Tiedotteet 2019

Pohjalaisvesistöjen tila on huonompi kuin Suomessa keskimäärin (Pohjalaismaakunnat)

Kolmas vesien tilan valtakunnallinen alustava tila-arvio on valmistumassa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella hyvää huonommassa tilassa on 70 % jokien pituudesta, 63 % järvien ja 54 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta. Koko Suomessa vastaavat luvut ovat 32 % jokien pituudesta, 13 % järvien ja 84 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta.

Pohjalaisvesistöjen tila on suurimmaksi osaksi pysynyt samana kuin vuoteen 2013 päättyneellä toisella luokitusjaksolla, mutta useiden rannikkovesimuodostumien tila on kuitenkin laskenut. Osa muutoksista johtuu ekologisen tilan muutoksista ja osa johtuu muutoksista luokittelutavassa. Jokivesistöjen tila on hieman parantunut johtuen mm. happamuusoloiltaan paremmasta jaksosta. Erityisesti Kyrönjoen vesistöalueilla jokimuodostumien tila on parantunut. Vastaavasti Ähtärin reitillä vesimuodostumien tila on heikentynyt. Esimerkiksi Ähtärinjärvellä on esiintynyt vuosittain toistuvia sinileväesiintymiä, mikä on laskenut vesimuodostuman ekologista tilaa. Rannikkovesien tilan huonontuminen näkyy erityisesti planktonlevien lisääntymisenä. Tämä on ajoittain aiheuttanut sinileväkukintoja Selkämerellä ja Merenkurkussa.

Tila-arvio perustuu ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun

Vesienhoidon tavoitteena niin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa ja koko EU: ssa on vesien hyvän tai erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen pinta- ja pohjavesissä vuoteen 2027 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esim. kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien (mm. tekojärvet) tilan tulee olla hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Näiden vesimuodostumien tila-arvio on vielä kesken. Myös kemiallisen tilan ts. haitallisten aineiden perusteella tapahtuva tilan arviointi on vielä kesken.

Rehevöityminen, happamuus ja rakenteelliset muutokset vaikuttavat vesistöihin

Pohjanmaan maakuntien vesien tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen, kiintoainekuormitus, maaperän happamuus sekä rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinne- ja kiintoainekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta, metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Paikallisesti vesiin vaikuttaa myös turvetuotanto sekä turkistuotanto. Maamme happamat sulfaattimaat sijaitsevat lähes kokonaan pohjalaismaakunnissa. Sulfaattimaiden kuivatus aiheuttaa merkittävää happamuus- ja metallikuormitusta, joka heikentää varsinkin rannikon jokien tilaa. Pohjanmaan maakuntien jokia on vuosien saatossa voimakkaasti muutettu perkaamalla, oikomalla, patoamalla ja säännöstelemällä. Nämä toimet ovat estäneet kalojen vapaata liikkumista sekä vähentäneet sopivien elinympäristöjen määrää ja laatua.

Jokivesistöillä suurimmat ongelmat

Yli kaksi kolmasosaa alueemme jokivesistä on hyvää huonommassa tilassa, osa jopa huonossa tilassa. Tilaa ovat heikentäneet ja heikentävät mm. voimakas ravinnekuormitus, vesirakentamisen vaikutukset sekä useissa vesistöissä erityisesti happamien sulfaattimaiden ja maankuivatuksen aiheuttama happamuus ja korkeat metallipitoisuudet. Tilan muutokset näkyvät mm. veden sameutena, vesimäärien muutoksina, liettymisenä ja kalaston muutoksina. Osassa huonossa tilassa olevia jokia ei pysyvää kalastoa ole lainkaan johtuen mm. happamuudesta ja rakenteellisista muutoksista. Suuret joet ovat pääosin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Hyväkuntoisiakin jokia kuitenkin löytyy. Nämä sijaitsevat yleensä valuma-alueiden latvaosissa sulfaattimaiden yläpuolella ja niihin kohdistuva ravinnekuormitus on melko vähäistä ja niiden uomat ovat luonnontilaisia tai vain vähän muutettuja. Muun muassa Isojoki on säilynyt hyvässä tilassa. Vähävetiset jaksot, joiden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän, muodostavat uuden uhkatekijän varsinkin pienille ja vähäjärvisille jokivesistöille.

