Tiedotteet 2017

­­Miten haja-asutusalueen kiinteistön pitäisi jätevetensä puhdistaa (Kaakkois-Suomi)

Jätevesineuvonta kiinnostaa yhä Kaakkois-Suomessa

Hajajätevesiasetusta on muutettu ja muokattu moneen otteeseen. Viimeisin muutos toi helpotuksia ns. kuivanmaan kiinteistöille. Mitä haja-asutusalueella asujan on sitten tehtävä jätevesilleen, riittävätkö sakokaivot vai tarvitaanko järeämpää puhdistusta? Vaikka lainsäädäntö ei enää aikarajaan sidottuja jätevesiremontteja kaikilta haja-asutuksen kiinteistöiltä vaadikaan, tulisi jokaisen huolehtia omista jätevesistään. Samalla huolehtii myös omalta osaltaan, ettei asumisellaan likaa pinta- ja pohjavesiä tai aiheuta terveyshaittoja lähialueellaan.

Ympäristöministeriöltä tukea neuvontaan

Ympäristöministeriö on rahoittanut ELY-keskuksen kautta hajajätevesineuvontahankkeita Kaakkois-Suomessa.  Neuvojat ovat kierrelleet sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan kesätapahtumissa jakamassa tietoa oikeaoppisesta jätevesienkäsittelystä.  Myös haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajille neuvottiin, millaisia vaihtoehtoja jätevesien puhdistukselle on ja millaisilla menetelmillä täytetään jätevesilainsäädännön ja kuntien ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset.

Miten juuri minun tontillani vedet kannattaisi puhdistaa?

Mikäli kiinteistö on rannalla (alle 100 metriä rannasta) tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella, järjestelmän kunnostamista sitoo aikaraja. Tällöin järjestelmän tulee täyttää nykyiset puhdistusvaatimukset 31.10.2019.

Edellä mainituilla – niin sanotuilla herkillä alueilla – kunnilla on oikeus omissa ympäristönsuojelumääräyk­s­issään edellyttää perustason puhdistusvaatimuksia parempaa käsittelyä. Silloin jätevedet on puhdistettava menetelmällä, jolla saavutetaan paremmat puhdistustulokset tai ne on kerättävä umpisäiliöön, josta loka-auto vie ne puhdistettaviksi jätevedenpuhdistamolle.

Paljon kysyttävää

Tässä Kymenlaaksosta koottuja, esiin nousseita kysymyksiä, mutta samat asiat askarruttivat myös Etelä-Karjalassa.

Neuvojilta kysyttyä:

  • Aikarajat mietityttivät. Mikä on nykyinen, voimassa oleva aikaraja ja koskeeko se minun kiinteistöäni?
  • Miten määritellään kantovesi/vähävetiset olosuhteet? Mitä vaaditaan vähävetisen kesämökin järjestelmiltä?
  • Ketä ikävapautus koskee?
  • Mikä on jätevesijärjestelmien käyttöikä?
  • Toimivatko järjestelmät oikeasti ja miten voidaan todeta, että vaaditut puhdistustulokset todella toteutuvat?
  • Miten saneerausten toteuttamista valvotaan aikarajan umpeuduttua?
  • Mitä tapahtuu, ellei uusi järjestelmäänsä annetussa ajassa?
  • Miten ja milloin poikkeamista tai jatkoaikaa haetaan?

Näihin yleisimpiin kysymyksiin Kymenlaaksossa vastaa Sanna Jattu-Mattila Kymenlaakson vesiensuojeluyhdistyksestä. Jätevesiasetuksen lähes vuosittaiset muutokset ovat syöneet uskottavuutta koko jätevesiasialta, mikä havaittiin myös molemmissa maakunnissa. On yhä asukkaita, jotka uskovat, että uusinkin asetus kumotaan, ja lopulta jätevesijärjestelmää ei tarvitse koskaan uusia. Toisaalta asetusuudistus on otettu pääosin iloisena vastaan, koska aikarajaan sidottu kunnostuspakko poistui ns. kuivanmaan kiinteistöiltä, jolloin saneerausta voidaan suunnitella oman aikataulun mukaan. "Kaiken kaikkiaan neuvonta on ollut tänä vuonna helpompaa, koska jätevesilainsäädäntö tuntuu nyt pysyvämmältä ja ihmisten asenteet asiaa kohtaan ovat aikaisempia vuosia positiivisempia." Sanna Jattu-Mattila toteaa.

