› Tillbaka till den grafiska version

NTM-centralerna

NTM-centralernas regionala sidor får man fram genom att välja ämbetsverk i toppmenyn eller önskat område under rubriken Välj område upp till höger.

NTM-centralerna främjar den regionala utvecklingen genom att sköta  statsförvaltningens uppgifter och utveckling i regionerna. NTM-centralernas gemensamma värden är kundinriktning, kompetens, samarbete och öppenhet.

NTM-centralerna har tre ansvarsområden:

  • näringar, arbetskraft och kompetens
  • trafik och infrastruktur och
  • miljö och naturresurser.

NTM-centraler med tre ansvarsområden: Lappland, Norra Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Egentliga Finland, Nyland, Norra Savolax och Sydöstra Finland.

NTM-centraler med två ansvarsområden (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens samt ansvarsområdet miljö och naturresurser): Kajanaland, Norra Karelen och Södra Savolax.

NTM-centraler med ett ansvarsområde (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens): Österbotten och Satakunta.

NTM-centralerna styrs av arbets- och näringsministeriet. Verksamheten styrs därtill inom de egna sektorerna av inrikesministeriet, undervisnings- och kulturministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Kommunikationsministeriet och Trafikledsverket. NTM-centralerna uppfyller också mål för Livsmedelsverket, Migrationsverket och Business Finland.

NTM-centralerna, som inrättades 1.1.2010, sköter uppgifter som tidigare ankommit på TE-centralerna, de regionala miljöcentralerna, vägdistrikten, länsstyrelsernas trafikavdelningar och bildningsavdelningar samt på Sjöfartsverket. En del av tjänsterna har överförts till regionförvaltningsverken (RFV) som inrättades samtidigt.

De uppgifter som gäller biblioteks-, idrotts- och ungdomsväsendet samt läroanstaltsbyggande har vid ingången av året 2014 överförts från närings-, trafik- och miljöcentralerna till regionförvaltningsverken:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Nestlade Portlets

Läs mer Minimera

Innehållspresentatör

« Tillbaka

Lyijyllä pilaantuneen Onkilammen tilanne pyritään ratkaisemaan kestävällä tavalla (Pohjois-Savo, Pirkanmaa)

Lyijyllä pilaantuneen Onkilammen tilanne pyritään ratkaisemaan kestävällä tavalla (Pohjois-Savo, Pirkanmaa)

Suonenjoen kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima Maaperä kuntoon -ohjelma etsivät yhdessä kestävää ratkaisua lyijyllä pilaantuneen Onkilammen tilanteeseen Suonenjoella. Suomen Luonto -lehti uutisoi marraskuun alussa, että alueella on kuollut joutsenia lyijymyrkytyksiin. Lammen lähellä on toiminut haulikkorata.

Muun muassa Suomen Luonto -lehti sekä Yle uutisoivat marraskuun alussa, että Suonenjoen Onkilammella on kuollut viime vuosina ainakin kolme joutsenta lyijymyrkytyksiin. Alueella on toiminut haulikkoampumarata vuosina 1964-2008.

Alueen maaperää, sedimenttejä, kasvillisuutta sekä pinta- ja pohjavettä on tutkittu useaan kertaan vuosina 1998-2017. Pohjois-Savon ympäristökeskus ja myöhemmin Pohjois-Savon ELY-keskus ovat teettäneet alueella ainakin seuraavia tutkimuksia:

  • maaperätutkimukset 1998
  • sedimentti- ja pintavesitutkimukset 2004-2005
  • sedimentti-, vesikasvillisuus- ja pintavesitutkimukset 2015
  • kalatutkimus 2016
  • joutsentutkimus 2016.

Vuonna 2017 alueella tehtiin lisäksi laajoja ympäristöteknisiä tutkimuksia, joihin liittyi maaperä-, pohjavesi-, pintavesi-, sedimentti- ja vesikasvillisuusselvityksiä. Selvitykset toteutettiin Suonenjoen kaupungin, Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry:n sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoiman valtakunnallisen Maaperä kuntoon -ohjelman toimesta. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.

Tutkimuksissa todettiin, että lammen maaperä ja sedimentit olivat pilaantuneet paikoin voimakkaasti. Myös vesikasvillisuudessa havaittiin kohonneita lyijypitoisuuksia. Sen sijaan pintaveden lyijypitoisuudet eivät ylittäneet ympäristölaatunormeja, eikä pohjavesinäytteissäkään havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Joutsenet voivat altistua lyijylle juuria syödessään

Lokakuussa 2017 valmistuneessa raportissa arvioitiin, ettei kohonneista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuisi tunnistettujen leviämisreittien ja altistujien perusteella merkittäviä ympäristö- tai terveysriskejä tai ekologisia haittavaikutuksia. Kestävyyden arvioinnissa todettiin, että kokonaisvaikutuksiltaan olisi parasta, ettei aluetta puhdisteta, vaan että ympäristökuormituksen ja -vaikutusten pysyminen hyväksyttävällä tasolla varmistettaisiin tarkkailemalla pohja- ja pintavettä.

