Tiedotteet 2017

Kainuun viljelijöiltä maan paras palaute maataloustukivalvonnoista (Kainuu)

Maataloustukivalvontoja ohjaava sekä hallinnoiva Maaseutuvirasto (Mavi) teettää joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskyselyn valvonnassa olleille tiloille. Valvonnoista vastaavista ELY-keskuksista Kainuun ELY sai asiakkailtaan valtakunnan parhaan kokonaisarvosanan (8,73).

Kysely teetätettiin niille tiloille, joissa tehtiin peltovalvonta tai eläinperusteisten tukien valvonta vuonna 2016. Kainuussa valvotuista tiloista kyselyyn vastasi 15 tilaa. 

Maataloustukivalvonnalla halutaan varmistaa, että tuenhakijat saavat tuet mahdollisimman oikeudenmukaisin ja tasapuolisin perustein koko maassa. Lisäksi valvonnalla selvitetään, ovatko edellytykset tuen maksulle riittävät.

Pääsääntöisesti valvonnoista ilmoitetaan etukäteen. Samalla sovitaan tarkastusaika, jotta tiloilla ehditään etsiä tarvittavat asiakirjat, ja tuenhakija tai hänen edustajansa voi halutessaan osallistua tarkastukseen. Valvonta suositellaan aloitettavan 48 tunnin sisällä ilmoittamisesta. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista 90% oli mukana tilalla tehdyssä tarkastuksessa. Vastaajat, jotka eivät itse osallistuneet tilalla tehtyyn tarkastukseen, antoivat selvästi huonommat arviot kuin tarkastuksessa mukana olleet vastaajat.

Peltovalvonnassa maatilalla tarkastetaan kaikki tilan kasvulohkot ja niiden pinta-alat, viljelykasvit, viljelytapa ja tukiehtojen noudattaminen. Tukiehtojen noudattamista tarkastetaan maastotarkastelun lisäksi myös asiakirjoista.

"Päätoimisten ja aktiiviviljelyssä olevien maatilojen pellot ja asiakirjat ovat yleisesti hyvin hoidettuja ja mahdolliset puutteet ovat pienehköjä. Huomattavasti yleisemmin ja suurimmat puutteet löytyvät niin sanotuilta harrastetiloilta, joilla ei ole karjaa ja pellot ovat pääosin ilmoitettu nurmikäyttöön", kertoo Kainuun ELY-keskuksen johtava asiantuntija Paavo Kemppainen.

Peltovalvonnassa yleisimmät puutteet todetaan nurmikasvien viljelytavassa. "Nurmilohkot voivat olla niin vanhoja, että pääkasvustona ei ole kylvönurmea vaan monilajista rikkaruohoa, luonnonheiniä, sammalta ja jopa vesakonalkua. Myös viljapeltojen rikkakasvien torjunnassa on esiintynyt puutteita eli tiloilla ei ole tehty kasvinsuojeluruiskutuksia", Kemppainen kuvailee.

Myös peltolohkojen rajakorjauksia joudutaan tekemään melko paljon. Tämä johtuu muun muassa viljelyalan vesakoitumisesta tai gps-mittauksen käytöstä epäselvien lohkorajojen määrittelyssä. "Muutokset ovat yleensä pieniä. Muutamien aarien suuruisia peltoa tai koko tilaa kohti", Kemppainen täsmentää.

Ympäristökorvaukseen liittyvien asiakirjojen osalta yleisimpiä puutteita ovat lähinnä viljavuustutkimusten puutteet yksittäisten peltojen osalta, lohkokirjanpidon puutteet ja lannoitustasojen ylärajojen ylitykset. Suurimmaksi osaksi puutteet ovat pienehköjä, eivätkä aiheuta suuria leikkauksia ympäristökorvaukseen. Suuremmat seuraukset ovat niillä tiloilla, joilta puuttuvat kaikki vaadittavat asiakirjat.

Eläinvalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että rekisteritietojen perusteella maksettavat eläintuet menevät elossa ja olemassa oleville naudoille, joiden kasvatuksessa noudatetaan nautojen merkinnästä ja rekisteröinnistä annettuja säädöksiä. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää, että kaikki Suomessa olevat naudat on merkitty korvamerkeillä ja rekisteröity nautarekisteriin. Säädöstä on noudatettava, vaikka ei hakisikaan maataloustukia.

Eläinvalvonnan tilakäynnillä käydään läpi tuenhakijan eläinrekisteritiedot ja varmistetaan tietojen oikeellisuus tunnistamalla naudat korvamerkeistä. Rekisteritietojen oikeellisuutta tarkastellaan myös takautuvasti käymällä läpi tuenhakijan eläinten osto- ja myyntikuitteja.

"Eläinvalvonnoissa yleisimmin seuraamuksia aiheutuu nautarekisterivirheistä sekä eläinten puutteellisesta merkitsemisestä," kertoo Kainuun ELY-keskuksen tukiasiantuntija Markus Kvist. "Eläinten hyvinvointikorvauksen (EHK) valvonnassa tyypillinen rikkomus liittyy useimmiten eläinten kuivittamisen niukkuuteen tai tilan tarpeen riittämättömyyteen."

Mavin asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista rikkomusten perusteella seuraamuksia saaneet tilalliset antoivat selvästi huonommat kokonaisarviot kuin ne tilalliset, joille valvonnasta ei aiheutunut seuraamusta. Kainuussa valvotuista tiloista 60 % toivoi saavansa enemmän ohjeita siitä, kuinka välttäisi virheet tukien haussa jatkossa.

Saamansa palautteen perusteella Kainuun ELY-keskuksen valvojat tulevat kehittämään toimintaansa. "Hyvästä tarkastustilanteiden kokonaisarvosanasta huolimatta aina löytyy parannettavaa muun muassa neuvonnan osalta", Kvist ja Kemppainen toteavat.

Lue lisää eläinvalvonnasta Kainuun ELY-keskuksen blogista:

Mitä on eläinvalvonta? Osa 1 – minkälaisia tukia maksetaan?

Mitä on eläinvalvonta? Osa 2 – miksi ja miten valvotaan?

 

 

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Paavo Kemppainen, p. 029 502 3551, paavo.kemppainen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty