Joint Environmental Management of the River Tana (Tenojoen Interreg -hanke)

 

 

 

(2017-2020)

Hankkeen tavoitteena on yhdistää Norjan ja Suomen ympäristötietous Tenojoen vesistöalueesta ja hyödyntää sitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kyseessä on ympäristöviranomaisten, tutkimuslaitosten, kuntien ja kalastushoito-organisaatioiden yhteisprojekti.

Luonnonvarakeskus Suomesta ja Tenon kalastushoitoyhdistys Norjasta ovat koonneet aineiston lohenpoikasten esiintymisestä ja tiheyksistä Tenon vesistön sivujoissa. Hankkeessa luotu yhteinen tietokanta löytyy Luken Kalahavainnot.fi sivustolta nimellä Tenojoen lohikartat:

Poikastietojen lisäksi tietokantaan päätettiin sisällyttää tiedot Tenojoella toteutetuista lohiseurannoista, aikuislohien säännöllisestä levinneisyysalueesta ja eri jokialueiden lohen kutukantatavoitteista. Tietokannan kehittäminen sekä aineistojen lisääminen ja päivittäminen jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa arvioitiin tierumpujen esteellisyys kalan vaellukselle ja jatkettiin 2000-luvulla aloitettua vaellusesteiden poistoa Tenon sivujoista. Sekä rumpujen tarkastus, että sähkökoekalastus osoittivat, että suuri osa aikaisemmin kunnostetuista kohteista eivät toimi enää vaellusesteenä, sillä kaloja todettiin olevan kunnostettujen tierumpujen yläpuolella. Lismmajohka ja Vuohppejohka –kohteet sekä tierumpu Vuolit Boratbokcajohka I -joen (alemman haaran) suistossa kunnostettiin syksyllä 2019.


Sähkökoekalastusta Tenon sivujoella. Kuva Narve S. Johansen.

Norjan ja Suomen ympäristöviranomaiset ovat koonneet Tenon vesistöalueen yhteisen seurantaohjelman. Lisäksi vesistöalueella sijaitsevien jätevedenpuhdistuslaitosten päästö- ja vaikutusseurantatiedot yhdistettiin. Tietoa Tenon veden laadusta ja puhdistamojen vaikutuksesta esitetään Suomalais-Norjalaisen rajavesistökomission verkkosivustolla:

Kunnat ja ympäristöviranomaiset ovat vaihtaneet tietojaan uhanalaisista lajeista ja suojeltavista elinympäristöistä. Yhteistyössä kerättiin tietoa huonosti tunnettujen lajien, kuten pienperhosten elinympäristöstä, koottiin tiedot Utsjoen arvokkaista perinnemaisemakohteista paikkatietoaineistoksi, sekä kartoitettiin maanomistajien yhteydenottojen perusteella uusia mahdollisia perinnemaisemakohteita. Alueet ovat vanhoja niittyjä tai laidunmaita, jotka säilyvät vain aktiivisten hoitotoimien, niiton tai laidunnuksen kautta. Kohdekohtaiset tiedot, hoitosuositukset ja tieto hoidon rahoituksesta lähetetään kuntaan ja maanomistajille.

Vaikka kysymys on samasta joesta, lainsäädännöt ja luonnonvarojen hoitojärjestelyt eroavat Suomen ja Norjan välillä. Hankkeessa kehitettiin yhteisiä hallintojärjestelmiä, joiden avulla säilytetään tasapaino luonnon hyödyntämisen ja suojelun välillä. Hankkeen toteuttajat kertoivat marraskuussa 2019 hankkeen tuloksista Suomen ja Norjan rajakunnissa. Tiedotustilaisuudet pidettiin suomen, saamen ja norjan kielellä Utsjoella ja Tana brussa. Tilaisuuksien esitelmät sekä kysymys/vastaus muodossa olevat keskustelut ovat luettavissa PDF-tiedostoista:

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Ilona Grekelä, puh. 0295 037 302

 

 

Uppdaterad