Tiedotteet 2019

Pintavesien ekologinen tila pääosin ennallaan (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY:n alueella 73 % järvien pinta-alasta ja 39 % jokien pituudesta on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pintavesien ekologinen tila on silti heikompi kuin Suomessa keskimäärin, ja ilmastonmuutos uhkaa vesiensuojelussa saavutettuja hyötyjä.

Vesien tilan valtakunnallinen alustava tila-arvio on valmistumassa kolmatta kertaa. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella järvien pinta-alasta 73 % ja jokien pituudesta 39 % on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Koko Suomessa vastaavat luvut ovat 87 % järvien osalta ja 68 % jokien osalta.

Verrattuna vuonna 2013 päättyneeseen toiseen luokitusjaksoon vesien tilassa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Tuolloin hyvässä tai erinomaisessa luokassa oli 79 % järvien pinta-alasta ja 40 % jokien pituudesta. Osa muutoksista johtuu ekologisen tilan muutoksista ja osa johtuu luokittelutavan muutoksista sekä lisääntyneestä seurantatiedosta.

Rehevöityminen heikentää veden laatua erityisesti Lounais-Pirkanmaalla

Luokittelussa oli mukana jokivesistöjä 137 ja järviä 263. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Pyhäjärven, Vanajaveden sekä Ikaalisten reitin alueen järvien ja jokien vedenlaatu on muuta Pirkanmaata huonompi.

Jokien ja järvien tilaa ovat heikentäneet erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, ja jokien osalta joillakin alueilla myös vesistöjen rakenteelliset muutokset. Sekä järvien että jokien rehevöitymisen takana on edelleen pääsääntöisesti maatalouden aiheuttama kuormitus.

Karttakuva vesien ekologisesta tilasta Pirkanmaalla vuonna 2019.

Tila-arvio perustuu ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun

Vesienhoidon tavoitteena Pirkanmaalla, Suomessa ja koko EU:ssa on saavuttaa ja säilyttää pinta- ja pohjavesien hyvä tai erinomainen tila vuoteen 2027 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia.

Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien (mm. tekojärvet) tilan tulee olla hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Näiden vesimuodostumien tila-arvio on vielä kesken. Myös kemiallisen tilan, eli haitallisten aineiden perusteella tapahtuva arviointi on vielä kesken.

Järvet kärsivät hajakuormituksesta

Suurin syy järvien heikentyneeseen tilaan on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Monia järviä vaivaa myös ulkoisen kuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus, vaikka sen arviointi on usein vaikeaa.

Ekologisen tilan heikentyminen näkyy järvissä veden samentumisena, sinileväkukintoina, kalaston muutoksina sekä umpeenkasvuna. Säännöstely saattaa heikentää matalien järvien tilaa välillisesti heikentämällä talvista happitilannetta. Hyväkuntoiset järvet ovat usein joko pohjavesivaikutteisia tai sijaitsevat valuma-alueiden latvaosissa. Osa näistä on luontaisesti hyvinkin tummavetisiä.

Sastamalan Kulo- ja Rautaveden sekä Kangasalan Vesijärven tila on laskenut viime tila-arvioon verrattuna hyvästä tyydyttävään. Näiden järvien kohdalla todellista muutosta huonompaan suuntaan ei kuitenkaan ole tapahtunut. Muutoksen syy on se, että luokittelua varten on nyt ollut käytettävissä kattavampi biologinen aineisto.

Pylväskaaviossa eritelty Pirkanmaan järvien ja jokien ekologinen tila vuonna 2019.Vesiensuojelun hyödyt vaarassa ilmastonmuutoksen takia

Ilmastonmuutos vaikuttaa Pirkanmaan ja Etelä-Suomen vesistöjen hydrologisiin oloihin muuttamalla valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien totuttua vuosirytmiä. Ennusteiden mukaan vuosivalunta kasvaa Pirkanmaalla vuoteen 2040 mennessä jonkin verran, ja eniten valunta ja ravinnekuormitus kasvaa syksyisin ja alkutalvisin, jolloin kuormitus ja tulvien mahdollisuus lisääntyvät selvästi. Toisaalta lumen sulamisesta aiheutuvat keväiset valuntapiikit ja tulvat vähentyvät lumen määrän vähentyessä.

Pidentynyt kesäkausi tuo mukanaan myös kuivien kesien mahdollisuuden. Lisääntyneen ravinnekuormituksen ja lämpimien kesien takia leväkukintojen todennäköisyys on lisääntynyt. Vaikka vesiensuojelussa ollaan edistytty monella rintamalla, riskinä on, että kuormituksen vähentymisestä saavutettu hyöty menetetään ilmastonmuutoksen negatiivisten vaikutuksien vuoksi suurelta osin.

Tehostamisohjelmasta vauhtia vesistökunnostuksiin

Tänä vuonna on alkanut kolmevuotinen ympäristöministeriön johtama vesiensuojelun tehostamisohjelma. Ohjelmassa on varattu avustusta vesistökunnostuksiin erityisesti reheville vesistöille. Ohjelma varmistaa, että vesiensuojelun kunnostus saa rahoitusta ja tuo jatkuvuutta vesiensuojeluun. Kuluneen kesän aikana ohjelman puitteissa on aloitettu useita vesistökunnostushankkeita Pirkanmaan ELY-keskuksenkin alueella. Pitkäjänteisellä kunnostamisella voidaan mahdollisesti parantaa vesistöjen ekologista tilaa ja virkistysmahdollisuuksia.

Toteutuneita toimenpiteitä koottu verkkopalveluun

Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan mittavia yhdessä toteutettavia toimenpiteitä. Vesienhoidon toimenpiteet vuosina 2016-2018  on kerätty valtakunnallisesti yhteiseen Vaikuta vesiin -verkkopalveluun. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella esimerkiksi maatalouden vesiensuojelussa on onnistuttu hyvin muun muassa ravinteiden käytön hallinnassa sekä lannan ja orgaanisen aineksen ympäristöystävällisessä käytössä. Nämä toimenpiteet vähentävät vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää.

Tämän lisäksi vesistöjen kunnostuksessa on toteutettu useita selvityksiä ja kunnostushankkeita, mutta edelleen on paljon tehtävää. Toteutukseen on nyt entistä paremmat taloudelliset mahdollisuudet vesiensuojelun tehostamisrahojen myötä.

Karttasovellus

Vesien ekologinen tila vuosina 2013 ja 2019

Lisätietoja

Yleisesti luokittelusta:

  • Ylitarkastaja Anu Peltonen, 0295 036 367, anu.peltonen@ely-keskus.fi

Yleisesti vesienhoidosta ja vesienhoidon tavoitteista:

  • Erikoistutkija Ämer Bilaletdin, 0295 036 320, emi.bilaletdin@ely-keskus.fi
  • Vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen, 0295 036 352, anne.makynen@ely-keskus.fi

Päivitetty