Uutiset 2016

Uutiset 2016

Kaakkois-Suomen ympäristönsuojelun kuntapäivillä paljon asiaa (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen järjestämillä kuntapäivillä keskusteltiin alueen kuntien ja ELY-keskuksen yhteisistä ajankohtaisista ympäristöasioista.

   

Tilaisuuden avasi ylijohtaja Leena Gunnar, joka kertoi ELY-keskusten tulevan vuoden strategisista tavoitteista. Niistä ainakin vesien hyvä tila ja viihtyisä, toimija ja turvallinen ympäristö ovat osaltaan  ympäristönsuojelutyötä, kuten tietenkin myös kierto- ja biotalous.

Asiaa oli paljon. Ensimmäisenä ajankohtaisena aiheena oli aluehallintouudistus.

Ympäristönsuojeluasiat yhdeltä luukulta

Ympäristöministeriön Tia Laine-Ylijoki-Laakso (vasen kuva) kertoi ministeriön kuulumisia aluehallinto- ja maakuntauudistuksesta ja sen tuomista lakimuutoksista. Yksi ministeriöiden keskeisistä tavoitteista lupa-asioissa on yhden luukun periaate. Tavoitteena olisi että toiminnanharjoittajien kannalta raskaat lupaprosessit selkenisivät ja kaikki luvat sekä vaikutusten arvioinnit saataisiin asiakaslähtöisesti hoidettua yhdeltä luukulta. Itä-Suomen yliopisto on tehnyt kartoitusta asiasta, ja punninnut erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja (Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa). Työ jatkuu Hannele Pokan vetämässä työryhmässä.  Luvat kytkettäisiin yhteen, niin että menettelyt olisivat yhden luukun takaa saatavissa; ensi vaiheessa vesilupa, ympäristö- ja maa-aineslupa mukana, myöhemmin ehkä myös kemikaaliluvat ja kaivosluvat, sekä rakennuslupakin. Jotta tällainen yksi asiointi'luukku' olisi mahdollista, sähköisen järjestelmän kehittämisen on kuljettava käsi kädessä hankkeen kanssa.  Esitys  (pdf 455 kt)

Monia lakiuudistuksia on meneillään, aluehallintouudistukseen, mutta myös uusiin direktiiveihin liittyen. Esimerkiksi jätelakiin tulossa uudistuksia, alueellisten jätesuunnitelmien laadinnasta luovutaan ja ne sulautettu valtakunnalliseen jätesuunnitelmaa. Myös ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu, muun muassa melu- ja tärinäilmoitukset siirtyvät kunnille jne.

Ympäristönsuojelutehtäväkenttä muuttuu kunnissakin

Kuntaliiton Miira Riipinen pohtii puheenvuorossaan (keskimmäinen kuva) kuntien muuttuvaa ympäristönsuojelun tehtäväkenttää ja toimintaympäristöä. Kestävät yhdyskunnat ovat Kuntaliiton edunvalvonnan linjauksissa keskeinen strateginen tavoite, kuten myös kansallisissa ja kansainvälisissä kestävän kehityksen sekä  ympäristöalan sopimuksissa ja ohjelmissa. Maakuntauudistuksessa on monta liikkuvaa osaa, joiden paikkaa kunta/maakunta/valtio akselilla ei vielä ole määritetty. Tärkeää on huolehtia tarkoituksenmukaisesta alueiden erilaisuuden huomioivasta osaamisesta, resursseista kullakin hallinnon tasolla ja tiedonkulusta tulevien hallinnon tasojen välillä. Esitys (pdf 1,20 Mt)

Kommentteja Kaakkois-Suomesta ja uudistuksia Hämeestä

ELY-keskuksen Visa Niittyniemi (oikea kuva) pohti kommenttipuheenvuorossaan vastaavasti vesilaista tulevia valvontatehtäviä, miten maakuntarajat ja toisaalta vesialueiden rajat sopivat samalle kartalle. Pitäisikö vesienhoito kuitenkin käsitellä vesienhoitoalueittain, pohdiskeli Niittyniemi. Entä kansalaisten edun valvonta, laillisuusvalvonta vesiasioissa, miten ne toteutetaan uudistuvassa hallinnossa?

