Syyskuussa 2009 toteutettu kysely innosti peräti 1 150 seudun asukasta kertomaan kokemuksistaan liikenteessä. Liikennekäyttäytyminen aiheuttaa asukkaissa turvattomuuden tunnetta, sillä kyselyn mukaan alueen merkittävimpinä liikenneturvallisuuden ongelmina pidetään ylinopeuksia ja piittaamattomuutta muista liikkujista. Myös alkoholin vaikutuksen alaisena ajavat kuljettajat sekä liikennevalvonnan vähäisyys huolestuttivat vastaajia. Kyselyn perusteella myös turvavälineiden, erityisesti pyöräilykypärän sekä valojen ja heijastimen käytössä, olisi parantamisen varaa.

Onnettomuudet aiheuttavat surua mutta myös taloudellisia menetyksiä

Liikenneonnettomuustilastojen valossa suunnitelmaan kuuluvien kuntien alueella on muuta maata turvallisempi liikkua. Asukaslukuun suhteutettuna onnettomuuksia tapahtuu vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin ja seuraukset ovat lievempiä. Vuosina 2004–2008 suunnitelmaan kuuluvien kuntien alueella tuli poliisin tietoon noin 900 tieliikenneonnettomuutta vuosittain. Onnettomuuksista 15 prosenttia johti henkilövahinkoon eli loukkaantumiseen tai kuolemaan. 

Henkilövahingoista reilu neljäsosa tapahtui kuntien katuverkolla ja loput maanteillä. Kolmasosa henkilövahingoista tapahtui yksittäisonnettomuuksissa yhden ajoneuvon suistumisen seurauksena ja neljäsosa kevyen liikenteen onnettomuuksissa. Vesilahdella ja Nokian eteläosassa yleiset peuraonnettomuudet johtivat vain harvoin henkilövahinkoihin. Mopo-onnettomuuksien määrä on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. 18–20 -vuotiaat nuoret olivat muun maan tavoin usein osallisina onnettomuuksissa.  

Onnettomuudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja surua. Kunnille liikenneonnettomuudet merkitsevät lisäksi aina myös taloudellisia menetyksiä.

Liikenneviraston käyttämän onnettomuuskustannusmallin mukaiset liikenneonnettomuuksien kustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 471 000 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 700 euroa. Alueella tapahtuneet onnettomuudet maksavat vuosittain noin 65 miljoonaa euroa, joista kunnat maksavat noin 15–20 prosenttia, eli noin 10–13 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien kustannukset kohdistuvat pääasiassa terveys- ja sosiaalitoimelle.

Määrätietoisesti kohti tavoitteita

Liikenneturvallisuustyössä pyritään kohti valtakunnallisesti asetettua nollavisiota, jonka mukaan tieliikenteessä ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Kuntien liikenneturvallisuustyölle vuosien 2010–2011 painopistealueiksi on valittu turvavälineiden käytön lisääminen, turvallisen koulumatkan varmistaminen sekä turvallinen liikkuminen mopoilla. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää sekä fyysisen liikenneympäristön parantamista että määrätietoista liikennekasvatustyötä kaikissa hallintokunnissa.  

Kuntien liikenneturvallisuustyöstä vastaa jokaiseen kuntaan perustettu liikenneturvallisuusryhmä. Liikenneturvallisuusryhmissä on edustajia eri hallintokunnista.

 Liikenneturvallisuuden parantamisessa keskeistä on kuntalaisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Liikenneturvallisuustyötä tuodaan kaikkien kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden arkipäivään hallintokuntien laatimien toimintasuunnitelmien kautta. Toimintasuunnitelmissa on kuvattu konkreettisesti, miten liikenneturvallisuus otetaan vuoden aikana esille kaikissa yksiköissä. Esimerkiksi päivähoitoryhmien liikkuessa käytetään heijastinliivejä ja opettajat ja koulujen muu henkilökunta sekä koulukuljettajat kiinnittävät huomiota omaan liikennekäyttäytymiseensä toimiessaan esimerkkinä lapsille.  

Kyselystä sekä kuntiin ja Pirkanmaan ELY-keskukseen tehdyistä liikenneturvallisuusaloitteista ilmeni yhteensä lähes 600 liikenneympäristön ongelmakohdetta. Lähes kaikki ongelmallisiksi koetut paikat on käyty tarkistamassa maastossa lokakuussa 2009. Ongelmapaikkoihin on pyritty löytämään pieniä ja edullisia parantamistoimenpiteitä, jotka on mahdollista toteuttaa lähivuosien aikana. Sellaisia ovat muun muassa kevyen liikenteen ylitysten ja liittymien turvallisuutta parantavat järjestelyt, liikenteen rauhoittamistoimet, nopeusrajoitusten tarkistukset ja liikenteenohjausjärjestelyt. Lisäksi huhtikuussa valmistuvaan suunnitelmaan on sisällytetty pidemmän aikavälin tarpeina uusia kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja sekä kiertoliittymiä ja eritasoliittymiä.

Lisätietoja:

Merja Saarilahti, Kangasalan kunta, p. 050 550 9062
Timo Nevala, Lempäälän kunta, p. 050 67 180
Tommi Jalkanen, Nokian kaupunki, p. 03-3118 8063
Sanna Siukola, Pirkkalan kunta, p. 050 304 6390
Tapio Kauppila, Vesilahden kunta, p. 0500 331 045
Pekka Virtaniemi, Ylöjärven kaupunki, p. (03) 349 5379
Suunnitelmaa valmisteleva konsultti: Katja Seimelä, Destia Oy,
p. 040 508 242