Uudenmaan ELY-keskus seuraa alueen tulvatilanteen kehittymistä. Toimimme pääsääntöisesti virka-ajan puitteissa. Ensisijainen toimintavastuu pelastustoimissa on aina pelastuslaitoksella. Tulvan uhatessa ihmisten terveyttä ja turvallisuutta on otettava yhteys suoraan hätäkeskuksen puhelinnumeroon 112.
Tälle sivulle on koottu tietoa ajankohtaisesta vesi-, lumi- ja jäätilanteesta sekä tulvatilanteesta Uudellamaalla. Tarkempia tietoja vedenkorkeuksista ja virtaamista sekä vesitilanne- ja tulvaennusteista löytyy oikean reunan linkkien kautta.
25.4.2013 Kevättulvahuiput ohitettu Uudenmaan joissa, järvet yhä korkealla
Uudenmaan jokien tulvahuiput on ohitettu. Viimeisimpinä laskuun ovat kääntyneet Espoonjoki sekä Karjaanjoen vesistöalueella Nummenjoki ja Vanjoki. Virtaamat ovat kuitenkin vielä korkealla etenkin Karjaanjoella. Vedenpinnat laskevat suurilla vesistöalueilla ja säännösteltyjen järvien alapuolella hitaasti, joten tulvavettä riittää pelloilla paikoin vielä useiden päivien ajan. Esimerkiksi Nummenjoen Pirkkulan havaintoasemalla virtaama on vielä n. 22 m3/s, ja tulvarajan 15 m3/s alle ennustetaan päästävän aikaisintaan vasta n. kahden viikon kuluttua.
Lohjanjärven ennustetaan saavuttavan huippunsa toukokuun puolivälin tienoilla, Hiidenveden n. viikkoa aiemmin. Vantaanjoella Tuusulanjärvi ja Kytäjärvi ovat parhaillaan huippulukemissa, ja niiden vedenpintojen ennustetaan pysyttelevän säännöstelyn ylärajan tuntumassa vielä lähiviikot. Itäisellä Uudellamaalla Orimattilan luonnontilaisen Pyhäjärven vedenpinta on parhaillaan korkeimmillaan n. 20 cm keskimääräistä tulvahuippua ylempänä. Espoonjoen valuma-alueella luonnontilainen Pitkäjärvi on saavuttanut huippunsa, kun taas säännöstelty Bodominjärvi jatkaa vielä hidasta nousua n. viikon ajan.
Lähipäiviksi ei ole perjantain sadealueen lisäksi ennustettu runsaampia vesisateita, joten tilanteen ei arvioida pahenevan vielä tulvan vaivaamilla alueilla.
22.4.2013 Tulvat pääosin laskusuunnassa, mm. Karjaanjoella yhä nousua
Uudenmaan tulvatilanne on viikonlopun tulvahuippujen jälkeen pääosin hellittämässä. Vantaanjoen Oulunkylässä havaittiin vuoden 2004 jälkeen suurin virtaama, n. 176 m3/s. Myös useiden muiden havaintoasemien kohdalla virtaamat nousivat huomattavasti tavanomaista suurempiin lukemiin: Mustijoen Hirvihaarassa, Siuntionjoen Tjusträskillä, Ilolanjoella ja Koskenkylänjoen Niinikoskella mitattiin havaintojaksojen ennätyslukemat.
Tulvavesi nousi viikonloppuna Oulunkylän siirtolapuutarha-alueelle. Helsingin pelastuslaitos ja Stara toteuttivat lauantaina tulvasuojauksen rakennusten lisävahinkojen estämiseksi. Samalla alueelta pumpattiin vettä takaisin Vantaanjokeen. Pumppausta tehtiin myös vastapäisellä Savelan alueella sekä Vantaan Pirttirannan siirtolapuutarha-alueella, lähinnä alueiden omien sulamisvesien poistamiseksi. Merkittäviä rakennusvahinkoja ei ole tullut ELY-keskuksen tietoon.
