Tiedotteet 2017

Ohjeistuksella selkeyttä vesistökunnostukseen perkausvelvoitealueella (Häme)

Hämeen ELY-keskuksen suunnittelija Elina Laine on laatinut toimintamallin, joka tukee vesistökunnostuksen valmistelua vanhalla perkausvelvoitealueella. Toimintamalli on tehty tarpeeseen, jossa paikallisessa yhteisössä herää halu kunnostaa lähivesistö, mutta käykin ilmi, että vesistöalueella on vuosikymmeniä aiemmin ojittanut, kaivanut ja perannut peltojensa kuivattamiseksi perkausyhtiö. Kunnostuksen toteuttaminen edellyttää perkausyhtiön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kunnostuksen valmistelu noudattaa seuraavia vaiheita:

  • tee taustaselvitys kunnostettavan vesistön historiasta, sen rantojen ja valuma-alueen maankäytöstä sekä alueen nykytilasta
  • tiedota kunnostusaloitteesta hyväksynnän saamiseksi kunnostukselle
  • organisoi pääosapuolten yhteistyö ja sovi kunnostuksen yksityiskohdista
  • selvitä kunnostustoimenpiteiden luvanvaraisuus
  • arvioi ulkopuolisen rahoitustuen tarve ja hae rahoitusta

Oleellisinta on yhteistyö pääosapuolten, keskeisimpinä perkausyhtiön sekä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Vesistökunnostuksen huolellisella valmistelulla luodaan edellytykset onnistuneelle kunnostukselle ja vesistön kunnon ylläpitämiselle jatkossa.

 

Kunnostuksille on kasvava tarve nyt ja tulevaisuudessa

Suomessa on arvioitu olevan jopa 1 500 kunnostustarpeessa olevaa järveä. Noin viidesosaa järvistä vaivaa rehevöityminen. Jokivesistöistämme suurin osa on padottu ja perattu maankuivatuksen sekä tulvasuojelun ja energiatuotannon tarpeisiin. Näitä virtavesiä tulisi ennallistaa.

Vesienhoidon lakisääteisenä tavoitteena on, että vesistöt ovat hyvässä tilassa. Vesistön rannalla asuvilla ja mökkiläisillä on tärkeä merkitys lähivesistönsä tilan parantamisessa ja sen hyvän tilan ylläpitämisessä. Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä, rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä sekä luonnon- ja maisemansuojelua.

 

Lisää yhteistyötä perkausyhtiön kanssa

Erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla maataloutta kehitettiin voimakkaasti. Yksi keino oli peltojen kuivatuskyvyn parantaminen ojittamalla ja perkaamalla. Töiden toteuttamiseksi perustettiin vesioikeudellisia perkaus- ym. yhtiöitä. Yhtiöt sitoutuivat pitämään kerran perkaamansa vesiväylät kunnossa jatkossakin. Yhteiskunnan muuttuessa ja sukupolvien vaihtuessa yhtiöt ovat useimmiten vaipuneet unohduksiin, mutta niiden kunnossapitovelvoitteet eivät ole ajan saatossa poistuneet. Nämä yhtiöt ja niiden kunnossapitovelvoitteet ulottuvat nykypäivään asti muodostaen haasteita tämän päivän vesistökunnostusten valmistelussa ja toteuttamisessa.

2010-luvun vesistökunnostuksessa perkausyhtiö on merkittävä osapuoli. Velvoitteet, joihin se on aikanaan sitoutunut, vaikuttavat osaltaan myös siihen, tarvitseeko jokin kunnostustoimenpide esimerkiksi vesitalousluvan sekä siihen, millaiset rahoitus- ja tukimahdollisuudet ovat kunnostushankkeen pääosapuolten käytettävissä.  

 

Raporttiin voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-625-9

 

Lisätietoja:

suunnittelija Elina Laine, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 107, elina.laine(at)ely-keskus.fi

 

Tiedotus

Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037


Päivitetty