooliin ja hyvinvointiyhteiskunnan toimintamekanismeihin liittyen, koska ne eivät ole varsinkin kauempaa tuleville maahanmuuttajille entuudestaan tuttuja. Oikean tiedon antaminen heti kotoutumisen alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, ja se onnistuu hyvin omakielisellä yhteiskuntaorientaatiolla.

Kotona Suomessa -hanke (ESR) järjesti yhteistyössä Suomen Pakolaisavun ja YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n kanssa 26.11.2018 tilaisuuden "Onnistunut kotoutuminen - omakielinen yhteiskuntaorientaatio osaksi kotoutumispalveluita". Omakielinen yhteiskuntaorientaatio on tällä hetkellä pysyvässä palveluvalikoimassa kotoutumiskoulutuksessa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta tämä koulutus ei tavoita kaikkia tarvitsevia asiakkaita.

"Toiveena olisi saada omakielinen yhteiskuntaorientaatio pysyväksi osaksi kotoutumispalveluita ja asiakkaiden saataville riippumatta asuinpaikasta tai työmarkkinastatuksesta. Esimerkiksi Ruotsissa kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota vasta maahan muuttaneille pakolaisille ja muille kansanvälistä suojelua saaville kansallisesti yhdenmukainen yhteiskuntaorientaatiokurssi", Ruuskanen kertoo.
 

Omakieliselle yhteiskuntatiedolle on kova tarve

Nykyisessä kotoutumispalveluiden järjestelmässä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ei aina ole tarjolla helposti ymmärrettävässä muodossa. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa yhteiskunta- ja työelämätietoutta annetaan suomen kielellä, vaikka suurimmalla osalla suomen kielen taito on vielä heikko. Viranomaisasioinnissa on useimmiten käytössä tulkki, mutta näissä tapaamisissa hoidetaan yleensä vain yhtä asiaa. Maahanmuuttajalle ei tällöin välttämättä synny laajempaa käsitystä esimerkiksi siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on organisoitu ja rahoitettu. 

Lisätietoja:
Laura Ruuskanen, Kotona Suomessa -projektiasiantuntija
[email protected]
p. 050 396 0257