Uutiset 2019

Jatkuvan oppimisen uudistuksesta potkua ohjaustoimintaan

Hallitusohjelmaan kirjatussa jatkuvan oppimisen uudistuksessa koulutusjärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena. Tarpeettomia raja-aitoja poistetaan ja joustavaa yhteistyötä lisätään. Ohjaustoiminta liittyy saumattomasti uudistukseen.

Jatkuvasta oppimisesta ja ohjaustoiminnan tulevaisuudesta käytiin vilkasta keskustelua valtakunnallisessa ELO-ryhmien etätapaamisessa 6.9.2019. Tilaisuus järjestettiin alueiden yhteistyönä. Ensimmäistä kertaa mukana olivat myös ruotsinkieliset ELO-ryhmät.

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Sillä vastataan mm. uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeisiin, joita teknologian kehitys ja työn murros tuo. Uudistusta valmistellaan parlamentaarisesti ja usean ministeriön yhteistyönä. Esitysten pitäisi olla valmiina vuoden 2020 loppuun mennessä.
­- Ensin rakennetaan kuntoon perusta, sen jälkeen katsotaan, miten osaamista voidaan kehittää, totesi opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto. Tammilehdon mukaan ohjaustoiminta liittyy saumattomasti uudistukseen. Osaamista tarvitaan eri elämänvaiheessa, ja on löydyttävä keinoja miten puuttuvaa osaamista voi tarvittaessa hankkia.

Välillä äänestettiin sähköisesti: Osallistujien mielestä jatkuva oppiminen tarvitsee lisärahoitusta. Kuva: Tuija Toivakainen

Toinen hallitusohjelmaan sisältyvä laaja kokonaisuus on oppivelvollisuuden pidentäminen 18-vuotiaaksi saakka.
- Valmisteluryhmät on jo asetettu, hallituksen esitys valmistuu syksyllä 2020 ja laki tulee voimaan vuonna 2021, totesi Tammilehto.

Vireillä on myös osaamisen ja koulutuksen tiekartta, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi.

Tammilehto nosti esiin ammatillisen koulutuksen uudistuksen, jossa parhaillaan valmistellaan laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma.
- Ohjelmassa on tavoitteena opettajien ja ohjaajien määrän lisääminen, jotta turvataan laadukas opetus nuorille.

Tammilehto totesi, että tulee olemaan haasteellista sovittaa hyvin yhteen hallitusohjelman isoja kokonaisuuksia.
- Nyt pyritään löytämään hyvät toimintamallit, jotta ratkaisuja saadaan tehtyä. Tärkeää on ilmiölähtöinen toiminta ja hyvä yhteistyö ministeriöiden välillä.

Jokaiselle turvattava edellytykset oppimiseen

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Kirsi Kaikko, selvitteli miten sosiaali- ja terveyspolitiikalla voidaan edistää heikommassa asemassa olevien elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja osaamisen nostoa.
- Jokaisella pitää olla edellytykset oppimiseen. Koulutusta on oltava tarjolla, mutta on turvattava myös taloudelliset edellytykset osallistua koulutukseen, totesi Kaikko.

Kaikko tähdensi, että syrjäytymisvaarassa olevia pitää auttaa ja syrjäytymisriskejä on tunnistettava paremmin.
- Nuorten mielenterveyspalveluihin pääsemiselle pitää olla matalampi kynnys.

Kaikko painotti, että eri alojen ammattilaisten on yhdessä mietittävä parhaat keinot, kehitettävä työnjakoja ja tehtävä työtä tiimeissä, jotta sote-uudistuksen yhden luukun periaate toteutuu.

Uraohjausta kehitetään ja ohjaamopalveluja vahvistetaan

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Janne Savolaisen mukaan uraohjauksen merkitys on kasvanut hallitusohjelmassa.
- Uraohjauspalveluja kehitetään työttömien lisäksi erityisesti pitkään perhevapailla olleille ja ikääntyneille työntekijöille, sanoi Savolainen.

Hallitusohjelmassa on myös selkeä kirjaus Ohjaamo-palvelujen vahvistamisesta.
- Ohjaamotoiminta on Suomessa erittäin vilkasta ja verkosto on kasvanut. On varmistettava että Ohjaamotoiminnan brändi vahvistuu, jotta nuoret tietävät mitä on saatavilla, totesi Savolainen.

Työllisyysasteen nosto 75 %:iin vaatii monialaisen työotteen viemistä askelta pidemmälle.
Savolaisen mielestä ELO-ryhmien rooli alueilla monialaisen työn kehittäjinä on tärkeä.

ELO-ryhmät työstävät vaikuttamisen keinoja

Kukin ELO-alue tuottaa yhteisen kokoontumisen jälkeen tulevaisuuteen vaikuttamisen keinoja. Keinot kootaan myös yhteiseksi osallistuneiden alueiden vaikuttamisen keinoiksi. Mietinnässä on mm. mitkä ovat oman alueen tärkeimmät ilmiöt tai haasteet, mikä on ELO-toiminnan vaikuttavuustavoite, millaisilla mittareilla ELO-toiminnan vaikuttavuutta voidaan todentaa ja kuinka vaikuttavasta työstä viestitään.

Mikkelissä  tapaamiseen osallistui mm. alueellisen ELO-johtoryhmän jäseniä. Kuva: Tuija Toivakainen

Linkki:

Teksti: Marjukka Manninen


Päivitetty