Sekä sää että vähäiset levämäärät ovat hellineet vesien äärellä lomaansa viettäviä koko keski- ja loppukesän Etelä-Savossa, ja tilanne on ollut helteisiin nähden jopa poikkeuksellisen hyvä.
Etelä-Savon ELY-keskuksen 17 valtakunnalliselta leväseuranta-asemalta ei ole elokuun aikana havaittu leväesiintymiä. Viimeisin sinilevähavainto seuranta-asemilta on heinäkuun 3. viikolta, jolloin Kerimäen Suurella Vehkajärvellä ja Mäntyharjun Pyhävedellä oli rantavedessä vähäinen määrä sinilevää.
Tällä hetkellä järvivedet ovat edelleen yli 20 asteen ja suurilla järvillä 2-4 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpiä, mikä on veden hitaat lämpötilamuutokset huomioiden huomattavan suuri ero. Suomen oloissa sinilevien optimikasvu osuu 20-25 asteisen veden lämpötilahaarukkaan, mutta lämpötila ei sinilevien kasvua rajoita, vaan sisävesissä pääsääntöisesti päällysveden fosforipitoisuus. Fosforipitoisuudet ovat tällä hetkellä useimmissa Järvi-Suomen suurissa järvissä alhaisella tasolla, ja vain erittäin rankat sateet lähivaluma-alueilla voisivat nostaa hetkeksi liuenneen fosforin määriä leväkukintojen kannalta riittävälle tasolle.
Yleisöilmoitukset vähissä
Normaalia aikaisemmin kesäkuussa saatiin tieto muutamista levämäärältään vähäisistä levähavainnoista, mutta heinä-elokuussa sinileviin liittyvät yhteydenotot ovat jääneet vähäisimmilleen vuosikausiin. Levähavainnot ovat olleet pääsääntöisesti tuulen kasaamia paikallisesiintymiä eikä laajempia leväkukintoja ole todettu. Yleisöilmoituksia sinilevistä on tullut viimeksi kuluneen kolmen viikon aikana koko Etelä-Savossa vain viideltä paikalta: mm. Saimaan Ukonvedeltä, Haukivuoren Kangasjärveltä ja Luonterin Hirvensalmeen yhteydessä olevalta lahtialueelta. Havainnot ovat kuitenkin olleet varsin paikallisia. Vaikka sinilevien määrä karuissa vesistöissä on luontaisesti vähäinen, voi levää kerääntyä tuulen kasaamana suuremmilta seliltä tuulen vastaisiin lahdenpohjiin – esimerkiksi Luonterin vähäisessä leväilmiöissä oli kyse tästä.
Vedet tavallista lämpimämpiä
Järvien pintaveden lämpötilat ovat olleet ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Yleensä heinä-elokuussa alkavaa pintavesien viilenemistä ei ole vieläkään tapahtunut, lukuun ottamatta lyhytaikaista kolmen viikon takaista muutaman asteen tilapäistä laskua. Etelä-Savossa pintavesien lämpötilat ylittivät jo ennen heinäkuun puoliväliä 20 asteen rajan myös suuremmissa järvissä, ja ovat pysyneet yli 20 asteen yläpuolella siitä lähtien. Maakunnan mittauspisteillä korkeimmat veden lämpötilat mitattiin Kyyvedellä 18.heinäkuuta, jolloin pintavesi oli 25,9 asteista. Rankkoina hellepäivinä esiintyi tyyniä sääjaksoja, joten sääolosuhteet olisivat olleet sinilevien esiintymisen kannalta enemmän kuin otolliset. Tällä hetkellä järvivedet ovat edelleen yli 20 asteen ja suurilla järvillä 2-4 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpiä, mikä on veden hitaat lämpötilamuutokset huomioiden huomattavan suuri ero. Viime viikonloppuun verrattuna vedet ovat nyt viilenneet vain asteella, ja järvivesien lämpötilan ennustetaankin viilenevän merkittävämmin (alle 20 asteen) vasta reilun viikon kuluessa.
