1. PÄIVÄ
Johtaja Antti Rinta-Porkkunen Kaakkois-Suomen ELY -keskuksesta avasi Liikennejärjestelmä- ja maankäyttöpäivät Lappeenrannassa. Puheenvuorossa korostui Kaakkois-Suomen alueen liikenneverkon erityispiirteet, joista merkittävimpinä voidaan mainita Venäjän ja rajan merkitys. Ensimmäisen päivän puheenjohtajana toimi suunnittelupäällikkö Yrjö Pilli-Sihvola
Anne Herneoja Liikennevirastosta piti päivän ensimmäisen luennon, jossa käsiteltiin liikennejärjestelmätyön tavoitteita. Päivän teeman mukaisesti Herneoja kertoi mm. liikennejärjestelmätyön roolituksesta Liikenneviraston, ELYjen sekä maakuntaliittojen välillä. Lisäksi esille nousi liikennejärjestelmäsuunnitelmia, aiesopimuksia ja maankäytön suunnittelua koskevia linjauksia, jotka osa vielä tosin alustavia. Joukkoliikenteen merkitys ja rooli osana liikennejärjestelmätyötä on ymmärretty ja tavoitteena on luoda toimivat matkaketjut.
Jarmo Joutsensaari Liikennevirastosta piti päivän toisen luennon, jossa käsiteltiin Liikenneviraston liikennejärjestelmätyötä. Joutsensaari selvitti kuuntelijoille LVM:n ja Liikenneviraston rooleja liikennejärjestelmätyössä, sekä tarkemmin myös Liikenneviraston liikennejärjestelmä osaston tehtäviä. Liikennevirasto on mukana varsinkin suurten kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyössä. Maakunnallisten ja keskisuurten kaupunkien liikennejärjestelmäsuunnitelmiin osallistuminen on myös aktiivista.
Ari Pietarinen Kymenlaakson liitosta toi esityksessään liikennejärjestelmätyöhön mukaan maakuntaliiton näkökulman.
Tuomas Talka käsitteli esityksessään joukkoliikennettä osana liikennejärjestelmätyötä. Aluehallintouudistus on muuttanut joukkoliikenteen roolia ELY-keskusten liikennejärjestelmätyössä. Esityksessä selvisi lisäksi, että ELY-keskuksissa voidaan tehdä useita asioita joukkoliikenteen parantamiseksi. Haasteita kuitenkin on mm. resurssien niukkuudesta johtuen.
Risto Leppäsen esityksessä selvitettiin puolestaan ELYjen rooleja ja vastuita liikennejärjestelmätyössä ja liikennejärjestelmätyön vaikuttavuutta. Alueellisesti ELYllä on vahva ja itsenäinen rooli ja se on liikennejärjestelmätyössä keskeinen asiantuntija. Alueellinen vuorovaikutus on olennaista, kuten myös yhteistyö maakuntaliiton kanssa. Tärkeitä näkökohtia nostettiin myös esille, liittyen mm. liikennesektorin rahojen suuntaamiseen.
Lounaan jälkeen oli vuorossa päivän ryhmätyö-osuus, jonka veti Minna Weurlander Uudenmaan ELYstä. Ryhmätöiden aiheita oli kaksi: liikennejärjestelmätyön kehittäminen (SWOT-analyysi) sekä liikennejärjestelmätyön roolit. Aiheet synnyttivät runsaasti keskustelua, sillä eletään vielä vahvaa muutosvaihetta ja monet asiat hakevat vielä paikkaansa.
Ryhmätyön tuloksia
Ryhmätöiden jälkeen oli vuorossa Hanna Kalenojan esitys yhdyskuntarakenteen vyöhykeanalyysista eli Urban zonesta. Kalenoja kertoi, miten vyöhykejakoa voidaan käyttää liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Vyöhykemenetelmä soveltuu suunnittelun työmenetelmäksi ja uuden kaupunkiseutukäsityksen mukaiseen suunnitteluun.
Ensimmäisen päivän viimeisen luennon piti maakuntajohtaja Timo Puttonen Etelä-Karjalan liitosta. Vahvasti nousi esille Venäjän merkitys rajamaakunnalle, sillä mm. kaupankäynti ja monimuotoinen yhteistyö venäläisten kanssa on hyvin vilkasta. Kaupan merkitys Etelä-Karjalalle onkin vientiteollisuuteen verrattava toimiala, kuten Puttonen asian ilmaisi. Esityksessä nousi pintaan mm. viisumivapaus, venäjän kielen taito ja sen opiskelu sekä kulttuurin tuntemus. Esityksen lopuksi käsiteltiin liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteitä ja kärkihankkeita.
