Tiedotteet 2019

Perinnemaisemien kartoitukset jatkuvat Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan ELY-keskus jatkaa maakunnan perinnemaisemien päivitysinventointia kesällä 2019. Päivitysinventoinnit aloitettiin maakunnassa vuonna 2017 ja työtä riittää vielä useiksi vuosiksi eteenpäin. Ympäristöministeriö rahoittaa valtakunnallista hanketta, jossa kerätään tietoja jo aiemmin 1990-luvulla inventoitujen perinnemaisemien tilasta sekä inventoidaan myös uusia, esimerkiksi maatalouden ympäristösopimuksella hoidettavia kohteita. Perinnemaisemat kartoitetaan uudelleen, koska monien aiemmin inventoitujen kohteiden hoitotilanne ja luontotyyppien tila on muuttunut. Ajantasaista tietoa niin vanhoista kuin aiemmin inventoimattomista kohteista tarvitaan arvokkaiden perinnemaisemien luontotyyppien ja lajiston tilan arviointia sekä hoidon suunnittelua ja järjestämistä varten.

Koko maassa tehtävää kartoitusta varten on laadittu yhtenäiset inventointiohjeet. Maastokäynnillä inventoidaan kohteiden kasvilajistoa, tarkistetaan kohteiden rajaus ja selvitetään hoitotilanne. ELY-keskuksen inventoijat ottavat yhteyttä kohteiden maanomistajiin ennen inventointia. Maanomistaja tai kohteen hoitaja voi halutessaan osallistua maastokäynnille ja saada samalla tietoa kohteesta sekä sille soveltuvista hoitomuodoista ja hoidon rahoituksesta. Kohteiden kartoitus ei velvoita maanomistajia alueiden hoitamiseen, eikä kyseessä ole myöskään alueiden suojelu.

Perinnemaisema ja perinnebiotooppi

Perinnemaisemat voidaan jakaa perinnebiotooppeihin ja perinnemaisemiin. Perinnebiotoopit ovat perinteisten maankäyttömuotojen kuten laidunnuksen, niiton ja kaskeamisen muovaamia luonnonympäristöjä (luontotyyppejä), jotka ovat kehittyneet vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen kuluessa. Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi puustoiset metsälaitumet ja hakamaat sekä avoimet niityt ja kedot. Perinnemaisemat ovat laajempia kokonaisuuksia, joihin sisältyy perinnebiotooppien lisäksi niihin kiinteästi liittyviä rakennuksia ja rakennelmia kuten heinälatoja, riuku- ja kiviaitoja.

Perinnebiotoopit ovat lajistollisesti rikkaimpia luontotyyppejämme ja niillä on tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Vuonna 2018 tehdyn luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan kaikki maamme perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. Lajien uhanalaisuus on arvioitu uudelleen vuonna 2019 ja lähes neljäsosa Suomen kaikista uhanalaisista eliölajeista elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla.

Perinnemaisemat tarvitsevat hoitoa

Perinnemaisemien määrä on vähentynyt niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maassakin erittäin voimakkaasti etenkin 1950-luvun jälkeen perinteisten maankäyttömuotojen väistyessä maatalouden koneellistumisen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön sekä tuotannon erikoistumisen seurauksena. Arvokkaita perinnemaisemia löytyi edellisessä 1990-luvulla tehdyssä inventoinnissa Pohjois-Karjalasta 199 kohdetta, joiden yhteispinta-ala oli 454 hehtaaria. Vuonna 2008 näistä kohteista oli säännöllisen hoidon piirissä 47 % pinta-alasta. Tällä hetkellä koko maassa on hoidon piirissä noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja ja tavoitteena on kaksinkertaistaa hoidettu pinta-ala.

Perinnemaisemat eivät säily ilman jatkuvaa hoitoa. Umpeenkasvaneita kohteita voidaan kuitenkin kunnostaa ja jo menetetyiksi arvioitujakin kohteita on mahdollista saada palautettua. Perinnebiotooppeja hoidetaan pääasiassa laiduntamalla ja niittämällä ja niiden hoitoon voi saada rahoitusta maatalouden ympäristösopimusten kautta. Perinnemaisemien säännöllinen hoito on tärkeää perinnebiotooppien ja niille erikoistuneen lajiston säilymiseksi.

Lisätietoja

Luonnonsuojeluasiantuntija Hanna Keski-Karhu, puh. 0295 026 051, hanna.keski-karhu(at)ely-keskus.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Saara Heräjärvi, puh. 0295 026 189, saara.herajarvi(at)ely-keskus.fi


Päivitetty