Pohjois-Karjalan pintavesien tila pääosin ennallaan, vesienhoitotyö jatkuu (Pohjois-Karjala)

Elokuussa valmistuneen pintavesien tila-arvion perusteella Pohjois-Karjalan järvet ja joet ovat edelleen pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Valtakunnallisesti arvioiden tila on keskimääräistä parempi.  Tarkastellusta järvialasta 92 % ja jokien pituudesta 78 % on vähintään hyvässä ekologisessa tilassa. Kolmannen kerran tehty vesien tilan arvio perustuu vuosien 2012-2017 tietoihin ja on osa valtakunnallista vesienhoidon suunnittelua. Edellinen arvio tehtiin vuonna 2013.

Pintavesien tilan arviointi

Pintavesien tila arvioitiin biologisten tekijöiden (kasviplankton, päällyslevät, vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalasto) pohjalta. Arvioinnin tukena käytettiin vedenlaatu- ja kuormitustietoja sekä aiempaa painavammin vesimuodostumien rakenteellista muuttuneisuutta (mm. säännöstely, uomien perkaus, padotus, pengerrys). Biologisen tiedon puuttuessa luokitus tehtiin veden laadun ja muiden tekijöiden perusteella. Luokittelussa vesimuodostuman tilaa verrataan oloihin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta sen eliöstöön: mitä vähäisempi ihmisen vaikutus, sitä parempi ekologinen tila.

Pohjois-Karjalassa luokiteltiin yhteensä 546 vesimuodostumaa, joista järviä 366 ja jokia 180. Niistä 72 oli erinomaisessa, 395 hyvässä, 66 tyydyttävässä, 11 välttävässä ja kaksi huonossa ekologisessa tilassa. Luokittelun piirissä olivat kaikki merkittävimmät vesistöt. Käytössä oli ympäristöhallinnon seurantojen ja velvoitetarkkailujen kautta saatua tietoa biologisista laatutekijöistä enemmän ja laajemmin kuin edellisessä luokituksessa, kattaen lähes 70 % luokitelluista vesimuodostumista. Edellisen johdosta monet aiemmin hyvään tilaan luokitellut järvet voitiin laajemman aineiston perusteella luokitella erinomaisiksi.

Tilaluokka parani useassa vesistöissä. Mm. Ätäskössä, Sukkulajoessa ja Taipaleenjoessa arvioitu tila kohentui tyydyttävästä hyvään biologisen aineiston ja/tai vedenlaadussa tapahtuneiden muutosten johdosta.

Ekologinen tila on edelleen hyvää huonompi mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä, Koitajoessa ja Iiksenjoessa. Kiteenjärvessä tila heikentyi tyydyttäväksi mm. kalaston ja pohjaeläimistön perusteella sekä muutamissa jokimuodostumissa, kuten Tohmajoessa, rakenteellisen muuttuneisuuden vuoksi. Pääosa tyydyttävään tai sitä huonompaan tilaan luokitelluista on pienehköjä vesimuodostumia.

Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesistöjen, kuten Pielisjoen sekä Jänisjoen ja Lieksanjoen alajuoksun ekologista tilaa heikentää voimalaitosrakentaminen. Niiden luokittelu tarkistetaan myöhemmin syksyllä.

Vesienhoitotyö jatkuu - vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa toimia

EU:n alueella on tavoitteena pintavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Nyt valmistunut ekologisen tilan luokitus antaa entistä tarkempaa tietoa Pohjois-Karjalan vesistöistä ja erityisesti niistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoimia. Yhteenveto vesiensuojelutoimista tulee olemaan osa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa, jonka tarkistus vuosille 2022-2027 on parhaillaan käynnissä. Valtioneuvosto tekee päätökset vesienhoitosuunnitelmista vuonna 2021.

Maakunnassa on käynnissä useita erilaisia vesien tilaa parantavia toimia. Tänä vuonna käynnistynyt vesiensuojelun tehostamisohjelma (www.ym.fi/vedenvuoro) vauhdittaa mm. kunnostustoimien toteutusta vesistöissä. Seuraava rahoitushaku käynnistyy loppusyksystä. Rahoitusta pyritään kohdentamaan vesienhoidon painopistealueille, kuten Viinijärven-Taipaleenjoen-Heposelän ja Kiteenjärven alueille.

Vesien tilaan voi tutustua tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelun kautta (http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta). 

• Pohjois-Karjalan pintavesien ekologinen tila, kartta
• Pylväsdiagrammi Pohjois-Karjalan vesistöjen ekologisesta tilasta

Lisätietoja

Vesistöasiantuntija Minna Kukkonen, puh. 0295 026 114, minna.kukkonen(at)ely-keskus.fi
Johtava asiantuntija Paula Mononen, puh. 0295 026 204, paula.mononen(at)ely-keskus.fi