Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla valmistellulle RIFCI-hankkeelle (Rivers and fish – our common interest, Yhteiset joet – yhteiset kalat) on myönnetty rahoitus EU:n Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC 2007 - 2013 -ohjelman ensimmäisestä rahoituskierroksesta. Myönteisen rahoituspäätöksen myötä äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen ympärille nivoutuva kolmivuotinen ympäristöhanke on saatu vauhtiin. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa.
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja -ympäristön hyvä tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden levittäminen on myös olennainen osa hanketta.
Hankkeen pääpaino on Suomen ja Venäjän välisten rajajokien, Mustajoen ja Rakkolanjoen, valuma-alueilla. Nämä Suomen ja Venäjän väliset rajajoet saavat alkunsa Lappeenrannan alueelta ja laskevat itäiseen Suomenlahteen Viipurin kaupungin alueella. Hankealueeseen kuuluu myös Vammeljoen vesistöalue Karjalan kannaksella lähellä Pietaria.
Hankkeen vastuutahona toimivan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi hanketta toteuttavat suomalaiset ja venäläiset partnerit, jotka edustavat oman sektorinsa vankkaa osaamista. Suomalaiset partnerit ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaakkois-Suomen metsäkeskus sekä Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Venäjän puolella hankkeen toimia vievät eteenpäin Biologists for Nature Conservation -järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos ja Viipurin aluehallinto. Näiden lisäksi projektilla on useita kumppaneita ja sidosryhmiä aina molempien valtioiden virastoista yliopistoihin sekä paikallisiin järjestöihin saakka.
Laajat meritaimentutkimukset hankeen taustana
Vuosina 2003–2007 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, nykyinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkivat meritaimenkantoja Suomenlahden itäosaan laskevissa joissa. Kävi ilmi, että meritaimenen alkuperäiset kannat ovat hävinneet kokonaan Kaakkois-Suomen joista, lukuun ottamatta Lappeenrannan Mustajokea, ja vähentyneet merkittävästi kaikissa Viipurinlahteen laskevissa joissa.
Havainnot edellyttivät pikaisia toimia, jotta arvokkaat lohikalakannat eivät kuolisi sukupuuttoon. Käynnistynyt RIFCI-hanke vastaa suojelutarpeeseen, samalla huomioiden myös hankealueen muut luontoarvot sekä luontomatkailun kuin myös teollisuuden tarpeet.
RIFCI panostaa käytännön toimiin
Ihmisen toiminta on muuttanut jokia ja niitä ympäröivää luontoa merkittävästi muun muassa metsätalouden, turvetuotannon ja maanviljelyn tarpeisiin. Muutokset ovat olleet erityisen epäedullisia virtavesissä lisääntyville lohikaloille.
RIFCI-hanke siirtää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vankkaa jokikunnostusosaamista Venäjälle. Koskialueiden entisöinti- ja kunnostussuunnitelmia tehdään kaikille hankejoille ja niitä toteutetaan paikallinen lainsäädäntö huomioiden. Koskikunnostuksilla parannetaan lohikalojen lisääntymismahdollisuuksia sekä kohennetaan alueiden maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja. Lohikalojen vaelluksia haittaavat esteet, kuten vanhat toiminnasta poistuneet padot, puurydöt ja raja-alueen esteaidat, kartoitetaan ja muutetaan siten, että lohikalojen vaellus Musta- ja Rakkolanjokea myöten on mahdollista Suomen puolelle aina Lappeenrantaan saakka.
Kalojen vaellusesteitä, kuten vanhoja voimalapatoja, tullaan muokkaamaan siten, että ne eivät enää estä kalojen nousua ylävirran lisääntymisalueille. Kuva Pauli Haimi.
Valuma-alueiden vesiensuojelussa erityishuomio on metsätaloudessa. Tehometsätalous ojituksineen on heikentänyt veden laatua ja muuttanut virtausoloja lohikaloille ja muille vesieliöille epäedullisiksi. RIFCI-hankkeessa tehdään Mustajoen valuma-alueen Lappeenrannassa sijaitseville osille metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen sekä jokiluonnon että metsätalouden tarpeet. Venäjän puolella edistetään ympäristön kannalta hyviä ja kestäviä metsätalouden toimintatapoja. RIFCI-hankkeessa viedään eteenpäin myös yleistä luonnonsuojelua molemmin puolin rajaa. Hankkeen luonnonsuojelutoimenpiteet kytkeytyvät Suomen ja Venäjän rajalla olevan ns. vihreän vyöhykkeen (Green Belt) suojeluyhteistyöhön.
Luontomatkailua ja ympäristötietoutta
Hankealue on luontoarvoiltaan hyödynnettävissä luontomatkailuun ja joiltain osin myös pienimuotoiseen kalastukseen. Lappeenrannan ja Viipurin alueiden luontomatkailun edellytyksiä parannetaan rakentamalla retkeilyreittejä sekä kohentamalla jo olemassa olevia reitistöjä. Yleistä ympäristötietoutta jaetaan erilaisin seminaarein, retkeilyreittien varrelle pystytettävillä infokylteillä sekä hankkeessa tuotettavalla sähköisellä ja kirjallisella materiaalilla.
Itäisen Suomenlahden meritaimen geenipankkiin
Mustajoen meritaimenista muodostetaan viljelykanta, "elävä geenipankki". Toimenpiteellä varmistetaan alkuperäisen kaakkoissuomalaisen meritaimenkannan säilyminen. Viljelyyn otettua meritaimenkantaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös lajin palauttamisessa hankealueella sijaitseviin jokiin, joista alkuperäinen meritaimen on kuollut sukupuuttoon. Tavoitteena on myös syrjäyttää Kaakkois-Suomessa nykyisin käytettävät alueelle maantieteellisesti ja geneettisesti etäiset istutuskannat alkuperäisellä meritaimenkannalla.
Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen tutkimista jatketaan muun muassa keräämällä dna-näytteitä sekä seuraamalla kalojen vaelluksia kalamerkintöjen avulla. Kuva Pauli Haimi.
Aiemmissa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja venäläisten kalatutkijoiden välisissä hankkeissa on saatu runsaasti tietoa Suomenlahden meritaimenesta, esimerkiksi maailmanlaajuisestikin huomattavan suuri dna-aineisto, jota RIFCI-hanke tulee täydentämään. Aineiston pohjalta voidaan esittää suojelutoimia äärimmäisen uhanalaisen lohikalan pelastamiseksi.
Hankkeella laaja rahoituspohja
RIFCI-hankkeen rahoittajat edustavat useita eri toimijatahoja. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen oman rahoituksen lisäksi RIFCI-hanketta ovat lähteneet rahoittamaan Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation sekä Viipurin aluehallinto.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Matti Vaittinen
p. 040 775 4966
matti.vaittinen(at)ely-keskus.fi
This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland