Päällysteiden ylläpito

Kaakkois-Suomen alueella on teitä 4156 kilometriä. Valtateitä on noin 557 km, kantateitä 87 km, seututeitä 665 km sekä yhdysteitä 2827 km. Päällystettyjä teitä Kaakkois-Suomessa on 2846 km ja sorateitä noin 1403 km. Suuri osa elinkeinoelämän kuljetuksista liikkuu vilkkaasti liikennöidyllä päätiestöllä. Päällystetyn tieverkon merkitys on suuri erityisesti vientikuljetuksille. Myös muulla tieverkolla on merkityksensä sekä kuljetuksille että henkilöliikenteessä: maa- ja metsätalouden kuljetukset liikkuvat päivittäin vähäliikenteisemmällä yhdystieverkolla ja iso osa työmatka- ja asiointiliikenteestä käyttää keskivilkkaita ja vähäliikenteisiä seutu- ja yhdysteitä.

Tienpidon linjausten mukaan vilkkaimpien teiden kunto pidetään nykytasolla, mutta alemmalla tieverkolla kunnon sallitaan jonkin verran heikkenevän. Korjausvelkarahoituksen avulla kunnostettiin vuosien 2016-2018 aikana noin 196 km seutu- ja yhdysteiden päällysteitä. Lisäksi korjausvelkarahalla parannettiin ja päällystettiin sorateitä yhteensä 20 kilometriä. 

Korjausvelkaohjelman rahoitus loppui vuoteen 2018. Samalla päällysteisiin käytettävä rahoitus lähes puolittui. Tälle vuodelle päällysteisiin myönnetty rahoitus puolestaan jälleen nousi selvästi. Päällystettyjen teiden ja tiemerkintöjen ylläpidon vuosittainen perusrahoitus vuonna 2020 on 10,4 M€, kun se viime vuonna oli vain 6 M€.

Päällysteitä uusitaan vuonna 2020 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta reilut 200 km, kun se viime vuonna oli vain noin 100 km. Viimeisten vuosien aikana on keskimääräisesti päällystetty 192 km vuodessa pois lukien viime vuoden notkahdus.

Valta- ja kantateitä päällystetään vuonna 2020 yhteensä noin 76 km ja seutu- sekä yhdysteitä 132 km. Alemmalla tieverkolla liikennöitävyydestä huolehditaan lisäksi paikkaamalla erityyppisiä vaurioita. Tälle vuodelle tullut lisärahoitus on erittäin tervetullutta. Pystymme pitkästä aikaa päällystämään myös kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin 18 km, jolla on kävelyä ja pyöräilyä edistävä vaikutus. Mikäli viime vuoden kaltainen rahoituksen taso olisi jatkunut, päällystetyn tieverkon kunto olisi romahtanut ja korjausvelan määrä olisi kääntynyt jyrkkään kasvuun. Olisimme todennäköisesti joutuneet muuttamaan päällystettyjä teitä takaisin sorateiksi, kuten muualla päin Suomea on jossain määrin jouduttu tekemään.

 

Uppdaterad