Joint Environmental Management of the River Tana (Tenojoen Interreg -hanke)

(2017-2020)

Hankkeen tavoitteena on yhdistää Norjan ja Suomen ympäristötietous Tenojoen vesistöalueesta ja hyödyntää sitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kyseessä on ympäristöviranomaisten, tutkimuslaitosten, kuntien ja kalastushoito-organisaatioiden yhteisprojekti.

Luonnonvarakeskus Suomesta ja Tenon kalastushoitoyhdistys Norjasta ovat koonneet aineiston lohenpoikasten esiintymisestä ja tiheyksistä Tenon vesistön sivujoissa. Hankkeessa luotu yhteinen tietokanta löytyy Luken Kalahavainnot.fi sivustolta nimellä Tenojoen lohikartat:

Poikastietojen lisäksi tietokantaan päätettiin sisällyttää tiedot Tenojoella toteutetuista lohiseurannoista, aikuislohien säännöllisestä levinneisyysalueesta ja eri jokialueiden lohen kutukantatavoitteista. Tietokannan kehittäminen sekä aineistojen lisääminen ja päivittäminen jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa arvioitiin tierumpujen esteellisyys kalan vaellukselle ja jatkettiin 2000-luvulla aloitettua vaellusesteiden poistoa Tenon sivujoista. Sekä rumpujen tarkastus, että sähkökoekalastus osoittivat, että suuri osa aikaisemmin kunnostetuista kohteista eivät toimi enää vaellusesteenä, sillä kaloja todettiin olevan kunnostettujen tierumpujen yläpuolella. Lismmajohka ja Vuohppejohka –kohteet sekä tierumpu Vuolit Boratbokcajohka I -joen (alemman haaran) suistossa kunnostettiin syksyllä 2019. Päivitetty arviointi tierumpujen esteellisyydestä kalan vaellukselle Tenon sivujoista on raportissa:


Sähkökoekalastusta Tenon sivujoella. Kuva Narve S. Johansen.

Kesällä 2018 arvioitiin Tenojoen Suomen puolella sijaitsevien sivujokien rumpujen ja siltojen vaellusesteellisyyttä. Arvioinnin tulokset on koottu raporttiin:

Norjan ja Suomen ympäristöviranomaiset ovat koonneet Tenon vesistöalueen yhteisen seurantaohjelman:

Hankkeessa laajennettiin seurantaverkkoa valuma-alueen latvavesillä. Seurannan perusteella Tenojoen vedenlaatu vesienhoidon viisiportaisella asteikolla erinomainen. Inarijoen-Tenojoen biologinen tila on Suomessa pohjaeläinten, päällyslevien ja kalaston rakenteen perusteella erinomainen. Myös valuma-alueen muut vesistöt ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tietoa Tenon veden laadusta ja biologisesta tilasta on raportissa:

Atlantin lohen kutukannat ovat pienentyneet etenkin latvavesistöissä. Lohen osalta molempien maiden yhteisenä tavoitteena on lohikantojen kestävä taso. Lohikantojen tilaa kuvaavat raportit ovat Suomen ja Norjan välisen Tenojoen lohikantojen seuranta- ja tutkimusryhmän verkkosivustolla:

Vesistöalueella sijaitsevien jätevedenpuhdistuslaitosten päästö- ja vaikutusseurantatiedot yhdistettiin:

Tietoa Tenon veden laadusta ja puhdistamojen vaikutuksesta myös esitetään Suomalais-Norjalaisen rajavesistökomission verkkosivustolla:

Kunnat ja ympäristöviranomaiset ovat vaihtaneet tietojaan uhanalaisista lajeista ja suojeltavista elinympäristöistä. Yhteistyössä kerättiin tietoa huonosti tunnettujen lajien, kuten pienperhosten elinympäristöstä, harvinaisista kasvilajeista, koottiin tiedot Utsjoen arvokkaista perinnemaisemakohteista paikkatietoaineistoksi, sekä kartoitettiin maanomistajien yhteydenottojen perusteella uusia mahdollisia perinnemaisemakohteita. Alueet ovat vanhoja niittyjä tai laidunmaita, jotka säilyvät vain aktiivisten hoitotoimien, niiton tai laidunnuksen kautta. Kohdekohtaiset tiedot, hoitosuositukset ja tieto hoidon rahoituksesta on lähetetty kuntaan ja maanomistajille. Hankkeessa tehtyihin erillisselvityksiin voi tutustua alla olevien linkkien kautta:

Yhteenveto hankkeen luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä kartoituksista, ja perinnemaisemien hoitomuodoista ja rahoituskanavista Suomessa ja Norjassa sekä suosituksista jatkotoimenpiteiksi on koottu loppuraporttiin:

Vaikka kysymys on samasta joesta, lainsäädännöt ja luonnonvarojen hoitojärjestelyt eroavat Suomen ja Norjan välillä. Hankkeessa kehitettiin yhteisiä hallintojärjestelmiä, joiden avulla säilytetään tasapaino luonnon hyödyntämisen ja suojelun välillä. Hankkeen toteuttajat kertoivat marraskuussa 2019 hankkeen tuloksista Suomen ja Norjan rajakunnissa. Tiedotustilaisuudet pidettiin suomen, saamen ja norjan kielellä Utsjoella ja Tana brussa. Tilaisuuksien esitelmät sekä kysymys/vastaus muodossa olevat keskustelut ovat luettavissa PDF-tiedostoista:

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Ilona Grekelä, puh. 0295 037 302

 

 

Uppdaterad