Uutiset 2019

Kansainvälisten osaajien houkutteleminen vaatii yhteistyötä (Uusimaa)

Meriteollisuus länsirannikolla tuskailee tilauskirjansa kanssa, myös terveysteknologian pariin tarvittaisiin osaajia. Koodareita ja ohjelmisto-osaajia kaivataan. Uudellamaallakin on työpaikkoja auki enemmän kuin koskaan.
   Miten vikitellä kansainvälisiä ammattilaisia Suomeen? Sitä pohdittiin eilen Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan TE-toimiston yhdessä järjestämässä "Kasvua kansainvälisistä osaajista –seminaarissa" Helsingissä.

 

Tilaisuudessa puhuneet asiantuntijat olivat yksimielisiä yhteistyön tarpeesta. Yhdessä tekemisen merkitystä korosti myös seminaarin avauspuheenvuoron käyttänyt Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen:

-  Uudellamaalla ei kannata tehdä mitään yksin, täällä riittää kumppaneita.

Hän totesi ELY-keskuksen auttavan yrityksiä parhaiten toimimalla saumattomassa yhteistyössä TE-toimiston kanssa, "meistä ajatellaan nytkin, että olemme yksi ja sama toimija".

- Toimijoiden yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Joskus pohditaan, tekevätkö ne päällekkäistä työtä, mutta siitä ei tarvitse olla huolissaan, Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen totesi.

 

Kansainvälisiä ammattilaisia tarvitaan, sillä kotimaisia ei enää riitä kaikille aloille, seminaarissa painotettiin. Tilanne on monella alalla huono jo nyt, saatikka kymmenen vuoden päästä, jolloin työmarkkinoilta puuttuvien nuorten määrä todella huomataan. Osaajien puute on suurin este yritysten kasvamiselle, johtava asiantuntija Laura Lindeman TEMistä painotti. Hän totesi myös, ettei Suomi näytä siltä, että täällä olisi kansainväliset työmarkkinat: emme ole nähneet maahanmuuttopolitiikkaa elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan osana.

Suomen pitäisi markkinoida  tarjoamiaan mahdollisuuksia rohkeammin, todettiin. Mutta samalla on kehitettävä rekrytoimiseen liittyvää palveluvalikoimaa, sillä se on jo aikansa elänyt, eikä vastaa nykypäivän vaateita. On myös muistettava, että rekrytointiprosessin jälkeen on huolehdittava sekä töihin tulevan että hänen mukanaan mahdollisesti muuttavan perheen integroitumistarpeista.

- Suomi on ihan oikeasti houkutteleva paikka kansainvälisille osaajille, Talent Boost -kokonaisuuden Business Finlandissa käynnistänyt Ulla Hiekkanen-Mäkelä vakuutti, emme tarvitse ihmisiä, jotka jonottavat työpaikkaa, vaan ihmisiä, jotka ovat heti ensimmäisestä päivästä tukemassa yritysten kasvua, hän sanoi.

Talent Boost - Kasvua kansainvälisistä osaajista on TEMin koordinoima toimenpideohjelma.

 
IT-alalle löytyy tekijöitä

- Hakemuksia tulee heti enemmän, jos siitä jätetään pois maininta pakollisesta suomen kielen osaamisesta, toimitusjohtaja Lasse Teeriaho IT-alalla toimivasta Supervise Oy:stä tietää.

Teeriaho kertoi saaneensa tarvittaessa apua ulkomaalaisten osaajien rekrytointiprosesseihin muun muassa TE-toimistosta. Hänen mielestään IT-alalle löytyy kansainvälisiä osaajia paremmin kuin muille aloille.

- Yrityksen kansainvälistyminen on helpompaa, työntekijöiden vaihtuvuus on pienempi, mutta asiakkailla on ollut ennakkoasenteita, toimitusjohtaja summasi havaintojaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisesta koituneista hyödyistä ja haasteista.

Jotta ulkomaalaiset opiskelijat löytäisivät tiensä suomalaisille työmarkkinoille, heidät pitäisi sitouttaa sinne jo opiskeluaikana - valmistumisen jälkeinen tuki puuttuu nimittäin yleensä kokonaan. Hankenissa tämä on huomioitu; uusille opiskelijoille etsitään heti mentorointiyritys, professori Minna Martikainen Hankenilta kertoi.


Valtiolla on suuri rooli kansainvälisten osaajien hankkimisessa, mutta niin on myös kaupungeilla, kunnilla, oppilaitoksilla ja tietenkin yrityksillä itsellään - niillä olisi kyllä kiinnostusta, mutta kynnys ensimmäisen ulkomaalaisen palkkaamiseen on suuri. Näin todettiin Helsingissä järjestetyssä Kasvua kansainvälisistä osaajista -seminaarissa.



Kaupungit kilpailevat osaajista

Työvoimapula vaivaa myös Vantaata, ja se näkyy kaupungin omassa organisaatiossakin, Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Kimmo Viljamaa kuvaili tilannetta.

Vantaalla puhutaan 120 eri kieltä ja kaupungin asukkaista 18 prosenttia on vieraskielisiä.

Espoossa maahanmuutto- ja elinkeinoasiat siirrettiin samaan yksikköön jo kymmenen vuotta sitten, Talent Boost Espoon johtava asiantuntija Melissa Arni-Hardén kertoi. Kaupungin työikäisistä arvellaan vuonna 2035 olevan vieraskielisiä noin 34 prosenttia.

Helsingissä on laadittu tulijoita varten englanninkielinen infopaketti, jossa on konkreettista kaupunkiin ja työelämään liittyvää perustietoa. Kaupungin työvoima- ja maahanmuuttoyksikön päällikkö Ilkka Haahtela korosti hyvien toimintaedellytysten luomisen merkitystä. Jotta Helsinkiin saadaan kansainvälisiä osaajia, on edistettävä sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää.

 

Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola

 


Päivitetty