Uutiset 2016

Uutiset 2016

Tulevaisuuden työntekijä on utelias ja verkostoitunut moniosaaja (Kaakkois-Suomi)

Kouvolan kaupungintalolle kokoontui 4.10.2016 noin 100 erilaisissa ohjaustehtävissä työskentelevää tai muuten ohjaustyöstä kiinnostunutta henkilöä. Tulevaisuuden moniosaaja -koulutuspäivä tarjosi osallistujille tietoa siitä, mitä taitoja työelämässä nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan ja mitä haasteita yhteiskunnan suuret muutokset ja megatrendit tuovat uraohjaukseen. Tilaisuudessa kuultiin myös tuore katsaus Kaakkois-Suomen aluekehitykseen. Koulutustilaisuuden järjestivät yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.


Tilaisuuden avasivat Ritva Kaikkonen (vas.) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Ritva Kaikkonen kertoi vuorovaikutteisen ja aktiivisen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen (ELO) verkoston toiminnasta. Verkosto hyödyntää toiminnassaan aktiivisesti ennakointitietoa ja EU-rahoitusta sekä pitää tärkeänä muun muassa hyvien käytäntöjen levittämistä ja kansainvälistymisen edistämistä.

Yhteiskunta muuttuu

Demos Helsingin tutkija Satu Korhonen toi esityksessään esille vahvoja megatrendejä, jotka yhdessä niihin liittyvien kehityskulkujen kanssa muuttavat yhteiskuntaa. Väestönmuutos on yksi trendeistä. Tavallista suomalaista ei enää ole. Normi ei enää ole täysipäiväisesti työssä käyvä aikuinen, ja väestö on koulutetumpaa kuin ennen. Digitalisaation uudessa vaiheessa materiaaliset asiat tulevat osaksi nettiä. Luonnonvarat kuluvat nopeammin kuin ehtivät uusiutua. Tästä syystä luonnonresurssien kulutus muuttuu ja ihmisille rakennetaan uusia kulutuksen malleja. Globaalitaloudessa kaupunkialueilla maailmanlaajuisesti on enemmän yhteistä kuin maan sisällä. Elämme minä-me-yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat samaan aikaan sekä yksiköllisiä että yhteisöllisiä.

Nyky-yhteiskunnassa keskeistä on irtaantuminen omistamisesta, mikä johtaa siihen, että yritykset kehittävät uusia palveluita. Tämän hetken arvokkaimmat startup-yritykset perustuvat jakamistaloudelle. Esimerkiksi maailmalla on menestyviä suuryrityksiä, jotka eivät omista kalustoa tai rakennuksia. Alustataloudelle on tyypillistä kyky rakentaa nopeaa luottamusta ja palvelut ovat helppoja käyttää.

Suomessa perustetaan 50 % vähemmän startup-yrityksiä kuin ennen finanssikriisiä (2007). Digitaaliset palvelut luovat uutta mikroyrittäjyyttä. Korhosen mukaan työelämäpalvelut ja lainsäädäntö eivät kuitenkaan vielä täysin tue työn uusiin mahdollisuuksiin tarttumista, joten tarvitaan uusia ratkaisuja ja palveluita. On vaara, että uutta työtä syntyy vain niille, joilla on mahdollista ottaa taloudellisia riskejä.

Työn keskeiset arvot ovat muuttumassa. Uuden peruskoulun tavoite on laaja-alainen osaaminen. Luovien alojen on ajateltu uudistavan toimialoja ja tekevän harppauksen kohti ihmisläheistä toimintaa. Tärkeää on katsoa elinpiirin ulkopuolelle uteliaana.
– Kiinnostus maailmaa kohtaan sekä kyky tunnistaa ja ratkaista monimutkaisiakin asioita on kovaa valuuttaa. Kannattaa ruokkia ryhmätoimintaa. Erilaisissa verkostoissa työskennellessä oman osaamisen kirkastaminen on tärkeää. Julkisten työnvälityspalveluiden on muututtava yksilökeskeisestä auttamistyöstä esteitä raivaavaan yhteistyöhän, Korhonen totesi.


Tutkija Satu Korhonen ajatushautomo Demos Helsingistä kiteytti päivän teeman sanaan työelämätoimijuus. "Kyse on siitä, miten parhaiten autamme toimijuutta nuorille."


Peruskoulutuskin on uudistettu nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden tarpeisiin

Alueen kehitysnäkymissä positiivista väriä

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen erikoistutkija Tarja Paananen esitteli syyskuun lopulla julkaistuja alueellisia kehitysnäkymiä. Katsaus julkaistaan kaksi kertaa vuodessa ja se tehdään yhteistyössä monen ennakointitoimijan kanssa.

– Alueen imagoon vaikuttaa se onko alueella työpaikkoja, ja millaisia työpaikkoja ne ovat, Paananen totesi. Kymenlaaksossa elintarviketeollisuuden näkymät ovat nousseet. Metsäteollisuus investoi paljon, ja vaikka niissä ei ole paljon uusia työpaikkoja ne kuitenkin takaavat alueen työpaikkoja. Alueella on paljon logistiikkaa ja satamien vientiliikenne on kasvanut. Metalliteollisuuden näkymät ovat vakaat. Molemmissa maakunnissa rakennusteollisuudesta noin 50 % on korjausrakentamista, joka pitää volyymiä yllä. Alueella on myös merkittäviä infrahankkeita.