Järvet kärsivät kuormituksesta

Järvet ovat pääosin tyydyttävässä tilassa, mutta myös välttävässä sekä toisaalta hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevia järviä löytyy. Suurin syy järvien heikentyneeseen tilaan on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Ulkoisen kuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus vaivaa myös monia järviä, vaikka sen arviointi on usein vaikeaa. Järvissä tilan heikentyminen näkyy veden samentumisena, sinileväkukintoina, kalaston muutoksina sekä umpeenkasvuna. Säännöstely saattaa matalissa järvissä heikentää tilaa välillisesti heikentämällä talvista happitilannetta. Hyväkuntoiset järvet ovat joko pohjavesivaikutteisia tai sijaitsevat valuma-alueiden latvaosissa. Osa näistä on luontaisesti hyvinkin tummavetisiä. Viime tila-arvioon verrattuna esimerkiksi Ähtärinjärven tila on laskenut hyvästä tyydyttävään ja Vetelissä sijaitsevan Räyringinjärven tila on laskenut tyydyttävästä välttävään.

Muuten järvien ekologinen tila on hieman parantunut. Muun muassa Alajärvellä ekologinen tila on muuttunut välttävästä tyydyttäväksi. Myös Töysän Ponnenjärvellä ekologinen tila on parantunut tyydyttävästä hyväksi.

Sisäsaariston tila heikentynyt

Rannikkovesien osalta sisäsaaristo on lähes kokonaan korkeintaan tyydyttävässä tilassa. Sisäsaaristoalueiden tilaa heikentää jätevesien ja jokien tuoma ravinnekuormitus, jolle matalat ja suljetut saariston alueet ovat herkkiä. Ulkosaaristo sitä vastoin on pääosin hyvässä tilassa, vaikka muutoksia huonompaan suuntaan on havaittavissa sielläkin. Jokien mukana tulevan kuormituksen lisäksi saariston tilaa heikentää Itämeren yleinen rehevöitymiskehitys. Rannikkovesien heikentynyt tila näkyy mm. alhaisempana näkösyvyytenä, rihmamaisten levien lisääntymisenä ja sinileväkukintoina. 

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vauhtia vesistökunnostuksiin

Tänä vuonna on alkanut kolmevuotinen Ympäristöministeriön johtama vesiensuojelun tehostamisohjelma (www.ym.fi/vedenvuoro). Ohjelmassa on varattu avustusta muun muassa vesistökunnostuksiin erityisesti reheville vesistöille. Ohjelma varmistaa, että vesiensuojelun kunnostustoimenpiteet saavat rahoitusta ja tuo jatkuvuutta vesiensuojeluun. Ohjelman puitteissa on kuluneen kesän aikana aloitettu useita vesistökunnostushankkeita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Pitkäjänteisillä kunnostustoimenpiteillä voidaan mahdollisesti parantaa vesistöjen ekologista tilaa ja virkistysmahdollisuuksia.

Vesiensuojelussa toteutuneita toimenpiteitä vesistöjen tilan parantamiseksi

Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan mittavia yhdessä toteutettavia toimenpiteitä. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen väliarviointiin vuosilta 2016-2018 on valtakunnallisesti kerätty toimenpiteiden toteutumismäärät yhteiseen verkkopalveluun, joka löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/vaikutavesiinseuranta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella esimerkiksi maatalouden vesiensuojelua koskien on onnistuttu hyvin muun muassa peltojen talviaikaisessa eroosion torjunnassa, ravinteiden käytön hallinnassa sekä lannan ja orgaanisen aineksen ympäristöystävällisessä käytössä. Nämä toimenpiteet vähentävät vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää.

Tämän lisäksi vesistöjen kunnostuksessa on toteutunut useita selvityksiä ja kunnostushankkeita mutta edelleen on paljon tehtävää. Toteutukseen on nyt entistä paremmat taloudelliset mahdollisuudet vesiensuojelun tehostamisrahojen myötä.

Lisätietoja:

Yleisesti luokittelusta, sekä joet että järvet:

  • Erikoistutkija Anssi Teppo, 0295 027 948

Rannikon luokittelu:

  • Erikoistutkija Hans-Göran Lax, 0295 027 863
  • Vesitalousasiantuntija Anna Bonde, 0295 027 777

Yleisesti vesienhoidosta ja vesienhoidon tavoitteista sekä kemiallisesta luokittelusta:

  • Ryhmäpäällikkö Vincent Westberg, 0295 027 956
  • Vesitalousasiantuntija Anna Bonde, 0295 027 777

 

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Päivitetty