2. PÄIVÄ
Toisen päivän puheenjohtajana toimi Jarmo Joutsensaari Liikennevirastosta.
Päivä alkoi luennoilla, jotka käsittelivät rautatieliikennettä osana liikennejärjestelmää. Arja Aalto Liikennevirastosta käsitteli ensiksi rautateiden henkilöliikennettä ja tämän jälkeen Timo Välke myöskin Liikennevirastosta puhui rautateiden tavaraliikenteestä. Molemmat esitykset antoivat kuulijoille paljon lisätietoa aiheesta, joka saattoi varsinkin monille tiepuolen asiantuntijoille olla melko vieras. Tero Sikiö esitys puolestaan keskittyi vesiliikenteeseen, tarkemmin sanottuna Saimaan kanavaan osana liikennejärjestelmää. Aihe oli varsin ajankohtainen sillä saman päivän iltana Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Suomen pääministeri Matti Vanhanen allekirjoittivat juuri Lappeenrannassa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen seuraavaksi 50 vuodeksi eteenpäin. Uusi vuokrasopimus on merkittävä sillä se mahdollistaa vesiliikenteen pitkäjänteisen kehittämisen.
Seuraavan luennon piti Petteri Katajisto ympäristöministeriöstä. Katajisto käsitteli ympäristöministeriön ajankohtaisia asioita liikennejärjestelmästä ja maankäytöstä. Syitä yhdyskuntarakenteen ongelmiin on mm. se, että liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelu ovat erillään toisistaan. Toisaalta pohdittiin myös niitä ongelmia, jotka vaikeuttavat näiden kahden asian yhteensovittamista.
Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta luennoi seuraavaksi kaupan mitoituksesta ja hajarakentamisesta liittyen Etelä-Karjalan maakuntakaavoitukseen.
Matti Ryynänen Liikennevirastosta käsitteli esityksessään kaavoituksen ja tiesuunnittelun yhteenkytkentää. Todettiin mm. Liikennevirastossa ja ELYissä olevan vahvaa maankäytön ja tiesuunnittelun osaamista kaikissa suunnittelun vaiheissa. Lisäksi kaavatason ja tiesuunnitelmavaiheen tulisi kytkeytyä toisiinsa, sillä tavoitteina on vuorovaikutuksen lisääminen ja samanaikaisuus sekä tarvittavien selvitysten tekeminen kaavoitusta varten.
Minna Weurlander puhui kaavayhteistoiminnasta ELY-keskuksissa. Kävi ilmi, että ELY-keskusten välillä on kirjavuutta käytännöissä. Tästä Minnan aineisto: ELY -muutosinfo ja toimintatavat -kirje.
Anders Jansson Liikennevirastosta käsitteli esityksessään ilmastopoliittisen ohjelman toteuttamista. Jälleen todettiin, että maankäyttö ja liikenne on suunniteltava yhdessä ja ylitetään nykyiset kunta- maakuntarajat. Lisäksi tulisi kehittää uusia rahoitus- ja yhteistoimintamalleja sekä valtion tultava mukaan alueellisesti tärkeisiin joukkoliikennehankkeisiin.
Andersin aineisto: Co2 ja maankäyttö, co2 -tarkasteluja, ILPO -raportointi 2009 ja liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen -yhteyshenkilöt.
Seppo Öörni LVM:stä luennoi älykkään liikenteen keinoista. Älykäs liikenne on ollut yhä voimakkaammin esillä monissa eri yhteyksissä ja siihen tullaan myös panostamaan merkittävästi resursseja. Muutosvoimia on nykyään paljon ja voidaankin tiivistetysti sanoa, että jatkossa vähemmällä pitää saada aikaan enemmän. Haasteisiin vastataan uuden liikennepolitiikan avulla ja uuden ajattelutavan mukaisesti tehtävänä on ratkaista yhteiskunnan liikkumisen ja kuljetuksen ongelmia.
Toisen päivän viimeisen luennon piti Eini Hirvenoja ja puhui liikkumisen ohjauksesta liikennejärjestelmätyössä. Kyseessä on keino, joka sijoittuu itse asiassa neliporrasmallin kaikkiin vaiheisiin. Yhteenvetona todettiin, että pyöräily on keskeisimmässä roolissa liikkumisen ohjauksen asioiden edistämisessä, sillä pyöräilyn olosuhteiden edistäminen parantaa samalla montaa muuta kestävän liikkumisen asiaa. Tästä on myös kansainvälistä näyttöä.
- Eetu Karhunen, tienpidon suunnittelija
Kaakkois- Suomen ELY -keskus