Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta (Pirkanmaa)

Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana pääosin vetenä ja huuhtoivat erityisesti kiintoainesta ja fosforia jokiin ja järviin. 

Talven sademäärät olivat reilusti keskimääräisiä suuremmat kaikkina talvikuukausina. Lumikertymä näistä sademääristä jäi kuitenkin lauhan sään vuoksi hyvin pieneksi ja sulamista tapahtui talven mittaan. Näistä syistä luonnontilaisten (eli säännöstelemättömien) järvien vedenkorkeudet saavuttivat huippunsa jo maaliskuun alussa. Useissa pienemmissä järvissä maaliskuun alun vedenkorkeudet olivat jopa tavanomaisia kevättulvakorkeuksia suurempia. 

Tavallisena lumitalvena sulamisvesien myötä luonnontilaisten järvien vedenpinnat nousevat koko huhtikuun ja usein myös vielä toukokuun alkupuoliskon. Tänä vuonna lumettoman talven vuoksi ei järviin ole kertynyt sulamisvesiä, joten vedenpinnat ovat laskeneet tasaisesti maaliskuun alusta saakka. Ennusteen mukaan toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa vedenpinnan laskevat edelleen.  

- Kasvukauden kiihtyessä ja vesien lämmetessä haihdunnan määrä lisääntyy, mikä kiihdyttää järvien vedenpintojen laskua edelleen. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea ennustaa, mitä tapahtuu vedenkorkeuksille kesän mittaan. Kaikki on säistä kiinni, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 

Pirkanmaan suurimmilla säännöstellyillä järvillä, Näsijärvessä, Pyhäjärvessä, Vanajavedessä, Kyrösjärvessä ja Lieko-Rauta-Kulovedessä, juoksutusten suunnittelulla on pystytty vaikuttamaan vedenkorkeuksiin. Vielä huhti-toukokuun vaihteessa vedenkorkeudet olivat selvästi keskimääräistä suurempia, koska tänä vuonna järvillä ei ollut tarvetta laskea vedenkorkeutta sulamisvesiin varautumiseksi. Esimerkiksi Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä haettiin aluehallintovirastosta lupaa poiketa säännöstelyn lupaehdoista, jotta vedenkorkeutta ei tarvitse laskea voimassa olevien lupaehtojen mukaisesti.  

- Tällä hetkellä säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisessä. Näillä näkymin Kyrösjärveä lukuun ottamatta vedenkorkeudet nousevat muutamia senttimetrejä kesäkuun alkuun mennessä. Kyrösjärvellä vedenkorkeus on tällä hetkellä niin korkealla, ettei sitä ole lupaehtojen mukaan mahdollista nostaa enempää, kertoo Isid. 

Taulukossa on esitetty Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet 25.5.2020 ja suluissa on esitetty erotus pitkän ajan keskiarvoon. Korkeudet ovat metrejä merenpinnasta (N2000-korkeusjärjestelmässä). 

 

Järvi 

Vedenkorkeus merenpinnasta  

Näsijärvi, Tampere (s) 

95,60 (+0,01) 

Pyhäjärvi, Näppilä (s) 

77,56 (+0,07) 

Vanajavesi, Toijala (s) 

79,88 (+0,02) 

Kyrösjärvi (s) 

83,87 (-0,09) 

Kukkia, Pälkäne (lt) 

87,02 (-0,05) 

Längelmävesi, Kaivanto (lt) 

84,64 (-0,02) 

Keurusselkä (lt), Mänttä 

106,08 (-0,19) 

Kitusjärvi, Virrat (lt) 

116,55 (-0,27) 

Tarjannevesi, Visuvesi (lt) 

96,49 (-0,33) 

Toisvesi (lt) 

98,49 (-0,10) 

 

Pohjavedet laskevat kesää kohden 

Seitsemisharjun pohjavesialueen seuranta-asemalla pohjaveden pinnankorkeudet ovat kääntymässä kesäkaudelle tyypilliseen laskuun. Kevään tilanne on poikkeuksellinen siinä, että uutta pohjavettä pääsi muodostumaan sulan maan ja runsaiden sateiden vuoksi lähes koko talvikauden ajan, eikä pohjaveden pintojen tyypillistä talvikauden laskua nähty. Toisaalta maahan imeytyvien lumen sulamisvesien aiheuttamaa pohjavesivarastojen merkittävää täydentymistä ei tänä vuonna myöskään tapahtunut.  Tällä hetkellä vedenpinnat Seitsemisellä ovat noin 50 cm korkeammalla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.  

Talven fosforikuorma poikkeuksellisen suuri Pirkanmaalla 

Poikkeuksellisen lämpimän ja sateisin talven vuoksi myös vesistöihin huuhtoutuvan kiintoaineksen ja fosforin määrä kasvoi.  Pirkanmaalla viime talven fosforikuorma (joulukuun alusta maaliskuun loppuun) oli yli kolminkertainen tämän vuosituhannen (2000-2019) keskiarvoon nähden.  

- Myös Kauvatsanjoen reitin Kourajärvellä fosforikuorma oli yli kolminkertainen, ja hieman alempana Kokemäenjokeen laskevassa Loimijoessa fosforikuorma oli yli viisinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Loimijoki on tyypillisesti tulvaherkkä vesialue, jossa ei ole virtaamia tasaavia eikä varastoivia järviä, kuvailee erikoistutkija Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.  

Valumat ja fosforivirtaamat ovat olleet hyvin suuria koko talvikuukausien ajan, ja varsinaista talvea ei tässä mielessä ollut juuri lainkaan (kuva 1). 

 

 

Kuva1. Fosforivirtaama Kauvatsanjoen reitin Kourajärvellä (35.155) keskimäärin talvina 2000-2019 ja talvikuukausina 2019-2020. 

Fosfori saattaa lisätä leviä kesällä, jos muut olosuhteet ovat suotuisat  

Vesistöihin huuhtoutuva, maaperästä irtoava kiintoaines ja fosfori rehevöittävät vesistöjä. Fosfori on yksi järvien leväkasvun välttämättömistä tekijöistä riittävän lämpötilan ja valon ohella. Talvella ei siis ole edellytyksiä levien kasvulle, vaikka fosforia olisikin järvissä runsaasti. Suuri talviaikainen fosforikuormitus ei kuitenkaan välttämättä näy enää järvissä kesällä sedimentoitumisen ja järvissä tapahtuvan veden vaihtuvuuden takia.  

- Jonkinlainen ravinteiden potentiaalinen lisäys on kuitenkin järvissä tulevana kesänä olemassa, mutta tästä ei voida suoraan ennustaa hankalaa leväkesää - levien kasvuun ja varsinkin sinilevien kasvuun vaikuttavat niin monet kesäaikaiset olosuhteet, toteaa Bilaletdin.  

Pirkanmaan levätilannetta seurataan tulevana kesänä kesäkuun alussa käynnistyvässä leväseurannassa.  

Lisätietoja: 

Pirkanmaan ELY-keskus: 

  • Vedenkorkeudet: johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, puh. 0295 036 188 
  • Levät: erikoistutkija Ämer Bilaletdin, puh. 0295 036 320 ja ylitarkastaja Anu Peltonen, puh. 0 295 036 367  
  • Pohjavedet: ylitarkastaja Nina Nenonen, puh. 0295 036 323 

 


Pressmeddelanden 2020 (till 23.9.2020)

Visar 1-20 av 1 022 resultat.
Antal per sida 20
av 52
Uppdaterad