Espoonjoella Kirkkojärven vedenkorkeus on kääntynyt jo laskusuuntaan. Tulvavesi nousi sunnuntaina moottoritien ajoradan reunalle, mutta kaistat säilyivät kuivina. Muualla Uudenmaan alueella tulvavesi katkaisi useita maanteitä sekä pienempiä paikallisteitä.
Laajoja peltoalueita on yhä tulvan alla ainakin Hyvinkään Kytäjän alueella sekä Karjaanjoen vesistöalueella Vanjoen ja Nummenjoen varsilla. Karjaanjoen vesistössä tulvavirtaamat ovat yhä paikoin nousussa, ja huippulukemat saavutettaneen lähipäivinä. Myös Tuusulanjoella virtaama on yhä noususuunnassa, ja Jokitie voidaan mahdollisesti joutua sulkemaan liikenteeltä.
Vaikka tulvavedet ovat jo useilla alueilla laskeneet huomattavasti, voi tiistaiksi ennustettu runsas vesisade kääntää vedenkorkeudet uudelleen nousuun. Uudenmaan ELY-keskus jatkaa tulvatilanteen seurantaa.
20.4.2013 klo 9:00 Oulunkylän siirtolapuutarhan vahinkoraja lähellä
Vantaanjoen virtaama on lauantaiaamuna Oulunkylässä n. 175 m3/s. Virtaama oli viimeksi samalla tasolla vuoden 2004 kesätulvan aikana. Oulunkylän siirtolapuutarhan vahinkoraja on vaarassa ylittyä lauantain aikana. Tällöin tulvavesi nousisi alimpien mökkien tasolle aiheuttaen niille mahdollisesti vahinkoa. Tulva on jo levinnyt alueen eteläosassa oleville puutarhapalstoille ja alavimmille teille.
19.4.2013 Tulvahuippu käsillä Uudenmaan vesistöissä
Uudenmaan jokien tulvat ovat nousemassa kevään huippulukemiin viikonlopun aikana. Viikon ajan jatkunut lämmin sää ja lähes päivittäiset vesisateet ovat sulattaneet lunta tehokkaasti. Lumipeite on hävinnyt paikoin etenkin laajoilta peltoalueilta kokonaan, mutta metsissä lunta voi olla vielä runsaastikin. Myöhässä ollut kevät, lumen tavanomaista suurempi kertymä sekä sulamiskauden vesisateet ovat saaneet jokien tulvavirtaamat nousemaan useissa vesistöissä tavanomaista reilusti suuremmiksi.
Säännösteltyjen järvien vedenpinnat ovat lähteneet nousuun. Uudenmaan suurimmilla järvillä – Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä – tulvahuippua saadaan odottaa vielä muutamia viikkoja. Vantaanjoen säännöstellyt järvet taas saavuttanevat kevään huippulukemansa jo aiemmin, todennäköisesti vapun tienoilla. Säännöstely vaikuttaa myös järvien alapuolisiin jokiin siten, että niidenkin paikalliset tulvahuiput koetaan vasta tuonnempana.
Tulvavedet keskimääräistä korkeammalla
Useiden havaintopaikkojen vedenkorkeudet ja virtaamat ovat ylittäneet reilusti kevään keskimääräiset tulvahuiput. Siuntionjoella vedenpinta on vuodesta 1976 alkaneen havaintojakson ennätyslukemissa. Vantaanjoen virtaama oli perjantaina iltapäivällä n. 150 m3/s, kun se keskimäärin kevättulvalla on n. 130 m3/s. Mustijoen Vekkoskella perjantaina havaittu tulvavirtaama 82 m3/s on suurin vuoden 2004 kesätulvan jälkeen havaittu lukema. Myös Koskenkylänjoen virtaama 61 m3/s on keskimääräistä huomattavasti suurempi. Ilolanjoella vedenkorkeus on vuonna 2000 alkaneen havaintojakson ennätyslukemissa. Nummenjoella ja Espoonjoella virtaama on vielä keskimääräisen tulvan tasolla, mutta nousu jatkunee ensi viikon alkupuolelle.
