› Tillbaka till den grafiska version

NTM-centralerna

NTM-centralernas regionala sidor får man fram genom att välja ämbetsverk i toppmenyn eller önskat område under rubriken Välj område upp till höger.

NTM-centralerna främjar den regionala utvecklingen genom att sköta  statsförvaltningens uppgifter och utveckling i regionerna. NTM-centralernas gemensamma värden är kundinriktning, kompetens, samarbete och öppenhet.

NTM-centralerna har tre ansvarsområden:

  • näringar, arbetskraft och kompetens
  • trafik och infrastruktur och
  • miljö och naturresurser.

NTM-centraler med tre ansvarsområden: Lappland, Norra Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Egentliga Finland, Nyland, Norra Savolax och Sydöstra Finland.

NTM-centraler med två ansvarsområden (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens samt ansvarsområdet miljö och naturresurser): Kajanaland, Norra Karelen och Södra Savolax.

NTM-centraler med ett ansvarsområde (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens): Österbotten och Satakunta.

NTM-centralerna styrs av arbets- och näringsministeriet. Verksamheten styrs därtill inom de egna sektorerna av inrikesministeriet, undervisnings- och kulturministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Kommunikationsministeriet och Trafikledsverket. NTM-centralerna uppfyller också mål för Livsmedelsverket, Migrationsverket och Business Finland.

NTM-centralerna, som inrättades 1.1.2010, sköter uppgifter som tidigare ankommit på TE-centralerna, de regionala miljöcentralerna, vägdistrikten, länsstyrelsernas trafikavdelningar och bildningsavdelningar samt på Sjöfartsverket. En del av tjänsterna har överförts till regionförvaltningsverken (RFV) som inrättades samtidigt.

De uppgifter som gäller biblioteks-, idrotts- och ungdomsväsendet samt läroanstaltsbyggande har vid ingången av året 2014 överförts från närings-, trafik- och miljöcentralerna till regionförvaltningsverken:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Irma Mononen

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Nestlade Portlets

Läs mer Minimera

Innehållspresentatör

« Tillbaka

Fingrid Oyj:n voimajohtohankkeen YVA-ohjelma on hyvä lähtökohta ympäristövaikutusten arviointia varten (Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Pirkanmaa)

Fingrid Oyj:n voimajohtohankkeen YVA-ohjelma on hyvä lähtökohta ympäristövaikutusten arviointia varten (Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Pirkanmaa)

Varsinais-Suomen ELY-keskus on yhteysviranomaisena antanut lausunnon Fingrid Oyj:n laatimasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta eli YVA-ohjelmasta, joka koskee Huittisten, Loimaan ja Forssan kaupunkien sekä Humppilan ja Jokioisten kuntien alueelle sijoittuvaa 400+110 kilovoltin (kV) voimajohtohanketta. YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, mitä hankkeen vaihtoehtoja ja ympäristövaikutuksia tullaan selvittämään ja miten selvitykset tehdään.

Voimajohtohankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, mutta vaihtoehtoisia johtoreittejä on Jokioisten Minkiöllä

Hankkeen toteuttamatta jättäminen (ns. "nollavaihtoehto") ei ole mahdollista, koska se rajoittaisi valtakunnallista sähkön siirtoa eikä kantaverkkoyhtiö Fingrid toimisi sähkömarkkinalain mukaisesti. Sähkönsiirtoa ei voida tulevaisuudessa hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta.

Voimajohtoyhteyden pituus on noin 69 km. Sen päätepisteinä ovat Fingridin sähköasemat Huittisissa ja Forssassa.

Uuden 400 kV:n voimajohtoyhteyden avulla lisätään sähkönsiirtokapasiteettia, parannetaan energiatehokkuutta ja varmistetaan kantaverkon korkea käyttövarmuus myös tulevaisuudessa. Uusi 400 kV:n voimajohtoyhteys sijoittuu pääosin nykyisten voimajohtojen yhteyteen joko yhteispylväsrakenteena nykyisen voimajohdon paikalle tai sen rinnalle.

Samassa yhteydessä uusitaan pääosiltaan 1950-luvulla valmistunut 110 kV:n kantaverkon Kolsi-Forssa voimajohtoyhteys välillä Huittisten Loimijoki - Forssan sähköasema. Useita 110 kV:n voimajohdon osuuksia siirretään erillisestä maastokäytävästä uuden 400 kV:n voimajohdon väliorteen.

Huittisten sähköaseman lähellä uusi 400 kV:n voimajohto sijoittuu nykyisten voimajohtojen eteläpuolelle ja paikoin voimajohtoreittejä suoristetaan. Jokioisilla Loimijoen ylityksessä ja valtatie 10 kohdalla nykyisten voimajohtojen virtapiirejä jaetaan kahdelle reitille ja paikoin voimajohtoreittiä suoristetaan. Jokioisten Minkiöllä tarkastellaan kahta reittivaihtoehtoa suhteessa Museorautatien rautatieasema-alueeseen: läntinen ja itäinen vaihtoehto. Forssan sähköaseman lähellä uusi voimajohtoreitti sijoittuu teollisuusalueen ja nykyisten voimajohtojen pohjoispuolelle.

