Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenpintoja laskettiin helmikuussa 10-30 cm. Muista säännöstellyistä järvistä poiketen Näsijärven vedenkorkeutta on Tammerkosken patotöiden vuoksi pidetty viime vuoden marraskuusta alkaen lähes samalla tasolla. Helmikuun lopussa Näsijärven pinta oli varsin lähellä tavanomaista pitkäaikaista vedenkorkeuden keskiarvoa, noin 94,65 m. Lumen sulamisvesille tehdään tilaa jatkamalla säännösteltyjen järvien vedenkorkeuden laskua huhtikuun alkupuolelle asti.
Säännöstelemättömien järvien vedenkorkeus on helmikuun pakkaskauden ajan pysynyt tammikuun lopun tasolla. Näiden järvien vedenkorkeuksissa ei tapahdu juurikaan muutoksia ennen kevättä. Juoksutusluvan salliman pienennetyn juoksutuksen ansiosta Mallasvesi on tällä hetkellä noin 25 cm ylempänä kuin ilman kyseistä toimenpidettä.
Helmikuun runsaista lumisateista huolimatta suuria kevättulvia ei tämän hetkisten ennusteiden mukaan ole odotettavissa. Lumen vesiarvo eli lumen sisältämän veden määrä on jonkun verran ajankohdan keskiarvoa suurempi. Tulvariskiin vaikuttavat etenkin lumen sulamisen nopeus ja sulamiskauteen ajoittuvat vesisateet.
Pirkanmaan järvien vedenkorkeuksia helmikuun lopussa vuosina 2010 ja 2009 sekä pitkäaikaiskeskiarvot
|
|
Korkeus merenpinnasta
28.2.2010
NN+ (m) |
Korkeus merenpinnasta
28.2.2009
NN+ (m) |
Ajankohdan pitkäaikais-
keskiarvo
NN+ (m) |
|
Vanajavesi
(säännöstelty) |
78,77 |
78,92 |
78,68 |
|
Pyhäjärvi
(säännöstelty) |
76,45 |
76,67 |
76,56 |
|
Näsijärvi
(säännöstelty) |
94,64* |
94,89 |
94,68 |
|
Kyrösjärvi
(säännöstelty) |
82,67 |
82,90 |
82,86 |
|
Kukkia, Pälkäne
(säännöstelemätön) |
(tieto puuttuu) |
86,59 |
86,44 |
|
Längelmävesi
(säännöstelemätön) |
83,71 |
84,18 |
83,87 |
|
Keurusselkä
(säännöstelemätön) |
104,92 |
105,40 |
105,11 |
|
Kitusjärvi, Virrat
(säännöstelemätön) |
115,67 |
115,82 |
115,79 |
|
Tarjannevesi
(säännöstelemätön) |
95,38 |
95,88 |
95,66 |
|
Toisvesi
(säännöstelemätön) |
97,40 |
97,64 |
97,56 |
*) vedenkorkeus 27.2.2010
Pohjavesitilanne heikkenee Pirkanmaalla
Pakkaskauden vallitessa ei uutta pohjavettä ole muodostunut, vaan pohjavedenpinnat ovat talvelle tavanomaiseen tapaan olleet laskussa. Pohjavedenpinnat olivat Pirkanmaan harjualueiden suuremmissa pohjavesimuodostumissa helmikuun lopussa noin 20 – 30 cm ajankohdan keskimääräisiä korkeuksia alempana. Moreenialueilla, missä pääosa yksityisten kiinteistöjen kaivoista sijaitsee, pohjavedenpinnat olivat noin 40 – 70 cm tavanomaista alempana. Lisäksi vedenotto on voinut laskea pintoja tätäkin alemmas. Tämän vuoksi on todennäköistä, että moreenimaissa olevista herkemmin kuivuvista kaivoista vesi voi loppua ennen kevään tuloa.
Lisätiedot:
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
· Hydrologi Merja Suomalainen, p. 040 714 6322
· Suunnitteluinsinööri Hanna Nieminen, p. 050 301 0458
· Pohjavesiasiat: hydrogeologi Matti Vänskä, p. 050 563 3712
· Tiedotus: tiedottaja Mari Peltonen, p. 040 714 6298