Vesien vähäravinteisuus yksi syy haittalevien vähäisyyteen
Kuluneena vuotena on pitkästä aikaa eletty normaali lumitalvi pakkasineen kahden vesisateisen "kasvihuoneilmiötalven" jälkeen. Myös keski- ja loppukesän aikana vallinnut säätyyppi on ollut enemmän mantereiselle ilmastolle tyypillinen. Kahtena aiempana talvena sen sijaan huomattava osa sateesta tuli lumen asemasta vetenä, ja aiheutti tulvimista pitkin talvea. Noina vuosina vallinneiden vesiolojen johdosta vesistöihin päätyi selvästi normaalivuosia enemmän levien kasvulle välttämättömiä ravinteita, mikä näkyi myös useimpien maakunnan järvien fosforitason pienoisena nousuna ja veden tummenemisena. Kuluva vuosi on puolestaan ollut hydrologialtaan normaali ja useiden esimerkkijärvien, mm. Kyyveden ja Puulan osalta ollaan palaamassa normaaleihin ravinnetasoihin ja väriarvoihin.
Erääksi syyksi järvialueen sinilevien vähäisyyteen on myös esitetty sitä, että erittäin lämmin sääjakso toukokuussa 2010 aiheutti sisävesille poikkeuksellisen voimakkaan piileväkukinnan, ja nämä alkukesän levät veivät vähätkin ravinteet päällysvedestä pohjalle vajottuaan. Kuivan kesän johdosta ei järviin ole tullut uusia ravinnetäydennyksiä valuma-alueilta, järvien pinnat ovat alenemassa ja järvivedet ovat nyt myös vahvasti kerrostuneita. Jyrkkä lämpötilakerrostuneisuus aiheuttaa sen, etteivät alusvedessäkään olevat ravinteikkaammat vedet pääse kumpuamaan levien käyttöön. Touko-kesäkuisista ja etenkin jäiden lähdön jälkeisistä ravinnepitoisuuksista on kuitenkin hyvin vähän mittaustuloksia; vähät järvinäytteenottojen tulokset kertovat fosforin olleen hyvin alhaisella tasolla jo toukokuussa. Heinäkuun vesianalyysitulosten tullessa laajemmin esille voidaan ravinnerajoitteisuusteorialle saada parempaa vahvistusta.
Sinilevien terveysriskeistä
Useimmiten sinilevistä ei ole haittaa, mutta niiden esiintyessä runsaina veden käyttöä tulee kuitenkin harkita, sillä osa sinilevistä saattaa muodostaa myrkyllisiä kantoja. Erityisesti lapsia ja kotieläimiä on pidettävä silmällä ja uimista voi tarpeen mukaan rajoittaa. Allergikot tai herkkäihoiset saattavat saada silmä- tai iho-oireita uimisen jälkeen. Erityisen tärkeää on välttää sinileväpitoisen veden käyttämistä löylyvetenä, sillä höyrystyessään mahdollinen myrkkyaltistus kasvaa hengityksen kautta. Puhtailla järvialueilla vettä voi jälleen alkaa käyttämään melko pian sinilevien häviämisen jälkeen.
Etelä-Savon ELY-keskus seuraa viikoittain alueensa levätilanteen kehittymistä havaintoverkon paikoilla koko lomakauden ajan. Levätilannekartta päivitetään torstaisin. Tiedote ja levätilannekartta ovat nähtävissä Etelä-Savon ELY-keskuksen internet-sivuilla:
Etelä-Savon levätilanne
Valtakunnallinen levätiedotus sekä tarkemmat tiedot löytyvät ympäristöhallinnon internet-sivuilta:
Valtakunnallinen levätilanne
Lisätietoja:
Hydrobiologi Antti Haapala, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p. 040 704 0394
Suunnittelija Kirsti Muinonen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus p. 0400 576 620