Voimajohtohankkeesta ja YVA-ohjelmasta saatiin runsaasti palautetta

Jokioisilla ja Huittisissa pidetyissä yleisötilaisuuksissa oli yhteensä noin 100 osallistujaa. Suullisen palautteen lisäksi YVA-ohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle 26 lausuntoa ja 12 mielipidettä sekä Fingridille 5 palautetta heidän sähköisen järjestelmänsä kautta.

Kansalaisia huolestuttivat erityisesti lähelle asuinrakennuksia ja pelloille ja metsäpalstoille sijoittuvat voimajohtolinjan osuudet. Niiden osalta pohdittiin esimerkiksi sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksia, kiinteistöjen arvonlaskua, maanomistajille maksettavia korvauksia ja rakentamisen aikana aiheutuneiden vahinkojen korjaamista. Myös lintujen törmäysriskit, peltopylväiden sijoittamismahdollisuudet ja maatalouskoneilla työskentely linjan alla sekä voimalinjojen vaikutukset TV-, radio-, internet- ja matkapuhelinyhteyksiin yhteyksiin kiinnostivat.

Viranomaisten, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden tahojen antamissa lausunnoissa pyydettiin esimerkiksi täydentämään luontoselvityksiä, kartoittamaan talousvesikaivoja, tarkentamaan kaavoitustilanteen kuvauksia ja selvittämään maisemavaikutuksia riittävän tarkasti. Myös maatilamittakaavan vaikutusten selvittämistä pidettiin tärkeänä. Lisäksi pyydettiin huomioimaan suunnittelussa Tukesin valvonnassa olevien kohteiden onnettomuuksiin liittyvät vaikutusalueet ja Säteilyturvakeskuksen ja Liikenneviraston voimajohtoja koskevat ohjeistukset.

Yhteysviranomainen pitää YVA-ohjelmaa riittävänä ja selkeänä

Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan kaikki voimajohtohankkeen kannalta todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden arviointimenetelmät on tuotu selkeästi esille ohjelmassa. Reittivaihtoehtojen suunnittelu perustuu alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti nykyisten voimajohtoreittien hyödyntämiseen.

Yhteysviranomainen pitää myös Fingridin osallistamis- ja tiedottamistapoja hyvinä. Johtoreitin maanomistajille lähetettiin kirje, jossa tiedotettiin hankkeesta, YVA-menettelystä ja yleisötilaisuuksista. Hanketta varten perustetussa seurantaryhmässä on 37 tahon edustajat. Lisäksi hankkeen verkkosivuilla on sähköinen palautejärjestelmä, joka helpottaa tiettyyn paikkaan kartalle kohdistetun palautteen antamista.

Ohjelman jälkeen laadittavassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa eli YVA-selostuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hankealueen asukkaiden esittämiin huolenaiheisiin vastaamiseen. Saadussa palautteessa on esitetty tietyille osuuksille vaihtoehtoisia voimajohtoreittejä, joiden toteuttamismahdollisuuksia olisi hyvä arvioida.

Alueilla, joilla voimajohto sijoittuu tiiviin asutuksen läheisyyteen tai joilla on erityisiä maisema- tai kulttuuriympäristöarvoja, korostuu tarve huolelliselle vaikutusten arvioinnille ja havainnollistamiselle havainne- ja karttakuvin.

Tehdyt luontokartoitukset ovat riittäviä eikä hankkeella ole ennalta arvioiden haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Loimaan Vähäkalliolla tulee tarvittaessa tarkastaa liito-oravan elinpiiri ja varmistaa, ettei sen lisääntymis- ja levähdyspaikkaa hävitetä tai heikennetä. Liito-oravan lisääntymispaikan heikentäminen tai hävittäminen edellyttää poikkeuslupaa. Lintujen tunnetuilla lentoreiteillä voimalinjat tulisi merkitä esimerkiksi ns. lintupalloilla. Kanalintujen soidinalueella metsän hakkuut tulee tehdä niin, ettei soidin häiriinny tai soidinpaikan laatu merkittävästi heikenny.

YVA-selostuksessa tulee esittää konkreettisia haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja koskien esimerkiksi voimajohtojen ja pylväiden sijoittelua ja rakennetta. Niiden tulee kattaa rakentamisen, käytön, kunnossapidon ja käytöstä poiston vaiheisiin sekä onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin liittyvät toimintatavat.

Seuraavaksi laaditaan YVA-selostus ja haetaan mm. hanke- ja lunastuslupia

Hankkeesta vastaava laatii seuraavaksi YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella YVA-selostuksen. Yhteysviranomainen tarkistaa sen riittävyyden ja laadun sekä laatii perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Lopullinen johtoreitti ja pylväiden sijoittelu suunnitellaan YVA-menettelyn jälkeen voimajohdon yleissuunnitteluvaiheessa.

Voimajohtohankkeisiin tarvitaan muun muassa Energiavirastolta sähkömarkkinalain hankelupa ja valtioneuvostolta lunastuslupa voimajohdon johtoalueelle. YVA-selostus ja perusteltu päätelmä liitetään aikanaan hanketta koskeviin lupahakemuksiin ja ne on otettava huomioon lupapäätöksissä.

Yhteysviranomaisen lausunto ja arviointiohjelma ovat kokonaisuudessaan nähtävinä ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/huittinenforssavoimajohtoYVA


Lisätietoja:

Anu Lillunen, puh. 0295 023 005


Uppdaterad

ALUEELLISET LINKIT