Tiedotteet 2019

Pohjois-Pohjanmaan rannikkojoissa vesi on happamoitunut alkutalven lauhan jakson aikana (Pohjois-Pohjanmaa)

Pohjois-Pohjanmaan eteläosan rannikkojokien vesi on happamoitunut viime aikojen lauhan jakson aikana. Syynä on niin sanotuilta alunamailta eli happamilta sulfaattimailta tuleva hapan valunta. Happamuus todennäköisesti aiheuttaa haittaa alueen jokien eliöstölle

Pohjanmaan rannikolla on paljon happamia sulfaattimaita. Ne ovat syntyneet Litorinameren aikaan, kun rehevöityneen merenpohjan hapettomissa osissa syntyi bakteeritoiminnan seurauksena sulfidisedimenttejä. Entinen merenpohja on nykyään maata, jota on kuivatettu mm. pelloiksi ja metsämaaksi. Sulfidisedimentit ovat päässeet hapen vaikutuksesta muuttumaan happamiksi sulfaattimaiksi. Ongelmia syntyy ojitetuilla mailla kuivan kauden jälkeen, kun pohjavedet ovat olleet pitkän matalalla. Sulfaattimaat ovat kuivan jakson aikana päässeet hapettumaan, ja maahan on varastoitunut rikkihappoa ja sen liuottamia metalleja.  Sateiden tai sulamisvesien aikana ne huuhtoutuvat vesistöihin ja voivat aiheuttaa kalakuolemia ja muita ympäristöongelmia. Tällainen ilmiö koettiin Pohjanmaan joissa loppusyksyn ja talven 2006 - 2007 aikana.

Viime viikkojen lauhan jakson aikana osassa Pohjois-Pohjanmaan eteläosan pieniä rannikkovesiä koettiin pienemmässä mittakaavassa samanlainen hapettuminen. Pohjavedet ovat olleet koko vuoden matalalla, ja viime viikkojen vesisade ja lumen sulaminen huuhtelivat hapanta valumaa vesistöihin. Kaloille happamuudesta alkaa olla haittaa, kun pH laskee alle 6:n. Välittömiä kalakuolemia alkaa muista olosuhteista ja altistusajasta riippuen aiheutua pH 5:n lähellä. Jos vesistöissä on lohikalojen mätiä ja poikasia, ne vaurioituvat helpoimmin.

PH-ongelmia oli viime viikolla esimerkiksi Kalajoen Himanganjoella (pH 4,6) ja Pöntiönjoella (4,9) sekä Pyhäjoen Yppärinjoella (4,7). Pöntiönjoella ja Himanganjoella sähkönjohtavuus oli normaalia korkeampi ja Yppärinjoella jopa reilusti koholla. Se kertoo, että ainakin osa happamoitumisen alkuperää on edellä kuvatussa sulfidien hapettumisessa.

Lestijoki on maakunnan eteläosan merkittävimpiä vesistöjä, se on mm. Natura-ohjelmalla suojeltu ja kuuluu harvoihin Pohjanlahden vesistöihin, joissa on luonnossa lisääntyvä meritaimenkanta. Vielä viikko sitten siellä pH oli korkeammalla tasolla kuin alueen pikkujoissa ja puskurikykyä jäljellä.  Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tänään tekemien kenttämittausten perusteella tilanne Lestijoen suulla oli huonontunut ja pH oli pudonnut lähellä 5:ttä. Näin ollen kalakannalle ja muulle eliöstölle todennäköisesti syntyy haittaa ja tilanne alkaa muistuttaa syksyn 2006 tilannetta.

Kalajoen Vääräjoen ja Siiponjoen sähkönjohtavuudet olivat viikko sitten reilusti tavanomaista korkeampia kertoen happaman kuormituksen kasvusta. Näissä joissa on ilmeisesti vielä puskukurikykyä jäljellä, sillä pH oli pysynyt vielä kohtalaisella tasolla.

Pohjoisempana, Oulun eteläpuolen pikkujoilla sekä Oulun alueella Juurus- ja Kalimenojalla tilanne oli viime viikolla maakunnan eteläosaa ja etenkin Etelä-Pohjanmaata huomattavasti parempi.

Kalakuolemista ei ole ELY-keskukseen ainakaan toistaiseksi tullut ilmoituksia. Alkanut pakkasjakso luultavasti helpottaa happamuustilannetta, jollei sää lauhdu uudelleen. ELY-keskukset seuraavat tilannetta.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö, Timo Yrjänä, p. 0295 038 444
Ylitarkastaja Jaana Rintala, p. 0295 038 554
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Päivitetty