Etelä-Savon järvien jäät kantavat nyt keskimääräistä heikommin. Teräsjää ei ole vahvistunut tammikuun puolenvälin jälkeen, koska jään päällä oleva paksu pakkaslumikerros on estänyt tehokkaasti "hyvälaatuisen" jään syntymistä. Jäiden kokonaispaksuudesta hyvälaatuista teräsjäätä on vain keskimäärin 26 senttimetriä. Järvien jääpeitteen keskimääräinen paksuus on 22.-23.2. tehtyjen mittausten mukaan 46 senttimetriä.
Etelä-Savon alueella tehdään jäähavaintoja kymmenellä alueellisella ja kahdella valtakunnallisella jäähavaintokohteella.
Alueellisten jäähavaintopaikkojen mittaustulokset:
|
Kunta, kylä |
Järvi |
Jään kokonaispaksuus, cm
22.–23.2.2010 |
|
Mikkeli, Haukivuori |
Iso- Naakkima |
53 |
|
Juva, Kirkonkylä |
Jukajärvi |
49 |
|
Mikkeli, Vehmaskylä |
Avojärvi |
47 |
|
Mäntyharju, Tommola |
Korpijärvi |
54 |
|
Mäntyharju, Kirkonkylä |
Pyhävesi |
42 |
|
Mäntyharju, Nurmaa |
Hietanen |
41 |
|
Pertunmaa, Lihavanpää |
Peruvesi |
34 |
|
Pieksämäki, Virtasalmi |
Längelmäenjärvi |
52 |
|
Rantasalmi, Pirttiselkä |
Sääksjärvi |
41 |
|
Ristiina, Kirkonkylä |
Yövesi, Kissalahti |
52 |
Valtakunnallisten havaintokohteiden mittaukset on tehty 20.2. Haukivedellä Savonlinnan Oravissa sekä Kyyvedellä Mikkelin Haukivuorella. Molemmissa jään paksuus on 38 cm.
Tietoa mittauskohteista
Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tilanteen. Mittauspaikat kullakin järvellä sijaitsevat noin 100 metrin päässä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauskohteet eivät myöskään sijaitse salmissa eivätkä virtaavissa paikoissa.
Vain teräsjää kantaa tarpeeksi
Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta.
Oikeat varusteet mukaan jäälle
Jäällä liikkuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikkuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.
Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne
Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen
Lisätietoja
Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p. 040 5313 090