› Tillbaka till den grafiska version

NTM-centralerna

NTM-centralernas regionala sidor får man fram genom att välja ämbetsverk i toppmenyn eller önskat område under rubriken Välj område upp till höger.

NTM-centralerna främjar den regionala utvecklingen genom att sköta  statsförvaltningens uppgifter och utveckling i regionerna. NTM-centralernas gemensamma värden är kundinriktning, kompetens, samarbete och öppenhet.

NTM-centralerna har tre ansvarsområden:

  • näringar, arbetskraft och kompetens
  • trafik och infrastruktur och
  • miljö och naturresurser.

NTM-centraler med tre ansvarsområden: Lappland, Norra Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Egentliga Finland, Nyland, Norra Savolax och Sydöstra Finland.

NTM-centraler med två ansvarsområden (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens samt ansvarsområdet miljö och naturresurser): Kajanaland, Norra Karelen och Södra Savolax.

NTM-centraler med ett ansvarsområde (ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kompetens): Österbotten och Satakunta.

NTM-centralerna styrs av arbets- och näringsministeriet. Verksamheten styrs därtill inom de egna sektorerna av inrikesministeriet, undervisnings- och kulturministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Kommunikationsministeriet och Trafikledsverket. NTM-centralerna uppfyller också mål för Livsmedelsverket, Migrationsverket och Business Finland.

NTM-centralerna, som inrättades 1.1.2010, sköter uppgifter som tidigare ankommit på TE-centralerna, de regionala miljöcentralerna, vägdistrikten, länsstyrelsernas trafikavdelningar och bildningsavdelningar samt på Sjöfartsverket. En del av tjänsterna har överförts till regionförvaltningsverken (RFV) som inrättades samtidigt.

De uppgifter som gäller biblioteks-, idrotts- och ungdomsväsendet samt läroanstaltsbyggande har vid ingången av året 2014 överförts från närings-, trafik- och miljöcentralerna till regionförvaltningsverken:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Irma Mononen

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Nestlade Portlets

Läs mer Minimera

Innehållspresentatör

« Tillbaka

Blogi: Kilpailukykyistä akkuteollisuutta rakennetaan turvallisuuden ja yhteistyön kautta

Akkuteollisuuden ja erilaisten akkuteknologioiden kehittäminen ja edistäminen on yksi kuumimmista puheenaiheista tällä hetkellä.  Litiumioniakut ovat tärkeässä roolissa silloin, kun mietitään tärkeitä ilmastonmuutosta hillitseviä tekijöitä kuten uusiutuvien energiavarojen käyttöä ja liikenteen päästöttömyyttä. Myös digitalisaation kehitys perustuu tehokkaiden akkujen saatavuuteen.

Suomella on hyvä mahdollisuus ottaa keskeinen rooli eurooppalaisessa litiumioniakkuteollisuudessa, onhan meillä sekä tarvittavia mineraaleja että vahvaa teknologista osaamista. Myös sujuvalla viranomaistyöllä ja toimivalla säädösympäristöllä on keskeinen merkitys turvallisen ja vastuullisen toimintaympäristön rakentamisessa ja kilpailukyvyn edistämisessä.

Viranomaiset litiumioniakkujen arvoketjun eri vaiheissa

Litiumioniakkujen arvoketjuun kuuluu akkuihin liittyvä kokonaiselinkaari kaivostoiminnasta kierrätykseen. Turvallisuus, luotettavuus sekä ympäristönsuojelunäkökulmat liittyvät hyvin moneen elinkaaren vaiheeseen. Tukes on ottanut litiumakut yhdeksi vuoden 2019 painopisteistä ja koonnut kokonaiskuvan Tukesin rooleista sekä lainsäädännöstä, joka liittyy elinkaaren aikaiseen valvontaan ja ohjaukseen. Akkualan toimijoiden näkökulmasta valvovia viranomaisia on kuitenkin selvästi enemmän. Siksi kokonaisuuden tarkastelua on laajennettu koskemaan myös muita viranomaisia ja lainsäädäntöä, joka liittyy elinkaaren eri vaiheisiin (kuva 1).

Kuva 1. Viranomaisten roolit litiumioniakkujen elinkaaren vaiheissa.

Viranomaistehtävät liittyvät pääosin lupiin, valvontaan, markkinavalvontaan, jätehuollon tuottajavastuuvalvontaan, tiedottamiseen ja neuvontaan. Jotta viranomaistoiminta olisi sujuvaa, ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Pirkanmaan ELY-keskus tehostaneet yhteistyötään litiumioniakkujen arvoketjuun liittyvän yhteistyön osalta. Yhteistyön tavoitteena on selkeyttää akkuteollisuuteen liittyvää viranomaistoimintaa ja tuoda esille litiumioniakkuihin liittyvä lainsäädäntö. Jos tarkastellaan akkujen arvoketjun koko elinkaarta, liittyy kokonaisuuteen yli 35 eri säädöstä tai säädösaluetta.

Yhteistyöllä ja tiedon jakamisella ratkaistaan isojakin haasteita

Yhteistyö ja hyvä keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää, kun markkinoille tulee uusia tuotteita ja mietitään niiden valmistusta, turvallista kuljetusta, käyttöä, keräystä, kierrätystä ja muuta jätehuoltoa. Vaikka julkisuudessa keskustelu litiumioniakuista on noussut vahvasti esiin vasta parin viime vuoden aikana, ovat viranomaiset ja erityisesti akkujen myyntiin, kuljetuksiin ja jätehuollon tuottajavastuuseen liittyvä toimijakenttä kokoontunut säännöllisesti jo monen vuoden ajan. Litiumakkujen asiantuntijaryhmä linkittää toimijat hyvin laajasti litiumioniakkujen arvoketjun eri vaiheista ja tällainen avoin asiantuntijaryhmä mahdollistaa vuorovaikutteisen ja ajankohtaisen keskustelun niin lainsäädäntöön kuin käytännön haasteisiinkin liittyen.

Yksi yhteistyön ulospäin näkyvistä tuloksista oli viime vuonna 13 eri toimijan kanssa järjestetty Litiumakut tulivat, olemmeko valmiit –seminaari. Seminaarissa käytiin läpi litiumakkujen tuottajavastuuseen, kierrätykseen ja turvalliseen kuljettamiseen liittyviä asioita. Nämä asiat eivät ole suinkaan vanhentuneet vaan yhteistyötä ja asiantuntijaryhmän työtä jatketaan edelleen erilaisten ajankohtaisten kysymysten kuten ajovoima-akkujen, sähköpolkupyörän akkujen sekä kuljetusohjeistuksen sekä akkujen käsittelyn tiimoilta. Asiantuntijaryhmän koordinoinnista vastaa tällä hetkellä Pirkanmaan ELY-keskus.

Tukes ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat tehneet pitkään yhteistyötä mm. sähkölaitteiden ja akkujen merkintöihin ja jätehuollon tuottajavastuuseen liittyen, mutta nyt yhteistyötä tiivistetään entisestään. Vain yhteistyön avulla Suomella on erinomaiset mahdollisuudet tuottaa vastuullisesti toimiva akkujen arvoketju.

Lisätietoja:

tutkimusjohtaja Minna Päivinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, minna.paivinen@tukes.fi, p. 0505759054

ylitarkastaja Johanna Alakerttula Pirkanmaan ELY-keskus, johanna.alakerttula@ely-keskus.fi, p. 503967621, www.ymparisto.fi/tuottajavastuu

Linkki seminaarin aineistoon: https://arkisto.trafi.fi/tilaisuuksien_aineistot/litiumakut2018.

 


Uppdaterad

ALUEELLISET LINKIT