Uutiset 2019

20 vuotta viestinvaihtoa viljelijäraadissa (Kaakkois-Suomi)



Viranomaiset ja viljelijät vierekkäin. Raatilaiset ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle: Jyrki Pitkänen, Tuula Dahlman, Janne Kainulainen, Kirsi Seppälä, Merja Kaksonen, Matti Seitsonen, Eeva Heikka, Jukka Penttilä, Minna Anttila, Mikko Kemppi ja Henna Aapro.  

Lokakuun alussa kokoontui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen viljelijäraati, jonka historia ulottuu TE-keskusaikoihin 2000-luvun alkuun. Raatiin kuuluu virkamiehiä sekä viljelijöiden ja neuvonnan edustajia, ja sen tarkoituksena on Kaakkois-Suomen maataloustoimijoiden keskinäinen tiedonvaihto. Tällä kertaa hyvää keskustelua herätti maatilarahoituksen piristynyt kysyntä Kaakkois-Suomessa.

Viljelijäraatimalli otettiin käyttöön Kaakkois-Suomessa vuosituhannen alussa. Alueella koettiin tarve perustaa uusi keskustelufoorumi ratkomaan maatalouden ja tukihallinnon haasteita EU-jäsenyyden alkutaipaleella. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin oli maataloudelle iso myllerrys ja varsinkin tukivalvonnat olivat uusi ilmiö maatiloilla. Silloinen TE-keskus kutsui alan toimijoita saman pöydän ääreen keskusteluyhteyden parantamiseksi. Hyvää käytäntöä jatkettiin ELY-keskusten syntyessä vuonna 2010 ja mukaan otettiin myös Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen vastaavanlainen ryhmä.

Raadissa keskustelua käydään hyvässä hengessä. Osallistujat tuntevat toisensa pitkältä ajalta ja yhteistyö sujuu raadin ulkopuolellakin mutta silti kokoontumiselle on edelleen tarvetta.
- Kanssakäyminen viranomaisten kanssa ja suora palaute ovat tässä tärkeintä antia, kiteyttää raadin vastavalittu puheenjohtaja, MTK-Kaakkois-Suomen Matti Seitsonen.

Viljelijäraati kokoontuu kahdesti vuodessa, kevättalvella ja syksyllä. Kokouksen puheenjohtajana toimii MTK Kaakkois-Suomen edustaja ja varapuheenjohtajana ELY-keskuksen ylijohtaja. MTK edustaa raadissa viljelijöitä ja ProAgria viljelijöiden neuvontajärjestöä. Viranomaisia edustavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet Lappeenrannasta ja Kouvolasta sekä kuntien ympäristötoimet Imatralta ja Haminasta. Tällä kokoonpanolla on toimittu alusta lähtien, mutta miksei uusiakin tahoja voisi kutsua mukaan.

- Aluehallintoviraston eläinlääkäri voisi olla hyvä lisä raatiin, sillä heidän kanssaan ollaan myös tiiviisti tekemisissä, pohtii Tuula Dahlman, MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja. Dahlman on ollut viljelijäraadissa mukana pitkään ja näkee sen olemassaolon erittäin tärkeänä. Etujärjestönä he saavat viljelijöiden äänen hyvin kuuluviin tätä kautta. Viljelijät soittavatkin jo tottuneesti suoraan heille ja pyytävät viemään kentän viestiä eteenpäin virkamiehille.

Määrärahoista hanhivahinkoihin

Kokouksessa käydään läpi kunkin tahon ajankohtaiset asiat sekä keskustellaan maatalouden tärkeistä asiakokonaisuuksista. Toimikenttä on erittäin laaja, joten asialista on harvoin lyhyt.

Tällä kertaa puhuttiin tämän vuoden valvontojen valmistumisesta, maaseudun uuden EU-kauden eli CAP27:n valmistelusta sekä kuluvan ohjelmakauden määrärahoista. Erityisesti maatilainvestointien tiukka määrärahatilanne nousi esiin. Muita asioita olivat hanhivahingot sekä uusi jätevesilaki ja sen työllistävä vaikutus kuntien ympäristötoimessa. Peltojen digitaalinen pinta-alamittaus aiheuttaa edelleen lisätyötä viljelijöille ja siitä keskusteltiin tälläkin kertaa pitkään.  

Viljelijäraadin alkuperäinen merkitys on muuttunut jonkin verran 20 vuodessa, mutta sen tärkeyttä ei kiistetä. Niinpä seuraavan kerran istutaan saman pöydän ääreen puolen vuoden päästä, uuden kasvukauden kynnyksellä.    
 

Teksti ja kuvat: Marjukka Hermonen

                              

                              Viljelijäraadin puheenjohtaja Matti Seitsonen (MTK) ja
                              toiminnanjohtaja Tuula Dahlman (MTK) tuovat viestiä kentältä.  
 

   


Päivitetty