  

Lappeenrannan kaupungin kommentissa pohti Sara Piutunen (vasen kuva) sitä, voisiko maakunnan rinnalla olla toinen seudullinen ympäristönsuojeluyksikkö, kuten Etelä-Karjalassa nyt jo on toiminnassa! Esitys (pdf 1,01 Mt)

Hämeen ELY-keskuksen Päivi Laurila (oikea kuva) kertoi uudistuvasta ympäristösuojelun tietojärjestelmästä. Laissa määrätään, että ympäristölupa- ja valvonta-asiakirjat tulee kirjata järjestelmään. Nykyinen VAHTI- järjestelmä on tiensä päässä, joten uusi työkalu uusilla toiminnallisuuksilla tarvitaan. Nyt sellainen on työn alla. Esitys (pdf 489 kt)

Pilaantuneiden maiden asioista kertoi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Kati Häme. Osa pilaantuneiden maiden kunnostuksista tehdään valtion rahoilla. Pilaaja maksaa aina, jos sellainen löytyy, mutta osa pilaantuneista maista on isännättömiä. Valtion rahoilla kunnostetaan tällaisia isännättömiä pilaantuneiden maiden alueita. Pohjavesille syntyvät riskit ovat yksi kriteeri valtion rahoilla tehtäviä kunnostuksia arvioitaessa. Pilaantuneet maat on osa yhtä hallituksen kärkihanketta: http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/biotalous

Esitys (pdf 984 kt)

Iltapäivällä alueen kuntien edustajat esittelivät omia ilmastostrategioitaan, ensimmäisenä Kotka ja Heli Ojala, sitten Lappeenranta ja Sara Piutunen,  Kouvola ja Hannu Friman Imatra ja Anna-Maija Wikström.  Hyviä suunnitelmia ja osallistavaa asukaslähtöistä toimintaa!

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Tiina Ahokas kertoi pienten turvetuotantoalueiden kartoituksesta.  Ympäristöministeriö on kehottanut ELY-keskuksia kartoittamaan enintään 10 ha turvetuotantoalueet pilaantumiselle herkillä alueilla. Nykyisin kaikki turvetuotanto on luvanvaraista, mutta lakimuutoksen aikana toiminnassa olleet enintään 10 ha tuotantoalueet saavat jatkaa siirtymäajan syyskuuhun 2020 saakka. Nyt kartoitetaan riskialueita, kuten esimerkiksi Natura-vesistöjen tai kalastoltaan arvokkaiden vesistöjen valuma-alueilla sijaitsevat turvetuotantoalueet ja arvioidaan niiden valvonnan tarpeita jo siirtymäkaudella. Esitys (pdf 5,04 Mt)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Pyry Mäkelä on selvittänyt suljettujen kaatopaikkojen vesistöseurantaa. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, suuressa osassa kaatopaikkojen tarkkailuohjelmia on parantamisen varaa: näytteenottopisteet eivät aina kuvaa kaatopaikan vesistövaikutusta eikä kaatopaikan sisäisen veden määrästä ja laadusta ole välttämättä lainkaan tietoa. Tarkkailun kehittämisen myötä olisi lisäksi mahdollista säästää kuntien resursseja. Esitys (pdf 2,43 Mt)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Heidi Rautanen kertoi, että vesienhoitolakiin ja -asetukseen tulleiden muutosten myötä pohjavesialueet tarkastetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä. Pohjavesialueiden rajausperiaatteet säilyvät ennallaan, mutta pohjavesialueiden luokitukseen on tulossa muutoksia. Jatkossa pohjavesialueet tullaan luokittelemaan niiden vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella 1-, 2- ja E-luokkiin. Uuteen E-luokkaan luokitellaan sellaiset pohjavesialueet, jotka ylläpitävät suoraan pohjavedestä riippuvaisia, merkittäviä, muun lainsäädännön nojalla suojeltuja pintavesi- tai maaekosysteemejä. Esitys (pdf 2,38 kt)

Lopuksi käytiin läpi seuraavan tapaamisen aiheita ja keskusteltiin esiin nousseista kysymyksistä.

                                   

Teksti ja kuvat:
Tiedottaja Sirpa Skippari


Päivitetty