Alkukesä on ollut rauhallinen levien suhteen Kainuussa (Kainuu)

Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän aikana hieman vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Heinäkuun alkupuolella alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet säiden lämmettyä kun taas välillä olleet kylmemmät jaksot ovat hillinneet leväkukintoja. Tähän mennessä on tehty yksitoista levähaittahavaintoa. Sinilevää on havaittu tähän mennessä ainakin seuraavissa järvissä: Nuasjärvi Karankalahti, Oulujärvi Niskanselkä, Sokajärvi, Särkinen, Vimpelinlampi, Kaupunginlampi, Korpijärvi, Ruokojärvi, Rokuanjärvi, Haatajanjärvi sekä Iso-Sintiö.

Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena -suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä. Levähaittahavainnoissa on ollut myös ilmoituksia alkukesällä männyn ja kuusen siitepölystä. Tuuli kuljetti siitepölylauttoja ympäri järveä. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut lautat voivat haista pahalle mädäntyessään.

Vältä leväveden käyttöä - vinkkejä levän tunnistamiseen

Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan seuraavasti: Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin. Sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Kuivuessaan rannalla se muodostaa turkoosin sinisen vyön. Tätä voi myös kokeilla kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä. Myös tässä tapauksessa kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Sinilevät voivat olla hermo- tai maksatoksisia ja sama laji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti.

Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten uimista levävedessä tulisi välttää. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.

Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin. Sinilevät pystyvät muodostamaan massaesiintymiä eli kukintoja myös laadultaan hyvissä vesistöissä, koska ne voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta erilaissolujen avulla. Tällöin esim. rankkasateen jälkeen vesistöön huuhtoutunut fosforisykäys riittää laukaisemaan kukinnan. Mikäli säätyyppi vaihtuu poutaiseksi ja jatkuu pitempään tuulettomana, leväkukintoja esiintynee tulevina viikkoina useassa Kainuun järvessä.

Ilmoita levähavainnosta

Kansalaiset voivat tallentaa omia levähavaintojaan Järviwiki-sivustolle osoitteessa http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu

Lisätietoja

Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen, Kainuun ELY-keskus, p. 0295 023799

Ympäristövastuuyksikön päällikkö Jari Pesonen, Kainuun ELY-keskus, p. 0295 023861

Veden päällä kelluu sinilevää ja lumpeenlehtiä.


Pressmeddelanden 2020 (till 23.9.2020)

Visar 1-20 av 1 022 resultat.
Antal per sida 20
av 52
Uppdaterad