Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Vanajaveden pohjasedimentit ovat odotettua puhtaampia (Hämeen ELY-keskus)

Vanajaveden pohjasedimentit ovat odotettua puhtaampia. Huolimatta rannoilla vuosikymmeniä jatkuneesta teollisesta toiminnasta vain joissain paikoin sedimentti todettiin pilaantuneeksi. Näissä paikoissa sedimentin haitta-ainepitoisuudet hankaloittavat vesistön kunnostus­työtä. Tämä käy ilmi Vanajavesikeskuksen ja Hämeen ELY-keskuksen teettämän tutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksen tuloksista pyydettiin lausunto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, joka totesi, ettei Vanajaveden sedimentin haitta-aineista ole haittaa ihmisen terveydelle.

Vanajaveden sedimenttitutkimuksessa tutkittiin sedimentin laatua 23 km pitkällä vesistöalueella Janakkalan Kernaalanjärveltä Hattulan Mervenselälle.  Näytteitä otettiin 43 pisteestä. Näytteistä mitattiin raskasmetalli-, öljy-, PCB-, tinayhdiste- ja dioksiinipitoisuuksia. Havaittuja pitoisuuksia verrattiin ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen läjityskriteereihin kullekin aineelle. Tutkimuksen toteutti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry vuosina 2013 ja 2014 Hämeen ELY-keskuksen ja Vanajavesikeskuksen tilauksesta.

Valtaosassa näytteistä havaittiin alhaisia ja haitattomia haitta-ainepitoisuuksia. Esimerkiksi raskasmetallipitoisuudet olivat lähes kaikkialla haitattomia.

Seitsemässä näytepisteessä todettiin sedimentti pilaantuneeksi eli näytteiden pitoisuudet olivat läjityskriteereiden tasolla 2. Pisteet ovat Janakkalan Kernaalanjärvi (haitta-aineena PCB), Vettenjakamo eli Kernaalanjärven ja Puujoen yhtymäkohta (PCB), Ahilammi Janakkalan Hiidenjoessa (PCB), 10-tien sillan kohta (PCB), Sotkan sahan edusta (PCB, PAH ja öljyhiilivedyt), Vaakunanlahti Hämeenlinnan keskustassa (elohopea ja öljyhiilivedyt) sekä Vanhankaupunginlahden radan puoleinen ranta-alue (öljyhiilivedyt).

Haitta-aineet ovat peräisin Vanajaveden vesistöalueen rannoilla vuosikymmenien aikana harjoitetusta toiminnasta. Esimerkiksi kaatopaikoilta, teollisuuslaitoksista ja sahoilta on saattanut päästä haitta-aineita veteen ja sittemmin laskeutua pohjasedimenttiin. Syvännepisteiden näytteiden ajoittamisen avulla saatiin selville, että haitta-ainekuormitus on ollut suurinta 1950-1980-lukujen aikana. Sen jälkeen kuormitus on selvästi vähentynyt ja sedimentin haitta-ainepitoisuudet vähentyneet.

Yhteenveto tutkittujen pisteiden tuloksista on esitetty liitteenä olevilla kartoilla alla. Siniset pisteet tarkoittavat haitattomia pitoisuuksia, vihreät ja keltaiset hieman kohonneita, oranssit voimakkaammin kohonneita ja punaiset pilaantuneita. Katkoviivalla on merkitty alueet, joita on rantojen kunnostustarveselvityksessä esitetty kunnostettaviksi.

Jatkoaskeleet

Hämeen ELY-keskuksen vuonna 2012 laatimassa Vanajaveden rantojen kunnostustarveselvityksessä on tunnistettu ranta-alueita, joita olisi syytä kunnostaa.

Nyt valmistunut Vanajaveden sedimenttitutkimus teetettiin, jotta saataisiin selville, onko sedimentissä korkeita haitta-ainepitoisuuksia, jotka estävät rantojen kunnostamisen esim. ruoppaamalla tai vesikasvillisuuden juurakoita poistamalla. Oletuksena oli, että haitta-ainepitoi­suudet saattavat olla korkeita laajoillakin alueilla, koska seudulla on ollut monipuolista teollista toimintaa ja muuta elinkeinotoimintaa jo pitkään. Tulosten perusteella näyttää siltä, että valtaosassa kohteista toimenpiteet on mahdollista toteuttaa ilman erityistoimenpiteitä. Sedimentin korkeat haitta-ainepitoisuudet hankaloittavat kunnostuksia vain muutamassa kunnostuskohteessa.  

Seuraavaksi ELY-keskus selvittää rantakohteiden suojelua vaativat luontoarvot, jotka tulee kunnostuksissa ottaa huomioon. Luontoarvoselvityksen tulokset saadaan syksyllä 2015. Tämän jälkeen ELY-keskus ja Vanajavesikeskus ryhtyvät yhdessä muiden toimijoiden kanssa kohdekohtaisesti tarkastelemaan taloudellisia ja teknisiä mahdollisuuksia kunnostaa rantakohteita.

Pilaantunutta pohjaa ei kannata lähteä käsittelemään, ellei siihen ole todellinen tarve. Vesistökunnostuksen tekeminen kohteessa, jossa sedimentti on todettu pilaantuneeksi, on tavallista kunnostusta selkeästi vaativampaa ja kalliimpaa mm. tarvittavien lupien ja tehokkaiden suojaustoimien vuoksi. Yksi vaihtoehto on kunnostamatta jättäminen.

Ei haittaa ihmisen terveydelle

Vanajaveden sedimenttien haitta-aineista ei aiheudu haittaa ihmisen terveydelle esimerkiksi uidessa, rantavedessä kahlatessa tai sukeltaessa. Myöskään Vanajaveden rantojen kunnostaminen ei tule aiheuttamaan haittaa vesien virkistyskäyttäjille, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka on Hämeen ELY-keskuksen pyynnöstä antanut asiasta lausunnon.

Yleisötilaisuus 25.3.2015 klo 18.00

Tutkimuksen tuloksia esitellään yleisötilaisuudessa 25.3.2015 alkaen klo 18.00. Tilaisuus pidetään Wetterin auditoriossa Hämeenlinnassa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoja


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa