› Tillbaka till den grafiska version

NTM-centralerna

NTM-centralernas regionala sidor får man fram genom att välja ämbetsverk i toppmenyn eller önskat område under rubriken Välj område upp till höger.

NTM-centralerna främjar den regionala utvecklingen genom att sköta  statsförvaltningens uppgifter och utveckling i regionerna. NTM-centralernas gemensamma värden är kundinriktning, kompetens, samarbete och öppenhet.

NTM-centralerna har tre ansvarsområden:

  • näringar, arbetskraft och kompetens
  • trafik och infrastruktur och
  • miljö och naturresurser.

NTM-centraler med tre ansvarsområden: Lappland, Norra Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Egentliga Finland, Nyland, Norra Savolax och Sydöstra Finland.

NTM-centraler med två ansvarsområden (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens samt ansvarsområdet miljö och naturresurser): Kajanaland, Norra Karelen och Södra Savolax.

NTM-centraler med ett ansvarsområde (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens): Österbotten och Satakunta.

NTM-centralerna styrs av arbets- och näringsministeriet. Verksamheten styrs därtill inom de egna sektorerna av inrikesministeriet, undervisnings- och kulturministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Kommunikationsministeriet och Trafikledsverket. NTM-centralerna uppfyller också mål för Livsmedelsverket, Migrationsverket och Business Finland.

NTM-centralerna, som inrättades 1.1.2010, sköter uppgifter som tidigare ankommit på TE-centralerna, de regionala miljöcentralerna, vägdistrikten, länsstyrelsernas trafikavdelningar och bildningsavdelningar samt på Sjöfartsverket. En del av tjänsterna har överförts till regionförvaltningsverken (RFV) som inrättades samtidigt.

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen organisaatiokaavio (pdf)

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Nestlade Portlets

Läs mer Minimera

Innehållspresentatör

« Tillbaka

Tienkäyttäjät tyytyväisiä pääteiden talvihoitoon, raskaalta liikenteeltä kiitosta liukkaudentorjunnasta (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)

Tienkäyttäjät tyytyväisiä pääteiden talvihoitoon, raskaalta liikenteeltä kiitosta liukkaudentorjunnasta (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)

Väylävirasto selvitti kesän 2019 ja talven 2020 tutkimuksissaan tienkäyttäjien tyytyväisyyttä teiden kuntoon ja talvihoitoon. Päätiet saivat kiitosta. Raskaan liikenteen tyytyväisyys liukkaudentorjuntaan ja suolausmääriin parani. Eniten kielteisiä arvioita tuli tienpinnan tasaisuudesta. Säällä ja hoitoluokilla oli paljon vaikutusta tuloksiin.

Talven 2020 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukseen vastasi 8 116 yksityishenkilöä ja 1 479 raskaan liikenteen kuljettajaa. Raskaan liikenteen kuljettajalla tarkoitetaan linja- tai kuorma-auton kuljettajaa.

Tyytyväisyys talvihoitoon ennallaan, mutta maanteiden kuntoon ollaan aiempaa tyytymättömämpiä

Talvi 2020 oli poikkeuksellinen, sillä sää vaihteli eri puolilla maata poikkeuksellisen paljon. Pohjoisessa ja idässä sääolosuhteet olivat kunnossapidon kannalta vaikeat. Lapissa lunta tuli poikkeuksellisen paljon. Lounais- ja Etelä-Suomessa vallitsi pääosin syksyinen keli, mutta suolausta tarvittiin silti.

– Talven lumisateiden määrällä ja tienkäyttäjien tyytymättömyydellä näyttää olevan yhteys, kun verrataan eri vuosien tienkäyttäjätyytyväisyyskyselyn tuloksia, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta.

Kokonaistyytyväisyys maanteihin laski hieman viime vuodesta. Vaikka talvi oli osassa maata haastava, tyytyväisyys talvihoitoon pysyi ennallaan ja parani pääteillä hieman. Yksityishenkilöt antoivat pääteille keskimäärin arvosanan 3,5, ja ainoastaan 17 % heistä oli pääteihin tyytymättömiä.

