Etelä-Savon ELY-keskus ja M14-hanke järjestivät 19. huhtikuuta 2010 Mikaelissa, Mikkelissä Etelä-Savon elinvoimaisuus ja maahanmuuton mahdollisuudet – tilaisuuden, jossa perehdyttiin maahanmuuton kokonaistilanteeseen Etelä-Savossa. Erityisesti tilaisuudessa haluttiin rohkaista Etelä-Savon kuntia vastaanottamaan humanitaarisista syistä maahantulleita ihmisiä, kuten kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Tilaisuudessa haluttiin nostaa esille vastaanoton hyödyt kuntien näkökulmasta.
Etelä-Savo on muuttotappioaluetta ja vuonna 2009 kaikista Suomen maakunnista ainoastaan Kainuussa muuttotappio oli suurempi. Etelä-Savossa maahanmuuttajat ovat ainoa muuttovoittoa tuova ryhmä. Eniten alueelta muuttavat pois nuoret, 15-34 -vuotiaat, toisaalta maahanmuuttajista 75 % on työikäisiä. Maahanmuuttajat paikkaavat siis vinoutunutta väestörakennetta ja pitävät osaltaan yllä etenkin pienten paikkakuntien elinvoimaisuutta.
Nykyisessä maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa tulisi myös ottaa huomioon mittasuhteet, erityisesti humanitaarisesta maahanmuutosta puhuttaessa. Vain pieni osa Suomen maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat perheside, työ tai opiskelu. Vuonna 2009 oleskeluluvan Suomeen sai työn, opintojen, avioitumisen tai muiden perhesiteiden perusteella 15 217 henkilöä. Eniten oleskelulupia myönnettiin Venäjän, Kiinan ja Intian kansalaisille.
Myönteisen turvapaikkapäätöksen vuonna 2009 sai 1373 henkilöä. Turvapaikanhakijoita samana vuonna oli 5911. Hakijoista siis vain 20 % sai oleskeluluvan Suomeen. Kaikkiaan Suomeen on viime vuosina saapunut noin 1-2 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista. Myönteisistä suojelupäätöksistä EU-maissa Suomen osuus oli vuonna 2008 alle prosentin.
Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain pakolaisia UNHCR:n kanssa sovitun kiintiön kautta. Pakolaiskiintiö on koko 2000-luvun ajan ollut 750 henkilöä vuodessa. Kuntapaikkojen järjestäminen pakolaisille on yhteinen haaste kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Tällä hetkellä kuntapaikkaa odottaa joko vastaanottokeskuksissa tai pakolaisleireillä noin 700 henkilöä.
Koska useimmat kunnat eivät ole tehneet ELY-keskusten kanssa vastaanottosopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi, valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan vastaanottokeskuksista oma-aloitteisesti kuntiin ympäri Suomen. Jos kunta ei tiedä kuntaansa muuttavista turvapaikanhakijoista, se ei voi saada/ymmärrä hakea ELY-keskukselta korvauksia vastaanotosta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. Lisäksi kunta ei pysty ennalta varautumaan maahanmuuttajien palvelutarpeisiin ja kunnan henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Kuntien kannalta paras ratkaisu on, että kunnat tekevät vastaanottosopimukset alueen ELY-keskuksen kanssa, jotta kuntiin muuttavien maahanmuuttajien määrää voidaan kunnassa ennakoida, niistä saadaan valtiolta korvaukset ja palvelutarpeisiin osataan varautua ennakolta.
Aamupäivällä puheenvuoron tilaisuudessa käyttivät maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin erityisavustaja Thomas Bergman, maakuntajohtaja Matti Viialainen, uuden Itä-Suomen maahanmuuttoyksikön päällikkö (Pohjois-Savon ELY) Lisbeth Mattsson sekä projektipäällikkö Jaana Suokonautio sisäasiainministeriön Haapa-hankkeesta.
Iltapäivän ohjelmassa oli maahanmuuttoaiheinen paneelikeskustelu. Paneelissa käsiteltiin erityisesti nykyistä asenneilmapiiriä suhteessa maahanmuuttajiin sekä pohdittiin sitä, miten me kaikki voisimme osaltamme vaikuttaa siihen, että Etelä-Savoon tulevat maahanmuuttajat kotoutuisivat ja haluaisivat jäädä Etelä-Savoon ja pystyisivät antamaan oman panoksensa alueen kehittymiselle kansalaisina, työntekijöinä ja veronmaksajina.
Paneelin puheenjohtajana toimi Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen. Panelisteina olivat projektipäällikkö Minna Hallikainen, Pointti-hanke, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen, projektipäällikkö, vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar, MoniNaisten Talo, Mäntyharjun kunnanjohtaja Jussi Teittinen, kansanedustaja Lenita Toivakka ja kansanedustaja Pauliina Viitamies.
Tilaisuuden esitykset
Lisätietoja:
Pauliina Jenu, asiantuntija, maahanmuutto,
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, p. 050 3128765
Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi-hanke (M14-hanke)
