Pressmeddelanden 2019

Lämpimät alkukesän sääjaksot eivät ole lisänneet sinilevähavaintoja - siitepölyä paikoin veden pinnalla (Kaakkois-Suomi)

Kesäkuun toisella viikolla Kaakkois-Suomen vesialueilla ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia levähavaintoja. Paikoin on kuitenkin havaittu männyn siitepölyn muodostamia, kellertäviä raitoja tai pienialaisia pintakertymiä, joka voi hieman muistuttaa pinnalle sinileväesiintymiä. Huhti-kesäkuun alun lämpimät sääjaksot voivat kuitenkin aikaistaa sinilevän kasvua tänä kesänä ja on mahdollista, että järvillä runsaita levähavaintoja tehdään tavanomaista aiemmin. Pintaveden lämpötilat vaihtelevat Kaakkois-Suomen järvillä yleisesti 16-20 asteen välillä.

Itäisen Suomenlahden rannikolla vesi on edelleen viileää eikä matalia ja suojaisia lahtialueita lukuunottamatta pintaveden lämpötila ole yleisesti noussut yli 15 asteen. Viileä vesi ei edistä sinilevien kasvua.

Vesitilanne

Vuoksen vesistössä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat alkukesälle tyypillisillä tasoilla ja hitaassa laskussa.

Saimaan vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella ja alkukesälle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 5-15 cm heinäkuun puoliväliin mennessä. Heinäkuun lopulla vedenkorkeus kääntyy todennäköisesti laskuun, jollei alkukesästä tule erityisen sateinen.

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat kääntymässä tai jo kääntyneet laskuun. Vesistöalueen latvoilla sijaitsevista pienemmistä järvistä moni on ollut laskussa jo monta viikkoa, mutta suuremmat järvet jatkoivat nousuaan pitempään.

Päijänteen vedenpinta on ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Vielä tammikuussa Päijänteen vedenkorkeus oli ajankohtaan nähden ennätyksellisen alhaalla. Pienten juoksutusten avulla pinta on saatu nostettua tavanomaiseen kesäkuun korkeuteen. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta nousee vielä hiukan ja kääntyy laskuun kesäkuun lopulla tai heinäkuun alkupuolella. Vedenpinnan nousun myötä lähtövirtaama on vähitellen kasvanut ja on nyt noin 200 m3/s, enää hiukan keskimääräistä pienempi. Kymijoen pääuoman virtaama on myöskin vähän keskimääräistä pienempi vaihdellen välillä 250-280 m3/s, eivätkä suuret muutokset ole tässä kuussa todennäköisiä.

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain noin 19 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa levätilanteesta säännöllisesti.

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle, puh. 040 767 5388 tai sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteen lähettämisestä on sovittava erikseen.

Verkossa:

Järviwiki:

www.syke.fi:

www.ely-keskus.fi

Lisätietoja


Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Hydrobiologi Jouni Törrönen 
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi  
puh. 0295 029 296


Uppdaterad