Moni vastaajista arvioi maanteiden tilaa ja kuntoa aiempaa kriittisemmin. Yksityishenkilöistä yli puolet ja raskaan liikenteen kuljettajista kaksi kolmannesta koki maanteiden tilan ja kunnon huonontuneen edellistalvesta. Tienpinnan tasaisuutta arvioitiin kielteisemmin kuin viime vuonna: yli 60 % vastaajista oli tyytymättömiä teiden tasaisuuteen.

Vuonna 2020 teitä päällystetään 2-3-kertainen määrä edellisvuoteen nähden. Lisäksi rakenteen parantamishankkeita pystytään jonkin verran toteuttamaan.

– Tutkimus tienkäyttäjien tyytyväisyydestä on meille tärkeä, sillä haluamme muiden laatumittarien lisäksi kuulla asiakkaiden kokemuksia ja tietoja teistä, sanoo Magnus Nygård, Väyläviraston kunnossapito-osaston johtaja.

Etenkin raskaan liikenteen tyytyväisyys talvihoitoon parantunut

Raskaan liikenteen kuljettajat ovat perinteisesti arvioineet yksityishenkilöitä kriittisemmin teiden talvihoitoa – niin myös tänä vuonna. Erityisen myönteistä on kuitenkin se, että raskaan liikenteen tyytyväisyys talvihoitoon on jo kahden vuoden ajan parantunut. Aiempaa tyytyväisempiä ollaan esimerkiksi suolausmääriin.

Raskaan liikenteen tyytyväisyys talvihoitoon parani pääteiden lisäksi myös muilla teillä, toisin kuin yksityishenkilöillä. Väylävirasto on vuonna 2018 uudistetuilla talvihoidon toimintalinjoilla ja uudella hoitourakkamallilla parantanut määrätietoisesti talvihoidon tasoa juuri raskaan liikenteen eniten käyttämillä tieosuuksilla.

Sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen tyytyväisyys liukkauden torjuntaan ja aurauksiin parani edellisvuodesta. Tienpinnan tasaisuus puolestaan sai myös talvihoidon osalta aiempaa kielteisempiä arvioita.

Nopeusrajoitusten alentamisen talvella hyväksyi 84 % yksityishenkilöistä ja 71 % raskaan liikenteen kuljettajista, vaikka pääteillä talvi oli erittäin leuto ja suurelta osin lumeton.  Aiempaa vuotta hieman tyytyväisempiä oltiin levähdys- ja pysähtymispaikkojen talvihoitoon, liikennemerkkien ja tienviittojen näkyvyyteen sekä linja-autopysäkkien talvihoitoon. Samoin jalankulku- ja pyöräteiden talvihoidossa oli vastaajien mielestä tapahtunut pientä parannusta.

Kesän tutkimus: pääteiden kuntoon tyytyväisiä, sorateissä nähtiin kohennettavaa

Kesän 2019 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukseen vastasi 3 405 yksityishenkilöä ja 1 295 raskaan liikenteen kuljettajaa.

Pääteiden kuntoon oltiin suurin piirtein yhtä tyytyväisiä kuin edeltävänä vuonna. Päällysteiden kunto pääteillä arvioitiin samaksi kuin aiemmin, kun taas liikenteen sujuvuutta ja matka-ajan ennustettavuutta pidettiin erittäin hyvinä. Yksityishenkilöt olivat ajoratamerkintöjen näkyvyyteen aiempaa tyytymättömämpiä. 

Maanteiden tila kohentui vuodesta 2018 niin yksityishenkilöiden kuin raskaan liikenteenkin kuljettajien mielestä. Sorateidenkin arvioitiin olevan aiempaa paremmassa kunnossa. Yksityishenkilöt olivat sorateiden kuntoon aiempaa tyytyväisempiä, mutta tyytymättömien määrä on edelleen suurempi kuin tyytyväisten.

