Tiedotteet 2017

Pohjois-Karjalan vienti myötätuulessa  (Pohjois-Karjala)

Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti oli hyvällä tasolla ja kehittyi positiivisesti vuonna 2016. Positiivisen kehityksen mahdollisti sekä metalliteollisuuden että metsäteollisuuden viennin myönteinen kehitys. Maakunnan kokonaisviennin arvo oli 1190,2 miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vertailu vuoteen 2013 n. 3,6 % (1149 miljoonaa euroa 2013). Tiedot ilmenevät Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vientiä harjoittaville yrityksille keväällä 2017 tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi noin 90 merkittävintä alueen vientiyritystä. Vastaajien määrä oli aiempien vuosien tasolla. Edellinen vastaava kysely toteutettiin vuonna 2013.

Valtakunnallisesti vienti laski 4 % vuonna 2016 verrattuna edelliseen vuoteen. Koko maan viennin arvo oli viime vuonna 51,8 miljardia euroa (Tullihallituksen tilastoyksikkö 20.3.2017). Pohjoiskarjalaista yrityksistä 49 % uskoi viennin kasvuun (52 % 2013). Maakunnan vienti on edelleen voimakkaasti keskittynyttä. Viennistä noin 76 % tekee 10 suurinta vientiyritystä.

Metalli ja metsäteollisuus viennin tukijalkoina

Metalli- ja metsäteollisuus olivat Pohjois-Karjalassa viennin arvoltaan hyvällä tasolla vuonna 2016. Pohjois-Karjalalle merkittävän metalliteollisuuden viennin osuus oli 41,5 %. Toimialan vienti kasvoi vuonna 2016 verrattuna aiempaan tilastointivuoteen 2013 miltei 23,5 %. Metalli toimialan osuus kokonaisviennistä oli 35 % vuonna 2013. Metallin viennin arvo oli 494 miljoonaa euroa (400 milj. euroa, 2013).

Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi lähes 2 % vuonna 2016. Toimialan kokonaisviennin arvo oli noin 524 miljoonaa euroa (515 milj. euroa, 2013). Metsäteollisuuden tuotteiden osuus maakunnan viennistä oli 44 % (45 %, 2013).

Kivi- ja kaivannaisteollisuudessa laskua

Kivi- ja kaivannaisteollisuuden vienti laski vuonna 2016 verrattuna aiempiin vuosiin.  Toimialan vienti kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan laski 38,5 % vuoden 2013 tasosta. Viennin arvo vuonna 2016 oli 28 miljoonaa euroa (46 miljoonaa euroa, v. 2013).

Kivi- ja kaivannaisteollisuuden osuus koko viennistä oli 2,4 %:n (4 % 2013) tasolla. Pitkän aikavälin kehittymismahdollisuudet kivi- ja kaivannaisteollisuudessa ovat positiiviset yleisen taloustilanteen positiivisen kehityksen johdosta.

Muovi-, kumi ja kemianteollisuus laskivat  

Kyselyyn vastanneiden yritysten viennin kokonaisarvo oli noin 104 miljoonaa euroa (154 milj. euroa 2013). Toimialan osuus kokonaisviennistä oli 8,8 %. Toimialan muutosta vuoden 2013 tilanteeseen ei voida arvioida, koska kyseisen toimialan osalta ei saatu riittävän kattavasti vastauksia.

Muun teollisuuden vienti vahvassa kasvussa

Maakunnan muun teollisuuden toimialan vienti on kasvanut 15,7 %. Kyselyssä muuhun teollisuuteen tilastoitavia toimialoja ovat elintarvike-, elektroniikka-, ICT- ja tekstiiliteollisuus. Toimialan yritysten vienti oli 2016 noin 40,5 milj. euroa (35 milj. euroa, 2013). Muun teollisuuden osuus maakunnan viennistä vuonna 2016 oli 3,3 % eli hieman suurempi kuin vuonna 2013 (3 %).

Pohjois-Karjalan vienti EU vetoista

Pohjois-Karjalan yritysten vienti EU maihin on noussut 10,5 % verrattuna vuoden 2013 tasoon. Viennistä miltei 60% suuntautuu EU-maihin. EU- ja EFTA-maihin suuntautuneen viennin arvo vuonna 2016 oli yhteensä 698 miljoonaa euroa (625 milj.€ 2013). Vuoden 2016 viennin arvosta huomattavin osa koostui metsä- ja metalliteollisuuden tuotteista.

Pohjois-Karjalan yritysten Venäjän vienti oli vuonna 2016 85,8 milj. €. Vienti Venäjälle laski 20 % vuoden 2013 arvosta. Venäjälle vientiä oli noin 30 yrityksellä. Vuonna 2013 viennin arvo Venäjälle oli n.107 miljoonaa euroa. Yli 70 % viennistä oli metalliteollisuuden tuotteita. Venäjä pysyi edelleen neljänneksi suurimpana vientimaana viennin osuuden ollessa 7,2 % kokonaisviennistä. Pohjois-Karjalan Venäjän viennin huippuvuosi oli vuonna 2008, jolloin vienti oli 151,5 miljoonaa euroa. Koko maan viennissä Venäjä oli viidenneksi suurin vientimaa 5,7 %:n osuudella.

Tärkeimmät maakunnan vientimaat olivat vuonna 2016 Saksa, 13,9 % (13,2 %, 2013), Ruotsi 12,7 % (9,3 %, 2013), Kiina 11,6 % (10,2 %, 2013) ja Venäjä 7,2 % (9,3 %, 2013).  Valtakunnallisesti ykkössijalla oli Saksa (13,2 %) ja toisena Ruotsi. Ruotsiin suuntautui 10,7 % (Tullihallitus 20.3.2017).

Muita maakunnan merkittävimpiä viennin kohdemaita olivat: Iso-Britannia 5,9 % ja Ranska 4,9 %. Etelä-Amerikan valtioista eniten Pohjois-Karjalasta vietiin Brasiliaan (6 yritystä). Kyselyyn vastanneet yritykset veivät tuotteitaan yhteensä 106 eri maahan.

Tulevaisuuden näkymät positiiviset

Kyselyssä yrityksiä pyydettiin arvioimaan myös viennin kehitysnäkymiä seuraavan vuoden aikana. Kaikista yrityksistä 49 % arvioi viennin kasvavan (62 %, 2013). Vastaajista 35 % arvioi viennin pysyvän ennallaan (24 %, 2012), 8 % arvioi vähenevän (7 %, 2013) ja 8 % ei osannut sanoa. Uuteen maahan viennin aloittamista suunnittelee kaikista vastanneista yrityksistä 34 %. Viennin aloittamista suunnittelevien määrä oli samalla tasolla kuin aiempina vuosina.  

Tilastoaineisto kerätty yrityksille kohdennetulla kyselyllä

Aineisto koottiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maakunnan vientiyrityksille maaliskuussa 2017 tehdyn kyselyn pohjalta. Vienniksi tilastossa on luettu teollisuusyritysten Suomen rajojen ulkopuolelle toimitetut ja laskutetut toimitukset. Kysely lähetettiin yli 230 yritykselle, ja siihen vastasi 90 yritystä. Kyselyyn vastanneiden määrä oli hieman pienempi kuin aiempina vuosina, mutta tuloksia voidaan pitää vertailukelpoisina aiempina vuosina saatuihin vastauksiin.

 

Lisätietoja

Team-Finland koordinaattori Tapio Kinnunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 063, tapio.kinnunen(at)ely-keskus.fi 


Päivitetty