Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi (Pirkanmaa)

Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana. Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet nopeasti kymmeniä senttimetrejä ja joissa virtaa vesi valtoimenaan. Esimerkiksi Tammerkoskessa juoksutetaan vettä nyt lähes kymmenkertaisesti lokakuuhun verrattuna.

Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet laskivat pitkän ja kuivan kesän jälkeen huomattavasti. Lokakuun sademäärät olivat keskimääräisiä, ja niiden ansiosta maan vesivarastot täyttyivät, mutta järvien vedenkorkeuksissa sateet eivät näkyneet merkittävästi. Marraskuussa ja joulukuun alussa sademäärä kasvoi maakunnan pohjoisosissa kaksinkertaiseksi keskimääräiseen sademäärään verrattuna. Muualla sademäärä oli noin puolitoistakertainen keskimääräiseen verrattuna. Sateet tulivat valmiiksi vettyneeseen maaperään, minkä vuoksi jokien ja purojen virtaamat kasvoivat nopeasti, ja järvien vedenkorkeudet lähtivät nopeaan nousuun.

Pirkanmaan suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet kuukauden aikana kymmeniä senttimetrejä. Monin paikoin vedenpinta on korkeammalla kuin viime keväänä tulvan aikaan. Maakunnan pohjoisosissa Tarjannevedellä nousua on ollut jopa 71 cm, Toisvedellä 65 cm ja Keurusselällä 58 cm. Längelmäveden reitillä Mallasveden, Längelmäveden ja Pälkäneveden vedenkorkeudet nousivat 31 cm ja Kukkiassa 29 cm. Mallasvedellä rajoitettiin Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta vielä marraskuun puoliväliin saakka kuivuuden vuoksi, mutta vedenkorkeuden nousun myötä rajoitukselle ei ollut enää perustetta. Vaikka järvessä on voimalaitos, luvan mukainen juoksutus vastaa luonnonmukaista järven purkautumista.

– Nyt kannattaa käydä tarkistamassa, mihin vene jäi rantaan kesän jälkeen. Vedenkorkeudet ovat nousseet kaikilla järvillä sen verran, että voi olla tarvetta vetää vene pois rannan läheisyydestä, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä.

Taulukko. Pirkanmaan suurten luonnontilaisten järvien marraskuun ja joulukuun vedenkorkeudet metreissä merenpinnasta (N2000-korkeusjärjestelmässä) sekä järvien vedenkorkeuksien nousu senttimetreissä.

Järvi	Vedenkorkeus 11.11.2019	Vedenkorkeus 11.12.2019	Vedenkorkeuden nousu cm
Kukkia, Pälkäne	86,61	86,9	+29
Längelmävesi, Kaivanto	84,11	84,42	+31
Keurusselkä, Mänttä	105,69	106,27	+58
Kitusjärvi, Virrat	116,44	116,87	+43
Tarjannevesi, Visuvesi	95,94	96,65	+71
Toisvesi	98,38	99,03	+65

 

Suurilla säännöstellyillä järvillä varaudutaan hyydetulviin

Säännöstellyissä järvissä vesimäärän lisääntyminen näkyy suurempina juoksutuksina. Näsijärvellä Tammerkosken virtaama oli lokakuussa keskimäärin noin 15 m³/s, ja nyt koskessa juoksutetaan vettä lähes 130 m³/s. Vanajavedellä virtaama oli lokakuussa noin 27 m³/s, ja nyt juoksutetaan 130 m³/s. Pyhäjärvellä Melon voimalaitoksen virtaama oli lokakuussa keskimäärin 46 m³/s, ja nyt vettä juoksutetaan jo yli 300 m³/s. Kyrösjärvellä voimayhtiö sai joulukuun alussa luvan poiketa nykyisestä luvasta väliaikaisesti. Juoksutus on sen jälkeen ollut 63 m³/s. Koska vedenkorkeus nousee Kyrösjärvellä edelleen, juoksutus tulee todennäköisesti olemaan ensi viikolla jopa 80 m³/s.

Kyrösjärveen laskee muun muassa Leppäskoski. Kuvassa juoksutetaan vettä Leppäskoskessa sijaitsevan voimalaitoksen ohi. Kuva: Diar Isid.

Suuret virtaamat ovat näkyneet myös Kokemäenjoessa. Tyrvään voimalaitoksen juoksutus oli lokakuussa keskimäärin 63 m³/s ja nyt juoksutus on lähes 400 m³/s. Suuret juoksutukset ovat tässä vaiheessa välttämättömiä järvien vedenkorkeuksien hillitsemiseksi. Lähiaikoina vedenkorkeudet laskevat juoksutusten avulla hiukan.

– Kun tulee riittävän kovia pakkasia, juoksutuksia pienennetään tuntuvasti. Tämä mahdollistaa yhtenäisen jääkannen syntymisen Kokemäenjokeen. Jääkansi ehkäisee hyyteen muodostusta ja hyydetulvia tehokkaasti, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Juoksutusten pienennys nostaa jälleen järvien vedenkorkeuksia. Juoksutukset ja niiden rajoitukset tulee tehdä oikea-aikaisesti, minkä vuoksi yhteistyö säännöstelijöiden kesken on erittäin tärkeää.

Lisätietoja

• johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 188 ja
• vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, p. 0295 036 359

www.twitter.com/pirvesi (vesiasiat Pirkanmaalla)

www.twitter.com/pirkanmaanely (Pirkanmaan ELY-keskus)