Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Tavoitteena Kaakkois-Suomen vesien hyvä tila (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Valtioneuvosto hyväksyi 3.12.2015 vuoteen 2021 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman. Myös Kaakkois-Suomen vesienhoidon uusin toimenpideohjelma vuosille  2016-2021 on valmistunut.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on laatinut yhteistyötahojen kanssa pinta- ja pohjavesien hoidon toimenpideohjelman vuosille 2016-2021. Toimenpideohjelmien perusteella on laadittu vesienhoitosuunnitelmat, jotka koskevat suurempia kokonaisuuksia, vesienhoitoalueita. YM:n ja MMM:n tiedote kärkihankkeesta.

Painopisteenä hajakuormituksen vähentäminen

Kaakkois-Suomessa tärkeintä vesienhoitoa on hajakuormituksen vähentäminen. Eri lähteistä tulevaa kuormitusta pitää vähentää yhä. Suurimmat haasteet kohdistuvat maatalouteen, jossa tehdään jo paljon kuormituksen vähentämiseksi. Kaakkois-Suomessa viljelijät ovat sitoutuneet hyvin ympäristökorvausjärjestelmään, mikä edesauttaa vesiensuojelutoimenpiteiden toteutumista.

Valuma-alueen muutkin vesiensuojelutoimenpiteet kuten kosteikkojen rakentaminen hajakuormituksen vähentämiseksi ovat olleet suoranainen menestys etenkin läntisen Pien-Saimaan valuma-alueella. Sinne paikallisten maanomistajien ja julkisen tuen avulla on rakennettu paljon kosteikkoja.  Hajakuormituksen vesiensuojeluponnistelujen tulokset näkyvät vesistön tilassa kuitenkin vasta viiveellä, varsinkin kun ilmastonmuutoksen tuomat lauhat säät ja sateiset talvet lisäävät hajakuormitusta.

Vaelluskalojen lisääntymisalueet kuntoon

Kalojen luonnonkierron vahvistaminen ja hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää useiden toisiaan tukevien toimenpiteiden toteuttamista. Kymijoella Korkeakosken kalatien valmistuttua vaelluskalojen lisääntymisalueiden kunnostaminen on yhä ajankohtaisempaa ja tärkeää. Toiveena on myös saada Laatokan lohi nousemaan Hiitolanjoen latvavesille.

Maankäytöllä tärkeä rooli pohjavesiensuojelussa

Kaakkois-Suomessa on runsaat pohjavesivarat. Näillä pohjavesialueilla on kuitenkin paljon riskiä aiheuttavaa yhdyskuntarakennetta. Maankäytön suunnittelulla on merkittävä rooli pohjavesiensuojelussa. Uusia riskiä aiheuttavia toimintoja ei tulisi sijoittaa pohjavesialueille. Olemassa olevien toimintojen aiheuttamaa kuormitusta tulisi niin ikään vähentää.

Itäisen Suomenlahden tila kohentunut - työn tulokset alkavat näkyä

Itämerensuojelu on kansainvälistä yhteistyötä, jonka positiivisia tuloksia on jo näkyvissä itäisellä Suomenlahdella. Merenhoidon toimenpideohjelma tekee uusia avauksia merialueen tilan parantamiseksi. Kuormituksen vähentämisen ohella Itämeren sisäisten ravinnevarastojen aiheuttaman rehevöitymisen hillitsemisellä voidaan vaikuttaa Suomenlahden ja Suomen rannikkovesien tilan kehitykseen. Toimenpiteitä kohdistetaan rehevöitymisen vähentämisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun lisäksi roskaantumisen ja vedenalaisen melun vähentämiseen. Rannikolla selvitetään lisäksi kalastuksen säätelymahdollisuuksia ja tarvetta.

Merenkulkuun liittyvillä toimenpiteillä vahvistetaan edelleen alusliikenteen turvallisuutta, vähennetään alusonnettomuusriskejä sekä parannetaan öljyntorjuntavalmiutta. Erityinen Kaakkois-Suomea koskeva merenhoidon toimenpide on Kymijoen dioksiinityyppisten aineiden kulkeuman selvittäminen. Kymijoesta mereen kohdistuva haitta-ainekuormitus on vähentynyt, mutta aineiden kulkeutumista Suomenlahteen on edelleen syytä seurata.

Linkit

Lisätietoja

  • Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi P. 0295 029 260
  • Hydrobiologi Jouni Törrönen (Kymenlaakson alue) P. 0295 029 296
  • Limnologi Marja Kauppi (Etelä-Karjalan alue) P. 0295 029 245
  • Geologi Heidi Rautanen P. 0295 029 279
  • sähköpostit: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Päivitetty