Tiedotteet 2019

Varsinais-Suomen ELY-keskus parantaa lauttaliikenteen palvelutasoa uusilla palvelusopimuksilla

Tienpitäjänä toimiva ELY-keskus on kilpailuttanut uudelleen 40 lauttapaikan liikennepalvelut ja solminut neljä siirtymäkauden sopimuspakettia lauttaliikennepalveluiden tuottamisesta. Sopimukset ovat osa hankintastrategiaa, jolla tähdätään tulevaisuudessa pitkäkestoisiin, jopa 20 vuoden sopimuksiin. Siirtymäkauden sopimuksilla poistetaan pahimpia liikenteen solmukohtia ja kehitetään liikennettä kohti hankintastrategian tavoitteita. Kokonaisuudessaan muutoksilla vähennetään lauttaliikenteen hiilidioksidipäästöjä yli 12%. Uusinvestoinneilla alennetaan myös liikenteessä käytettävien lautta-alusten keski-ikää 10-vuodella ja vanhoja aluksia poistuu. Lisäksi tehostetaan ja nykyaikaistetaan toimintaa teknologisen kehityksen ansiosta ja muutetaan 11 lauttapaikan kapasiteettia ja välityskykyä.

Palvelutasomuutoksiin on päädytty tienkäyttäjäpalautteiden ja liikenneseurannan perusteella. Tienpitäjä kerää jatkuvasti tietoja lauttapaikoittain tilatun välityskyvyn riittävyydestä ja pyrkii vastaamaan kysyntään ja kehittämään lauttaliikennettä osana toimivaa liikennejärjestelmää.

Uusi hankintastrategia korostaa tehokkuutta ja vihreitä valintoja

Nyt solmitut sopimukset ovat osa hankintastrategiaa, jolla tähdätään tulevaisuudessa pitkäkestoisiin, jopa 20 vuoden sopimuksiin. Lisäksi uudistetaan laajasti lauttakalustoa, nostetaan lauttojen kantavuuksia tarpeita vastaavalle tasolle, siirrytään ympäristöystävälliseen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä edistetään kustannustehokkuutta uudella teknologialla. Sopimukset muodostavat siirtymäkaudet, joiden kuluessa kilpailutetaan pitkäkestoiset sopimukset ja valmistaudutaan niiden tuottamiseen. Sopimukset koskevat kaikkia 40 yleisten teiden lauttapaikkaa muodostaen neljä selkeää kokonaisuutta:

  • Maantielauttaliikennepalvelu Järvi-Suomi 2020-2026
  • Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri I (lossit) 2020-2028
  • Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri II (lautta-alukset) 2023-2030
  • Maantielauttaliikennepalvelu (maantieteellisesti hajanaiset lauttapaikat) 2020-2031

Tienpitäjän tavoitteena on saada lauttaliikenne osaksi valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Tavoitteena on turvata liikenteen pitkäjänteinen kehittäminen kohti hiilineutraalia liikennepalvelua.

Kilpailutuksen rinnalla selvitettiin lauttaliikenteen aikatauluttamista

Sopimusten kilpailutusten yhteydessä selvitettiin lauttaliikenteen aikatauluttomuuden kustannuksia suhteessa aikataulutettuun liikenteeseen. Selvitys koski lauttapaikkoja, joilla liikennöidään ilman aikataulua. ELY-keskus pyysi aiheeseen liittyen lauttapaikkakohtaisia lausuntoja kansalaisilta ja asianomaisilta kunnilta. Lausuntoja saatiin 361 kappaletta, joista 90 % vastusti aikataululliseen liikenteeseen siirtymistä. Saatujen tarjousten perusteella voitiin todeta, että kustannussäästö aikataululliseen liikenteeseen siirtymisestä on liian pieni suhteessa yleiseen etuun. Syntyvä säästö on pääasiassa seurausta pienemmästä energian kulutuksesta. Lauttaliikenne on pääsääntöisesti aikataulutonta myös jatkossa, eikä muutoksia lauttapaikkakohtaisiin nykykäytäntöihin toteuteta.

Lauttaliikenteen kapasiteetti ja välityskyky muuttuvat seuraavilla lauttapaikoilla:

Arvinsalmi, Liperi

Lautan kantavuus nousee 60 tonnista 150 tonniin. Lauttapaikalla alkaa vuoden 2020 kuluessa liikennöidä Väylän omistama ja Kymen Saaristoliikenne Oy:n operoima Nestori lossi. Arvinsalmi on raskaanliikenteen osalta yksi Saimaan alueen vilkkaimpia lauttapaikkoja. Nestori siirtyy Kietävälän lauttapaikalta Arvinsalmeen.

Kietävälä, Puumala

Nestorin siirtyessä Arvinsalmeen Kietävälässä liikennettä jatketaan kantavuudeltaan 60 tonnin lossilla, joka vastaa lauttapaikan liikennemäärien tarpeisiin.

Hanhivirta, Enonkoski

Lautan kantavuus nousee 60 tonnista 70 tonniin. Lauttapaikalla alkaa vuoden 2020 kuluessa liikennöidä Vekaransalmesta silloittamisen myötä vapautunut suurempi lossi. Muutos edellyttää rantarakenteiden korjaustöitä, joiden valmistuttua suurempi lautta voi aloittaa liikennöinnin.

