Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO

« Takaisin

Itäsuomalaisten liikkumistottumuksia selvitettiin


Itä-Suomessa, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella, toteutettiin syyskuun puolivälissä kahdeksan seudullista liikkumistutkimusta. Tutkimukseen valittiin
eri-ikäisiä asukkaita Joensuun, Keski-Karjalan, Kuopion, Mikkelin, Pielisen Karjalan, Savonlinnan, Varkaus-Pieksämäen ja Ylä-Savon seuduilta. Koko Itä-Suomen alueelta t
utkimukseen vastasi yhteensä 2 720 henkeä. Tutkimuksen toteutti Pohjois-Savon ELY-keskus yhdessä alueen kuntien kanssa.

Miten itäsuomalaiset liikkuvat?

Itäsuomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa arkivuorokaudessa. Matkoista 43 % on työhön ja opiskeluihin liittyviä matkoja, 28 % ostos- ja asiointimatkoja ja 29 % erilaisia vapaa-ajanmatkoja. Henkilöautolla arjen matkoista tehdään keskimäärin 59 %, kävellen ja pyörällä 34 % ja joukkoliikenteellä noin 4 %. Koko maassa henkilöauton osuus matkoista on noin 58 %, kävelyn ja pyöräilyn 29 % ja joukkoliikenteen 8 %.

Liikkumisen profiili vaihtelee suuresti kaupunkiseutujen välillä. Esimerkiksi Joensuun seudulla matkoista 53 % tehdään autolla ja 40 % kävellen ja pyörällä. Myös Kuopion seudulla autoillaan selvästi keskimääräistä vähemmän (54 %) ja suositaan kävelyä ja pyöräilyä (38 %). Joensuussa pyöräilyn kulkutapaosuus on peräti 34 %, mikä muistuttaa jälleen kaupungin asemasta merkittävänä suomalaisena pyöräilykaupunkina. Kuopio puolestaan erottuu joukosta kävelykaupunkina. Henkilöauto hallitsee liikkumista erityisesti Keski-Karjalassa (73 %) ja Ylä-Savossa (66 %). Myös Mikkelin seudulla, Savonlinnan seudulla, Pielisen Karjalassa ja Varkaus-Pieksämäellä matkoista yli 60 % tehdään autolla.

Arkipäivien liikkuminen on suurelta osin hyvin lyhytmatkaista. Matkoista 43 % on pituudeltaan enintään kolme kilometriä ja 56 % enintään viisi kilometriä. Vain viidennes matkoista on pidempiä kuin 20 kilometriä. Työmatkoista noin kolmannes (31 %) ja ostos- ja asiointimatkoista yli puolet on enintään kolmen kilometrin pituisia.

Liikkumisen tunnusluvut osoittavat, että yllättävän suuresta osasta henkilöautolla tehtävistä arjen matkoista olisi pituutensa puolesta mahdollista tehdä kävellen tai pyöräillen. Arki- ja hyötyliikunnan edut terveydelle ja ympäristölle ovat kiistattomat, mutta liikkumistottumukset ratkaisevat kulkumuodon valinnan.

Liikenneolosuhteisiin tyytyväisimmät ihmiset löytyvät Joensuun ja Kuopion seuduilta

Liikkumistutkimuksessa kartoitettiin liikkumisen lisäksi asukkaiden tyytyväisyyttä liikkumisen olosuhteisiin eri kulkutavoilla. Kokonaisuutena itäsuomalaiset ovat hieman tyytymättömämpiä liikenneolosuhteisiin kuin koko maassa keskimäärin. Seutujen välillä on kuitenkin suuria eroja. Tyytymättömimpiä ollaan Savonlinnan ja Ylä-Savon seuduilla. Tyytyväisimmät asukkaat löytyvät puolestaan Joensuun ja Kuopion seuduilta. Eri ikäryhmistä tyytyväisimpiä ovat yli 65-vuotiaat.

Eri kulkumuotojen liikenneolosuhteiden vertailussa tyytyväisimpiä ollaan jalankulkuolosuhteisiin ja tyytymättömimpiä joukkoliikenteen olosuhteisiin. Viisiportaisella asteikolla jalankulun olosuhteille annettiin yleisarvosanaksi 3.6, autoilun olosuhteille 3.5, pyöräilyn olosuhteille 3.3 ja joukkoliikenteen olosuhteille 3,1.

Väylien talvikunnossapidossa eniten parannettavaa

Jalankulun olosuhteet saavat parhaimman arvosanan Joensuun seudulla (3.7) ja Kuopion seudulla (3.7) ja heikoimman arvosanan Keski-Karjalan seudulla (3.3). Myös pyöräilyn olosuhteisiin ollaan tyytyväisimpiä Joensuun seudulla (3.5) ja Kuopion seudulla (3.5), mutta myös Pielisen Karjalan seudulla (3.5). Tyytymättömimpiä pyöräilyn olosuhteisiin ollaan Savonlinnan seudulla (3.1). Niin jalankulun kuin pyöräilyn osalta eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa väylien talvikunnossapito.

Autoilun olosuhteisiin ollaan tyytyväisimpiä Joensuun seudulla (3.5) ja tyytymättömimpiä Keski-Karjalan seudulla (3.1). Autoiluolosuhteissa tyytymättömyyttä herättää etupäässä katujen ja teiden talvikunnossapito. Joukkoliikenteen palvelutasotekijöiden osalta heikoimman arvosanan saavat vuorotarjonta iltaisin ja viikonloppuisin sekä matkalippujen hinnat. Tyytymättömimpiä joukkoliikenneolosuhteisiin ovat Keski-Karjalan seudun (2.8) ja Ylä-Savon seudulla (2.8) asuvat.

Miten kysely tehtiin?

Liikkumistutkimuksilla selvitettiin satunnaisesti valittujen asukkaiden yhden arkipäivän aikana (tiistai 11.9) tekemiä matkoja sekä heidän mielipiteitään liikenneolosuhteista eri kulkutavoilla liikuttaessa. Tutkimukset toteutettiin postikyselynä seuduittain tehdyllä otannalla. Kullakin seudulla otokseen valittiin noin 1 500 henkilöä eri sukupuolista ja ikäryhmistä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 720 henkeä (seututasolla 312–384 henkeä) ja kokonaisvastausprosentiksi muodostui noin 23 (seututasolla 21–26). Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin lokakuussa Jopo-polkupyörä. Arpaonni suosi Seppo Partasta Tohmajärveltä.

Tutkimukseen osallistuneet tekivät tutkimuspäivän aikana yhteensä 7 244 matkaa (seututasolla 809-1 050). Seututasolla vastaus- ja matkamäärät riittävät tilastollisesti luotettavien liikkumisen perustunnuslukuihin (suorat jakaumat) tuottamiseen. Koko Itä-Suomen alueelta voidaan tehdä luetettavasti myös tarkempia analyyseja. Tutkimus on osa laajempaa liikenteen kehittämiseen liittyvää seurantatyötä ja se on tarkoitus toistaa säännöllisesti 4 vuoden välein.

Tarkemmat seutukohtaiset analyysit:

 Joensuun seutu
 Keski-Karjala
 Pielisen Karjala
 Kuopion seutu
 Varkauden-Pieksämen seutu
 Ylä-Savon seutu
 Mikkelin seutu
 Savonlinnan seutu
 

Lisätiedot:

Liikennejärjestelmäasiantuntija Janne Lappalainen
p. 0295 026 737, janne.lappalainen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty