Pressmeddelanden 2019

Kyrösjärven vesi noussut 60 cm - Kokemäenjoen talvitulviin varaudutaan poikkeusluvalla (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi)

Kyrösjärven vedenkorkeus on noussut kuukauden aikana lähes 60 cm ja virtaama Kokemäenjoessa on kasvanut kolminkertaiseksi. AVI on myöntänyt Kyröskosken Voima Oy:lle poikkeusluvan suurempiin juoksutuksiin, jotta Kokemäenjoen varrella kyetään varautumaan talven hyydetulvariskeihin.

Vesitilanne on muuttunut Pirkanmaalla oleellisesti parin kuukauden aikana. Vielä lokakuun alussa kuivuus vaivasi ja järvien vedenkorkeudet olivat selvästi keskimääräistä alempana. Etenkin marraskuun toisella puoliskolla sateita on ollut runsaasti, ja järvien vedenkorkeudet ovat nousseet nopeasti. Tällä hetkellä pienet järvet ovat jo keskimääräistä korkeammalla ja suurissa luonnontilaisissa järvissä on saavutettu keskimääräisiä korkeuksia. Ennusteen mukaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet jatkavat nousuaan seuraavien kahden viikon aikana.

Pirkanmaan suurissa säännöstellyissä järvissä, Näsijärvessä, Vanajavedessä, Pyhäjärvessä, Kyrösjärvessä sekä Rauta- ja Kulovedessä, vesitilanteen muuttuminen näkyy juoksutusten lisääntymisenä. Sateet ovat vaikuttaneet vedenkorkeuksiin eniten Kyrösjärvessä, jossa nousua on ollut kuukauden aikana lähes 60 cm.

– Näiden suurten säännösteltyjen järvien vedet virtaavat Kokemäenjokeen, jonka virtaama on kasvanut Tyrväällä kolminkertaiseksi parissa viikossa, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä.

Hyyde on tuttu, mutta hankala ilmiö Kokemäenjoessa

Kokemäenjoessa suuri virtaama yhdistettynä ensi viikolla ennustettuihin pakkasiin lisää hyydetulvariskiä. Hyyde tai suppo on joen pohjakiviin ja rakenteisiin kertyvää jäätä, joka aiheuttaa joessa padotusta ja siten voi aiheuttaa tulvia jokivarressa. Hyyteen muodostuminen on viime vuosina lisääntynyt Kokemäenjoessa, mikä johtuu talvivirtaamien kasvusta.

– Kokemäenjoen ala- ja keskiosalla sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskialuetta, Pori ja Huittinen. Hyyde voi nostaa vedenkorkeuksia merkittävästi ja aiheuttaa tulvavahinkoja. Huittisissa esimerkiksi kastui vuonna 2018 tammi-helmikuussa useita vapaa-ajan asuntoja. Asuinrakennusten kastumisilta vältyttiin täpärästi, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen.

Kuvituskuva vuoden 2018 hyydetulvasta. Kuvassa on noussut vettä tielle ja tien varressa on varoituskyltti tulvasta.

Hyydetulvat peittivät laajoja pelto- ja tiealueita sekä aiheuttivat vahinkoja useille rantarakennuksille Huittisissa talvella 2018. Kuva: Ilkka Myllyoja, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Kokemäenjoen hyydetulvaa voidaan ehkäistä rajoittamalla juoksutuksia Pirkanmaan säännöstellyistä järvistä siinä vaiheessa, kun veden lämpötila laskee pakkasten myötä lähelle nollaa. Pienet juoksutukset mahdollistavat jääkannen syntymisen Kokemäenjokeen, mikä estää tehokkaasti hyyteen muodostumista. Juoksutukset ja niiden rajoitukset tulee tehdä oikea-aikaisesti, minkä vuoksi yhteistyö säännöstelijöiden kesken on erittäin tärkeää.

– Varautuminen talven hyydetulviin aloitetaan juoksuttamalla vettä jo lokakuun lopusta lähtien vesitilanteesta riippuen. Vedenkorkeuksien nousua pyritään hillitsemään ja loppuvuotta kohti laskemaan, jotta tarpeen tullen voidaan rajoittaa juoksutuksia Kokemäenjokeen, sanoo Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Kyröskosken Voima Oy sai AVI:lta poikkeusluvan Kyrösjärven juoksutuksiin

Säännöstelylupa ei mahdollista voimalaitokselle suuria juoksutuksia loppuvuodenaikana, minkä vuoksi järven vedenkorkeus on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Vedenkorkeuden nousun hidastamiseksi Kyröskosken Voima Oy sai Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI) väliaikaisen poikkeusluvan suurempiin juoksutuksiin. Mahdollisuus suurempiin juoksutuksiin on saatu tammikuun loppuun asti. Tämän lisäksi on saatu lupa rajoittaa juoksutuksia Kokemäenjoen jäädytysajon varmistamiseksi. Tältä osin poikkeuslupa kestää helmikuun loppuun asti.

– Poikkeusluvan avulla voidaan hillitä Kyrösjärven vedenkorkeuden nousua. Lisäksi poikkeuslupa mahdollistaa vedenkorkeuden hallitun laskun tammikuulle asti, toteaa Kyröskosken Voima Oy:n toimitusjohtaja Mika Salo.

Muilla säännöstellyillä järvillä lupaehdot mahdollistavat riittävän varautumisen, minkä vuoksi niihin ei ole tarvetta hakea väliaikaista muutosta.

Lisätietoja

Pirkanmaan ELY-keskus: johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 188 ja vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, p. 0295 036 359

Varsinais-Suomen ELY-keskus: johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen, p. 0295 022 953

Kyröskosken Voima Oy: toimitusjohtaja Mika Salo, p. 0505988614


Uppdaterad