Jo tuolloin todettiin, että esimerkiksi joutsenet voisivat altistua Onkilammella ruokaillessaan lyijylle ja muille haitta-aineille. Haitta-aineita voisi kulkeutua joutsenten elimistöön niiden syödessä lyijyä sisältäviä vesikasveja, erityisesti juuria. Juuria syödessään joutsenet voisivat tulla syöneeksi myös lyijypitoista sedimenttiä ja maata sekä niiden seassa hauleja. Joutsenet saattaisivat myös niellä hauleja pienten kivien joukossa kerätessään jauhinkiviä suolistoonsa.

Puhdistamisen haasteena lyijyn kulkeutuminen laajemmalle

Pohjois-Savon ELY-keskus katsoi raportista antamassaan lausunnossa huhtikuussa 2019, ettei pohja- ja pintavesitarkkailu riitä riskien hallitsemiseksi. ELY-keskus edellytti, että riskienhallintaa tulisi arvioida tarkemmin, jotta eri menetelmien hyödyt ja haitat saadaan selvitettyä.
"Joutsenkuolemien vuoksi kyseessä ei ollut enää riski, vaan todettu haitta. Riskinarvioinnissa pitäisi arvioida eri toimenpiteistä aiheutuvia riskejä", summaa ympäristönsuojelun eritysasiantuntija Jorma Lappalainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

ELY-keskus painotti lausunnossaan, että Onkilammen geokemialliset olosuhteet tulisi säilyttää nykyisen kaltaisina, jotta lyijy ja muut metallit kulkeutuisivat ympäristöön mahdollisimman vähän. Mahdollisen puhdistamisen yhteydessä ei saisi puhkaista lammen tiivistä pohjaa, sillä se voisi aiheuttaa hallitsematonta pohjaveden purkautumista harjualueelta ja haitta-aineiden kulkeutumista laajemmalle ympäristöön.

Tulossa yhteistyötapaaminen ja lisäselvityksiä

"Pidimme lokakuun alussa palaverin Pirkanmaan ELY-keskuksen, paikallisen ympäristövalvonnan ja Suonenjoen kaupungin edustajien kesken. Tuolloin sovimme alustavasti, että Suonenjoen kaupunki laittaa hakemuksen Maaperä kuntoon -ohjelmaan haulikkorata-alueen lisäselvittämiseksi", kertoo tekninen johtaja Kimmo Hälinen Suonenjoen kaupungista.

Pohjois-Savon ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus ja Suonenjoen kaupunki ovat keskustelleet Onkilammen tilanteesta jälleen marraskuussa 2019. Vielä vuoden loppuun mennessä Kuopiossa järjestetään tapaaminen, jossa kuullaan eri asiantuntijoiden ja osapuolten näkemyksiä ja sovitaan, kuinka hankkeessa edetään vuonna 2020.

"Hankkeessa on tehty, ja tehdään jatkossakin, tiivistä yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Tärkeintä on saavuttaa riskinarviointiin ja kestävyyden arviointiin perustuva paras mahdollinen lopputulos", Jorma Lappalainen toteaa.

Todennäköistä on, että alueella tehdään keväällä ja kesällä 2020 lisäselvityksiä, joiden tulokset selviävät vuoden 2020 aikana. Pohjois-Savon ELY-keskus antaa asiasta sen jälkeen viranomaislausunnon, jonka mukaisesti hankkeessa edetään.

Aiheesta lisää

Kaatron, Iisveden ja Onkilammen ympäristötutkimukset valmistuneet (tiedote 6.11.2017)

Lisätietoja

Valvova viranomainen: Jorma Lappalainen, ympäristönsuojelun erityisasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus, 0295 026 820, jorma.lappalainen@ely-keskus.fi

Maaperä kuntoon -ohjelma: Jari Tiainen, PIMA-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus, 0295 026 235, jari.tiainen@ely-keskus.fi

Kunta: Kimmo Hälinen, tekninen johtaja, Suonenjoen kaupunki, 0400 377 761, kimmo.halinen@suonenjoki.fi


Uppdaterad

ALUEELLISET LINKIT