Kaakkois-Suomessa kävi vuonna 2015 1,4 miljoonaa venäläistä turistia. Yöpymismäärät ovat laskeneet, mutta päivämatkailua on edelleen. Suuret kauppakeskushankkeet ovat pysähtyneet.

Sekä elinkeino- että työllisyysnäkymät näyttävät tuoreen katsauksen mukaan parantuneen. Molemmista maakunnista on viime kuukausina saatu positiivisia työllisyyslukuja, joten käänne on tapahtunut. Nuorten ja lomautettujen työttömyysluvut ovat kääntyneet laskuun. Pitkäaikaistyöttömyys tulee kasvamaan, mutta kasvu hidastuu.

Alueella on jatkuvasti pulaa esimerkiksi erityisopettajista ja lääkäreistä, erityislääkäreistä ja hammaslääkäreistä. Eri ammattien työllistymistilanteesta saa tietoa kuuden kuukauden välein julkaistavasta ammattibarometristä osoitteesta www.ammattibarometri.fi. Muita ennakointisivustoja: www.foreammatti.fi, www.foresight.fi ja www.aavistus.fi.


Työllisyysnäkymissä on tapahtunut käänne - kartalla on positiivista vihreää väriä.

Työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa

Elinkeinoelämän Keskusliitolla (EK) on 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % on pk-yrityksiä. EK:n asiantuntija Jenni Ruokonen kertoi, että uusista yrityksistä noin 90 % syntyy mikro- ja pienyrityksiin.

Avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa. EK:n jäsenyrityksistä kolmanneksella oli rekrytointivaikeuksia vuonna 2015. Eniten rekrytointivaikeuksia oli hotelli-, ravintola- ja matkailualalla, toiseksi eniten rakentamisen ammattityössä ja kolmanneksi eniten kuljetus-, liikenne- ja varastointitöissä.

EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2015 rekrytointivaikeuksien merkittävin syy oli puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa (25 %). Toiseksi yleisin syy oli hakijoiden puute (21 %). Työpaikkaan liittyvät syyt – kuten sijainti, työaika, imago tai palkkaus – nousi kolmanneksi rekrytointiongelmien syyksi (18 %).

Digitalisaatio on jo täällä

Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin, 2/2016 Robotit töihin, mukaan jo nykytekniikalla voitaisiin tehdä 20 % sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä. Välittömään potilastyöhön käytettävä työaika lisääntyisi kolmesta työpäivästä jopa neljään työpäivään.


Asiantuntija Jenni Ruokonen Elinkeinoelämän keskusliitosta kertoi muun muassa millaista kielitaitoa yritykset tarvitsevat. Kielitaito ja valmius sen kehittämiseen sekä kulttuurituntemus ovat hyviä valtteja työelämässä, etenkin teollisuusyrityksissä.

Moninaisia paineita uraohjauksessa

Kommenttipuheenvuorossaan Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) rehtori Timo Olli puhui muun muassa oppilaitoksen tulevaisuuden haasteista ja muutoksista, joita toisen asteen reformi tuo ohjaukseen. Uudessa opettajuudessa keskeisinä asioina nousevat muun muassa ohjaus, osaamisperusteisuus, asiakas- ja työelämälähtöisyys sekä osaamisen tunnistaminen. Olli puhui myös siitä, kuinka globaalit megatrendit vaikuttavat KSAOssa.

Toisen kommenttipuheenvuoron pitänyt toimitusjohtaja (sij.) Virpi Ulmanen Laptuote-säätiöstä kertoi valmennuspalveluista. "Mitä tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän? Pitäisi osata olla innovatiivinen, osata verkostoitua, hallita sujuvasti eri kieliä sekä olla oman alansa ammatillinen osaaja ja paljon muuta. Kyllähän näitä nuoria on olemassa jotka " handlaavat" nämä kaikki aika suvereenisti. Mutta entä ne nuoret, jotka eivät kykene sosiaalisiin tilanteisiin, verkostoitumiseen tai uudet tilanteet jännittävät niin paljon ettei niihin kannata heidän mielestään mennä. He tarvitsevat vahvistusta, tukea ja opastusta, jotta heistäkin voi kasvaa rohkeita työntekijöitä – rohkeita arvostamaan ja ilmaisemaan itseään sekä luottamaan omiin kykyihinsä ja hakeutumaan koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Tässä on nimenomaan meidän työpajojen paikka, luodaan turvallinen ympäristö, jossa voi vahvistua tuetusti ja kasvaa eteenpäin kokeilemaan eri työtehtäviä ja löytää omat vahvuutensa. Työpajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden nuorten sosiaalisen kuntoutuksen sekä mahdollisuuden opintojen suorittamisen pajaympäristössä sekä tuetun siirtymisen avoimille työmarkkinoille."

Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta käsitteli esityksessään uraohjauksen moninaisia paineita, jotka liittyvät esimerkiksi opiskelijavalintoihin sekä erityistä tukea opinnoissaan tarvitseviin nuoriin.

Pirttiniemen mukaan ammatillisen koulutuksen jälkeiseen työelämään sijoittumiseen vaikuttavat ammatillisen koulutuksen laatu ja koulutuksen työelämäyhteydet, alueellinen työllisyys alalla sekä työnteon kannattavuus suhteessa muuhun toimeentuloon.

Teksti ja kuvat:
verkkotiedottaja Tuija Närhi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus


Päivitetty