Palva, Velkua

Lautan kantavuus nousee 44 tonnista 60 tonniin ja samalla tarjotaan sääsuoja 30 henkilölle lautan kannella. Lauttapaikalla alkaa liikennöidä vuoden 2020 kuluessa Järvi-Suomesta vapautuva 60 tonnin lossi, jonka kansi varustetaan aiempaa suuremmalla sääsuojalla. Muutoksella vastataan lisääntyviin koululaiskuljetuksiin ja henkilöautoliikenteeseen.

Parainen-Nauvo, Parainen

Lauttapaikan välityskyky paranee vuodesta 2023 alkaen, kun nykyisen hybridilautta Elektran rinnalla alkaa liikennöidä toinen hybridilautta. Muutos nostaa lauttapaikan ajoneuvokapasiteettia (Elektra, Sterna) 18 % ja vähentää paikallisia hiilidioksidipäästöjä jopa yli 60 %. Lauttapaikalla päästään kahdella hybridilautalla samoihin liikennesuoritteisiin kuin nyt kolmella lautalla (Elektra, Sterna, Falco).

Nauvo-Korppoo, Parainen

Lauttapaikan välityskyky paranee oleellisesti, kun nykyisen päälautan korvaa uusi vuonna 2023 liikennöinnin aloittava hybridilossi. Lauttapaikan kapasiteetti kasvaa yli 60 % nykyisestä 30 ajoneuvon tasosta. Samalla paikalliset hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 60 %. Nykyinen päälautta Prostvik I jää lauttapaikalle varalossiksi ja sesonkiaikana liikennöidään jatkossakin sekä pää- että varalossilla.

Varsinais-Suomen ELY-keskus rakennuttaa vuonna 2020 lauttapaikalle toiset maatuet ja hybridilautan edellyttämän infrastruktuurin. Infrastruktuurimuutoksilla mahdollistetaan hybridilautan liikennöinti ja parannetaan liikennöintivarmuutta.

Korppoo-Norrskata, Parainen

Lauttapaikan kantavuus ja välityskyky paranevat, kun Merguksen (27 henkilöautoa/130 tonnia) tilalla liikennöinnin aloittaa vuonna 2023 Kustavi-Iniö lauttapaikalta siirtyvä lautta-alus Aura (52 henkilöautoa/150 tonnia). Kapasiteetti kasvaa yli 20 % nykytasosta liikenteen päästöjen pysyessä likimain ennallaan.

Kustavi-Iniö, Parainen

Lauttapaikan kantavuus ja välityskyky paranevat, kun lautta-alus Auran (52 henkilöautoa/150 tonnia) tilalla liikennöinnin aloittaa vuonna 2023 Parainen-Nauvo lauttapaikalta siirtyvä lautta-alus Sterna (66 henkilöautoa/200 tonnia). Kapasiteetti kasvaa 19 % nykytasosta liikenteen päästöjen pysyessä likimain ennallaan. Palvelutasoparannuksella vastataan etenkin sesonkiaikana ilmenneisiin kapasiteettipuutteisiin. Lauttapaikka on osa Saariston rengastietä ja tärkeä saaristomatkailun näkökulmasta.

Bergö, Maalahti

Lautan kantavuus nousee 90 tonnista 150 tonniin, kun lauttapaikalla alkaa vuonna 2023 liikennöidä Väylän omistama ja Kymen Saaristoliikenne Oy:n operoima Vikare lossi. Samalla liikenteen varmuutta parannetaan, kun nykyinen 90 tonnin lossi jää lauttapaikalle varalautaksi. Bergö on vilkas ja kehittyvä saari, jonka liikenteellisiin tarpeisiin nykyinen lossi on riittämätön.

Varsinais-Suomen ELY-keskus rakennuttaa vuonna 2021 lauttapaikalle toiset maatuet ja suuremman lossin sekä varalautan säilytyksen edellyttämän infrastruktuurin. Toimenpiteillä parannetaan liikennöintivarmuutta.

Skagen, Parainen

Vikaren siirtyessä Bergön lauttapaikalle, Skagenissa liikennettä jatketaan Skåldön lauttapaikalta siirtyvällä kantavuudeltaan 90 tonnin lossilla, joka vastaa lauttapaikan liikennemäärien tarpeisiin.

Skåldö, Raasepori

Lauttapaikan kantavuus ja välityskyky paranevat oleellisesti, kun nykyisen kantavuudeltaan 90 tonnin lossin korvaa vuodesta 2022 alkaen 150 tonnin ympäristöystävällinen lossi. Muutoksen myötä liikenteen aiheuttamat paikalliset hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi riippuen millä tekniikalla uusi lossi toteutetaan. Samalla lauttapaikan liikennöinti- ja huoltovarmuutta parannetaan varalautan myötä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus rakennuttaa vuonna 2021 lauttapaikalle uudet maatuet ja varalautan kiinnittymisen edellyttämän maatuen. Toimenpiteillä mahdollistetaan suuremman lossin liikennöinti ja parannetaan liikennöintivarmuutta kehittyvällä lauttapaikalla.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, tieinsinööri Tapani Jaakkola, p. 0295 022 791, tapani.jaakkola@ely-keskus.fi


Päivitetty