Päällysteiden ylläpito

Kaakkois-Suomen alueella on maanteitä 3901 km sekä maanteiden varsilla olevia jalankulku- ja pyöräilyväyliä 349 km. Maanteistä valtateitä on noin 536 km, kantateitä 87 km, seututeitä 617 km sekä yhdysteitä 2660 km. Päällystettyjä teitä Kaakkois-Suomessa on 2626 km ja sorateitä 1275 km. Suuri osa elinkeinoelämän kuljetuksista liikkuu vilkkaasti liikennöidyllä päätiestöllä, ja päällystetyn tieverkon merkitys on suuri erityisesti vientikuljetuksille. Sen sijaan muulla tieverkolla on oma merkityksensä sekä kuljetuksille että henkilöliikenteelle. Maa- ja metsätalouden kuljetukset liikkuvat päivittäin vähäliikenteisemmällä yhdystieverkolla ja iso osa työmatka- ja asiointiliikenteestä käyttää keskivilkkaita ja vähäliikenteisiä seutu- sekä yhdysteitä.

Vuonna 2023 päällysteitä uusitaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta ainoastaan noin 70 km. Päällystettävistä teistä suurin osa on valta- ja kantateitä, n. 51 km. Loput ovat seutu- ja yhdysteitä. Kesän pisimpänä päällystekohteena on kantatie 62 Kurkvuori - Virmutjoki. Katso kaikki vuoden 2023 päällystyskohteet kartalta tämän sivun "oikopolut"-linkeistä. Laajamittausten päällystystöiden lisäksi tieverkolla tehdään erinäisiä päällyste- ja urapaikkauksia liikennöitävyyden turvaamiseksi. Lisätietoja työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja liikennetilanteesta saat Fintrafficin liikennetilannekartalta (fintraffic.fi).

Viimeisimpien vuosien aikana (v. 2014–2022) maanteitä on päällystetty keskimäärin 200 km vuodessa, joten tämän vuoden päällystysohjelman pituus jää selvästi keskimääräistä alhaisemmaksi. Tämä johtuu pääasiassa siitä, ettei tälle vuodelle ole päällysteisiin ole käytettävissä enempää rahoitusta ja kustannustaso on noussut. Kolmas syy on se, että elinkaarensa päässä oleville kohteille joudutaan tekemään kalliimpia korjauksia ja yleisen kustannustason nousun vuoksi samalla euromäärällä saadaan aiempaa vähemmän uutta asfalttia. Vuosina 2016–2018 ns. korjausvelkarahoituksen turvin kunnostettiin merkittävä määrä erityisesti seutu- ja yhdysteiden päällysteitä (196 km) sekä lisäksi parannettiin ja päällystettiin sorateitä (20 km). Korjausvelkaohjelman rahoitus loppui v. 2018, minkä myötä päällysteisiin käytettävä rahoitus lähes puolittui vuodelle 2019. Vuonna 2020 päällysteisiin käytettiin perusväylänpidon rahoituksen lisäksi ns. koronaelvytysrahaa, mikä mahdollisti yhteensä peräti 280 km maantien ja 18 km jkpp-väylän päällystämisen Kaakkois-Suomessa. Tervetulleen lisärahan myötä pystyttiin pitkästä aikaa päällystämään huonoon pintakuntoon jalankulun ja pyöräilyn väyliä, millä on sekä kävelyä, pyöräilyä että esim. rullahiihtoa ja -luistelua edistävä vaikutus. Vuoden 2023 päällysteohjelma painottuu pääteille, mutta verkon kunnon ei kuitenkaan ennusteta merkittävästi heikkenevän vielä tämän vuoden aikana. Yleisenä huolena on toki rahoituksen niukkuus ja bitumin hinnannousu sekä näiden myötä korjausvelan kasvaminen entisestään.

Päällystettyjen teiden kuntoa arvioidaan ja kuntotietoja mitataan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Maastossa tehtävät mittaukset sisältävät teiden tasaisuuden ja uraisuuden mittaukset sekä vauriokartoitukset. Kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomen päällystetyt tiet ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa, sillä koko maassa huonokuntoisia teitä on n. 13 %, kun niitä Kaakkois-Suomessa on vain n. 7 %. Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty Kaakkois-Suomen huonokuntoisten päällysteiden kehitys vilkkaiden sekä muiden teiden osalta erikseen ja lisäksi päällysteohjelman pituus vuosina 2014–2022. Päällysteohjelman pituus on vaihdellut vuosittain 109–289 km välillä. Vilkkaasti liikennöityjä huonokuntoisia teitä on ollut eri vuosina noin 2–6 % sekä muita huonokuntoisia teitä noin 8–12 %. Kuvaajasta nähdään, että päällysteisiin käytössä olevalla rahoituksella ja siitä muodostuvalla päällysteohjelman pituudella on vaikutusta huonokuntoisten teiden osuuteen. Esim. vuosina 2019 ja 2021 päällysteohjelman oltua lyhyempi, huonokuntoisten teiden osuus kasvoi.