Etelä-Karjalassakin muutokset mietityttävät

Myös Etelä-Karjalassa asetuksen muutokset ovat hämmentäneet ihmisiä ja tuoneet epävarmuutta. Tämän takia monikaan ei ole ryhtynyt asetuksen vaatimiin toimiin. Varsinkin kauempana rannoista asuvat ovat jo ennen viimeisintä lakiuudistusta pohtineet järjestelmän uusimisen mielekkyyttä.

Imatran seudulla neuvonta kiinnosti aiempien vuosien tapaan. Neuvontaa sai kiinteistökohtaisena, yleisneuvontana erilaisissa kesätapahtumissa sekä puhelimitse ja sähköpostin avulla. Kiinteistökohtaista neuvontaa kohdennettiin pääosin vesiensuojelun kannalta herkille alueille, kuten pohjavesi- ja ranta-alueille.

Kiinteistönomistajien yhteydenotot neuvojille kasvoivat selvästi. Neuvoja Jari Kurjonen toteaa:" Suhtautuminen haja-asutusalueen jätevesilainsäädäntöön oli positiivisempaa kuin aiempina vuosina. Enää ei piilouduttu 'kuivan maan mökin mummon selän taakse'."

Imatran seudulla kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin pääosin ranta-alueilla. Rantakohteilla vesihuollon varustetaso on parantunut. Nykyisin myös vanhemmilla mökeillä on sähköt ja painevesi ja tämä yhdistelmä houkuttaa esim. pyykinpesukoneen tai lämminvesivaraajan ja suihkun hankkimiseen. Vastaavasti jätevesien käsittely jätetään ns. yksinkertaisen maaperäkäsittelyn tasolle. Neuvojan nostaessa asian esille, ei aina ymmärretä harmaiden jätevesien käsittelyn tarvetta. Harmaiden jätevesien ympäristökuormitusta vähätellään tai ei osata erottaa mikä on suuren/vähäisen jätevesimäärän ero.

Ranta-alueen kiinteistöjen omistajien suhtautuivat positiivista vesiensuojeluun. Yleisiä olivat kysymykset, onko omalla kiinteistöllä asiat kunnossa, mahdolliset vaihtoehdot tai miten tulee toimia/edetä, jotta saataisiin kiinteistön jätevesienkäsittely kuntoon. Tietysti myös kustannustekijät ja jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvän suunnitelman laatiminen herättivät kysymyksiä.

Kiinteistökohtaisen neuvonnan kannalta haasteellisia olivat kohteet, jotka olivat pohjavesialueen suojavyöhykkeelle. Etenkin, kun kiinteistölle oli hyväksytty rakennettavaksi maaperäkäsittelynä imeytyskenttä ja kenttään johdetaan kaikki kiinteistön jätevedet, vaikka kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan tämä ei pohjavesialueella ole sallittua. Eli toisinaan viranomaispäätökset olivat ristiriidassa kunnan ympäristönsuojelumääräyksien kanssa, usein syynä oli niiden myöhempi voimaantulo. Tämä johti välillä kiusallisiin tilanteisiin.

Toinen haaste neuvonnassa oli kiinteistön etäisyyden määrittely. Näin etenkin kiinteistöillä, jotka sijoittuvat ranta-alueen rinteille. Kartta-aineistosta saadaan suurin piirtein kuva kiinteistön etäisyydestä rantaan, mutta käytännössä tilanne saattaa olla toinen. Neuvonnassa asia ratkaistiin soveltamalla tiukempia (ranta-alueen) vaatimuksia, samalla ohjeistaen kiinteistönomistajaa selvittämään tarkempi etäisyys rantaviivasta kunnan viranomaisilta. Tämä herätti kiinteistöillä yleistä kohdekohtaista pohdintaa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Sanna Jattu-Mattila
Neuvo Kymi 2017 ja YLEISNEUVO Päijät-Häme
Kymijoen vesi ja ympäristö ry
Tapiontie 2C, 45160 Kouvola
p. 044 7830 952
sanna.jattu(at)vesiensuojelu.fi
www.kymijoenvesijaymparisto.fi/neuvo
www.facebook.com/yleisneuvo2017/

Jätevesineuvoja Jari Kurjonen
Jässi-jätevesihanke 
Suomen Kylätoiminta ry
045 112 9441
jari.kurjonen(at)jatevesihanke.fi
www.jatevesihanke.fi

 


Päivitetty