Tiedotteet 2019

Pohjanmaan rannikon pienien jokien happamuustilanne heikko (Pohjalaismaakunnat)

Lokakuun lopulla alkaneet happamuusongelmat ovat olleet pahimpia koko 2010-luvulla ja koetelleet pieniä ja keskisuuria jokia Vaasan eteläpuolelta Kokkolan pohjoispuolelle ulottuvalla alueella. Maalahdenjoen, Sulvanjoen, Laihianjoen, Vöyrinjoen, Kimojoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen, Kälviänjoen sekä muutaman pienemmän sivujoen happamuutta kuvaavat pH-arvot ovat olleet alimmillaan 4,2-4,9. Pienemmissä uomissa ja ojissa on mitattu jopa alle pH 4:n lukemia. Luontainen veden pH Suomen jokivesistöissä on 6-7, humusvesissä jonkin verran pienempi. Tavoitteellisena happamuuden minimiarvona vuositasolla pidetään pH-arvoa 5,5.

Vaasan eteläpuolisella alueella happamuustilanne ei ole ainakaan vielä ollut ongelmallinen. Samoin suurempien jokien osalta tilanne on ollut parempi. Kyrönjoen, Närpiönjoen, Ähtävänjoen ja Lapväärtinjoen pH on ollut välillä 6,2-6,8. Kuitenkin Perhonjoen 8-tien sillan alapuolisella osuudella on pH ollut alhaalla ja alueella on mm. kaloja kuollut sumppuihin.

Näin voimakas happamuus on vesiluonnolle, esimerkiksi kalastolle, erittäin haitallista. Happamuus lisää olennaisesti haitallisten metallien, kuten alumiinin huuhtoutumista vesistöihin. Happamuudesta johtuvia kalakuolemia ei toistaiseksi ole kuitenkaan tullut ELY-keskuksen tietoon.

Happamuus on Pohjanmaan jokivesien suurin vesiensuojeluongelma. Ongelman perussyy on alueen happamassa maaperässä, happamissa sulfaattimaissa, ja näiden tehokkaassa kuivattamisessa. Pahin tilanne syntyy, kun kuivaa kesää seuraa sateinen syksy tai seuraavana vuonna kova kevättulva, joka huuhtoo kuivan kauden aikana muodostuneet happamat yhdisteet ja metallit vesistöihin. Kaksi edellistä kesää olivat hyvin kuivia ja lämpimiä, minkä vuoksi olosuhteet happamien yhdisteiden muodostumiselle ovat olleet poikkeuksellisen suotuisat. Syksyn sateet varsinkin Kokkolan seudulla ovat huuhtoneet nyt näitä yhdisteitä jokiin. Marraskuun puolella tilanne on hieman parantunut sateiden tauottua. Happamuushaitat voivat kuitenkin vielä pahentua, etenkin mikäli saadaan runsaita sateita. Mikäli maa ja vesistöt jäätyvät, siirtyy happamuusriski ensi keväälle. ELY-keskus seuraa tilannetta.

Lisätietoja

  • Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948

Päivitetty