- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Suopursuruoste värjää järvivesiä ruskeiksi Tammelassa (Kanta-Häme, Päijät-Häme)
Hämeen ELY-keskukseen on viime päivinä tullut useita ilmoituksia ruskeaksi värjäytyneistä järvivesistä muun muassa Jänijärveltä, Oksjärveltä ja Särkijärveltä. Syynä järvivesien värjäytymiseen on kuusen neulasia tartuttanut loissieni, suopursuruoste (Chrysomyxa ledi), jonka oranssinkeltainen itiöpöly on päätynyt tuulten ja sateiden mukana vesiin. Suopursuruoste ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta herkimmille sen aiheuttamat oireet ovat siitepölyoireiden kaltaisia, eli ihon ja silmän ärsytystä. Siksi on suositeltavaa käydä uinnin jälkeen suihkussa. Suopursuruosteen värjäämää vettä ei myöskään suositella löylyvetenä käytettäväksi.
Huomiota herättävät kuusiepidemiat
Kuusensuopursuruoste on yleisin neulasruosteen aiheuttaja, joka värjää kuusen neulaset oranssin keltaisiksi. Se iskee touko-kesäkuussa kuusentaimiin, joista se siirtyy myöhemmin neulasten avulla suopursuihin. Suopursuista kantaitiöt voivat jälleen siirtyä kuusiin. Suopursuruosteen aiheuttamat epidemiat ovat satunnaisia, mutta laaja-alaisia ja huomiota herättäviä.
Ruostesieniä voi olla myös männyssä, koivussa ja pajussa. Kuusensuopursuruostetta esiintyy erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa, jossa suopursua kasvaa myös kangasmetsissä soiden lisäksi.
Öljyvahinko? Ehkei sittenkään
Suopursuruostehavaintojen määrä selittynee kuluneen kesän ankealla säällä. Runsaat sademäärä ovat edesauttaneet ruostesienen itiöiden kehitystä sekä tuulinen sää on kuljettanut niitä laajoilta alueilta vesistöihin jopa useiden satojen metrien pituisiksi lautoiksi.
Vesistöissä suopursuruoste kelluu laajoina ruskeina tai kellertävän vaaleina lauttoina, joihin tarttuu herkästi roskia, hyönteisten kuoria ja levää. Suopursuruostelautan yhteydessä saattaa esiintyä myös runsaasti sinilevää. Suopursuruosteitiöt voivat hajotessaan muodostaa veden pinnalle öljymäisesti kimaltelevan kalvon, joka saattaa erehdyttävästi muistuttaa öljyvahinkoa. Laajasta suopursuruoste-esiintymästä voi olla lisäksi hajuhaittaa – etenkin lämpimissä vesissä.
Kuusensuopursuruosteesta Metsäntutkimuslaitoksen sivuilta
Lisätietoja:
Harjoittelija Ronja Jokirinne, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 192, [email protected]
Tiedotus:
Viestintäsuunnittelija Jaakko Koivisto, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 201, [email protected]
Suopursuruostelautta, Jänijärvi. Kuva: Ismo Koponen.
- Publiceringsdatum
- 2017-08-02