› Tillbaka till den grafiska version

NTM-centralerna

NTM-centralernas regionala sidor får man fram genom att välja ämbetsverk i toppmenyn eller önskat område under rubriken Välj område upp till höger.

NTM-centralerna främjar den regionala utvecklingen genom att sköta  statsförvaltningens uppgifter och utveckling i regionerna. NTM-centralernas gemensamma värden är kundinriktning, kompetens, samarbete och öppenhet.

NTM-centralerna har tre ansvarsområden:

  • näringar, arbetskraft och kompetens
  • trafik och infrastruktur och
  • miljö och naturresurser.

NTM-centraler med tre ansvarsområden: Lappland, Norra Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Egentliga Finland, Nyland, Norra Savolax och Sydöstra Finland.

NTM-centraler med två ansvarsområden (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens samt ansvarsområdet miljö och naturresurser): Kajanaland, Norra Karelen och Södra Savolax.

NTM-centraler med ett ansvarsområde (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens): Österbotten och Satakunta.

NTM-centralerna styrs av arbets- och näringsministeriet. Verksamheten styrs därtill inom de egna sektorerna av inrikesministeriet, undervisnings- och kulturministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Kommunikationsministeriet och Trafikledsverket. NTM-centralerna uppfyller också mål för Livsmedelsverket, Migrationsverket och Business Finland.

NTM-centralerna, som inrättades 1.1.2010, sköter uppgifter som tidigare ankommit på TE-centralerna, de regionala miljöcentralerna, vägdistrikten, länsstyrelsernas trafikavdelningar och bildningsavdelningar samt på Sjöfartsverket. En del av tjänsterna har överförts till regionförvaltningsverken (RFV) som inrättades samtidigt.

De uppgifter som gäller biblioteks-, idrotts- och ungdomsväsendet samt läroanstaltsbyggande har vid ingången av året 2014 överförts från närings-, trafik- och miljöcentralerna till regionförvaltningsverken:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Irma Mononen

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Nestlade Portlets

Läs mer Minimera

Innehållspresentatör

« Tillbaka

Toimiva, tuottava peltomaa (Lempäälä)

0
marja.kosme@ely-keskus.fi

Toimiva, hyvärakenteinen peltomaa on avaintekijänä tavoiteltaessa parempaa satoa tai esimerkiksi kestävyyttä voimakkaiden kuivuus- ja sadejaksojen aikana. Tule kuulemaan käytännön vinkit keinoista, joilla maan kasvukuntoa voidaan parantaa sekä kokemuksia kunnostustoimien tuottamista hyödyistä! Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille maatalousyrittäjille.

Kuvituskuva: Viljaa

Ohjelma

11:30 Lounas/kahvit

12:00 Avaus - Jaakko Ahola, MTK Pirkanmaa

12:10 Muokkauksen vaikutus maan rakenteeseen - Janne Heikkinen, Vilkku plus -hanke

Erilaisilla muokkausmenetelmillä voidaan parantaa maan rakennetta mekaanisesti. Jotta lopputulos on hyvä, täytyy ensin tunnistaa pellon kasvukuntoa rajoittavat tekijät. Pellon pintaa syvempi tarkastelu kertoo mahdollisista rakenneongelmista ja sopivat menetelmät maan rakenteen parantamiseksi on helpompi valita.

13:00 Pellon vesitalouden hallinta; käytännön toimet - Janne Pulkka, Etelä-Suomen salaojakeskus

Esitelmä pitää sisällään asiaa valtaojien kunnostamisesta sekä peltojen salaojittamisesta. Vesitalouden hallinnalla luodaan perusedellytykset peltomaan hyvälle kasvukunnolle.

13:50 Kahvit

14:15 Hiiliviljelyn käytäntöjä maan kasvukunnon edistämiseksi - Tuomas Mattila, tutkija (SYKE) ja maanviljelija (Kilpiän tila)

Maaperän hiilivaraston kasvattaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Samaan aikaan hiiliviljelymenetelmillä on suoraa hyötyä maan kasvukunnolle (kasvipeite, juuristo, maaperän rakenne, mikrobiaktiivisuus). Esityksessä käydään läpi käytäntöjä ja kokemuksia 108 Carbon Action tilalta.

15:15 Käytännön kokemuksia maan kasvukunnon parantamisesta - Philipp tai Niina Mayer, Mantereen tila

Mitä on opittu ja saatu aikaan Mantereen tilalla viidessä vuodessa, kun keskiössä on ollut maan kasvukunnon parantaminen? Kyntöauroista kevennettyyn muokkaukseen, ylilaidunnuksesta kokonaisvaltaiseen laidunsuunnitteluun.

15:45 Keskustelua

16:00 Tilaisuus päättyy

ILMOITTAUDU TÄSTÄ MUKAAN! Ilmoittautuminen päättyy to 23.1.2020.


../common/calendar Startdatum: 29.1.2020
Uppdaterad

ALUEELLISET LINKIT