Linja-autopysäkeille, levähdys- ja pysähtymisalueille ja pyöräilyoloille myönteisiä arvioita 

Linja-autopysäkkien, levähdys- ja pysähtymisalueiden siisteys ja kunto arvioitiin jonkin verran aiempaa paremmiksi. Liikenteen häiriöistä ja tietöistä tiedotettiin tienkäyttäjien mielestä hyvin, mutta etenkin yksityishenkilöt olivat tyytymättömiä tietyömaiden nopeusrajoituksiin.

Linja-autojen kuljettajat olivat teiden kuntoon tyytyväisempiä kuin kuorma-autojen kuljettajat. Tämä lienee seurausta siitä, että tien heikko tila tuntuu kuorma-auton kuljettajan autossa linja-autoa selvemmin.

Kävelyolosuhteet arvioitiin parhaimmiksi taajamassa ja heikoimmiksi taajaman ulkopuolella tien pientareella. Pyöräilyoloihin oltiin tyytyväisiä – sen sijaan pyöräily- ja jalankulkuväylien erottaminen toisistaan kaipaisi vastaajien mukaan parannusta.

 

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tulokset

Talven tutkimus:

Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon laski Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maantieverkolla. Erityisesti liukkauden torjunta päätieverkon ulkopuolisella maantiestöllä aiheutti tyytymättömyyttä talvikaudella. Liukkaudentorjunnassa oli haasteita, sillä viime talvikausi oli erittäin poikkeava ja sääolosuhteiltaan vaihteleva. Useaan otteeseen vaihtuneet ja poikkeavat olosuhteet vaikuttivat siihen, että hiekkaa ja suolaa käytettiin liukkaudentorjuntaan ennätyksellisen paljon. Siitä huolimatta maanteiden liukkaus oli suurin kritiikin aihe niin yksityishenkilöillä kuin raskaan liikenteen kuljettajilla.

Poikkeavat olosuhteet aiheuttivat ongelmia myös maanteiden päällysteille. Monin paikoin vakiintunut talvi jäi tulematta ja lämpötila sahasi nollan molemmin puolin. Tiet olivat myös märkiä ison osan talvesta. Nämä seikat aiheuttivat paljon reikiintymistä päällystetyillä teillä mikä aiheutti myös tyytymättömyyttä tienkäyttäjissä.

Kaikesta huolimatta niin yksityishenkilöt kuin raskaan liikenteen kuljettajat olivat viime talvikaudella pääosin tyytyväisiä maakunnan pääväylien talvihoitoon. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti pääväylilläkin liukkauden torjunta.

Kesän tutkimus: raskaan liikenteen tyytyväisyys parani, tietyömaiden nopeusrajoitukset aiheuttivat tyytymättömyyttä

Yksityishenkilöiden tyytyväisyys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteiden kuntoon kokonaisuudessaan kesäkaudella 2019 pysyi samalla tasolla aikaisempien vuosien kanssa. Päällysteiden reiät niin pääteillä kuin muillakin teillä aiheuttivat eniten tyytymättömyyttä. Tyytyväisyys sorateiden kuntoon parantui aikaisempiin vuosiin verrattuna, kelirikkokauden oltua keväällä 2019 varsin helppo maakuntien alueella.

Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella 2019 parantui merkittävästi. Eniten raskaan liikenteen kritiikkiä kohdistui alemman maantieverkon kuntoon, mihin rahoitusta ei juurikaan ole voitu kohdistaa viime vuosina. Erityisesti sorateiden kunto keväällä sai hyvin paljon kritiikkiä vaikkakin kelirikkokausi oli helppo. Kelirikkokorjauksille olisi edelleenkin paljon tarvetta. Tienkäyttäjien tyytyväisyys tietyömaiden nopeusrajoituksiin on laskenut selvästi. Syynä tähän on todennäköisesti laajat parantamishankkeet valtatiellä 4 Oulusta pohjoiseen.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Heino Heikkinen, p. 0295 038 241, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Uppdaterad

ALUEELLISET LINKIT