Laajoja peltoalueita ja teitä tulvan alla, merkittäviä rakennusvahinkoja ei tiedossa
Tulvavesi peittää tällä hetkellä laajoja peltoalueita ainakin Vanjoen varrella Vihdissä, Vantaanjoen Riipilässä, Mäntsälänjoella Mäntsälässä ja Porvoonjoella Pukkilassa. Myös esimerkiksi Nummenjoella ja Vantaanjoen Kytäjän alueella tulvavesi on nousemassa nopeasti pelloille.
Liikenteen osalta tulva on katkaissut liikenteen ainakin Porvoossa Sannaistentiellä sekä Nurmijärvellä Kyläjoentiellä ja Laurintiellä. Vettä on noussut tielle myös Sipoon Nikkilässä ja Vantaan Riipilässä, mutta näissä kohteissa liikennettä ei vielä perjantaina ollut tarpeen katkaista.
Espoonjoen vedenpinta Kirkkojärven kohdalla on tasaisessa nousussa, ja perjantaina iltapäivällä tulvavesi oli n. 5 cm päässä Valtatie 1:n reunasta. Jos nousu jatkuu samaa vauhtia, Helsinki-Turku –suunnan liikennettä joudutaan mahdollisesti rajoittamaan viikonlopun aikana.
Tulva on uhannut paikallisesti joitain asuinrakennuksia, mutta ELY-keskuksen tietoon ei ole tullut merkittäviä rakennusvahinkoja. Lähinnä tulvavesi on kastellut yksittäisiä varastoja, saunoja ym. kevytrakenteisia rakennuksia.
Jäitä liikkeellä
Pääosasta uomia jäät ovat jo lähteneet tai lähdössä liikkeelle. Itäisellä Uudellamaalla jäät ovat kuitenkin vielä osin paikallaan, mm. Mustijoella ja Porvoonjoella. Vantaan Pirttirannan kohdalle kehittyi perjantaina jääpato, joka nosti tulvaveden Pirttirannan tulvapenkereitä vasten. Pato kuitenkin purkautui itsestään iltapäivällä.
18.4.2013 Tulvan nousu jatkuu ainakin viikonloppuun asti
Tulva on jatkanut nousuaan Uudellamaalla jo viikon ajan. Lumen määrä valuma-alueilla vaihtelee todella paljon. Paikoin etenkin peltoalueet ovat jo täysin paljaana, kun taas lunta voi olla alueittain vielä runsaastikin, etenkin metsissä. Keskiviikon ja torstain välinen kylmä yö hidasti sulamista ja käänsi esimerkiksi Vantaanjoen latvaosilla virtaamat jo laskusuuntaan. Torstainen vesisade ja huomattavan korkea päivälämpötila kääntävät kuitenkin vedenpinnat jälleen nousuun.
Nummenjoen Pirkkulassa virtaama oli torstaina 14 m3/s (keskimääräinen tulvahuippu 19 m3/s), Espoonjoella 5,0 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoen Oulunkylässä 115 m3/s (130 m3/s), Mustijoen Vekkoskella 62 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoen Vakkolassa 61 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 46 m3/s (39 m3/s).
Laajoja peltoalueita on jäänyt tulvan alle ainakin Porvoonjoella Askolassa ja Pukkilassa, Mäntsälänjoella Mäntsälän keskustan pohjoispuolella sekä Vantaanjoen Riipilän alueella Vantaalla.
Tulvahuipun ajankohta riippuu etenkin tulevien öiden lämpötilasta. Torstaisten ennusteiden mukaan jokien virtaamat ovat korkeimmillaan lauantaina tai sunnuntaina, kuitenkin viimeistään ensi viikon alkupäivinä. Tulvahuipun suuruus riippuu tulevien päivien säästä, mutta esimerkiksi Vantaanjoen Oulunkylässä maksimivirtaama on ennusteen mukaan 90 % todennäköisyydellä välillä 136-147 m3/s.
17.4.2013 Tulva voimakkaassa nousussa, huippu odotettavissa viikonloppuna
Uudenmaan vesistöjen tulvavirtaamat ovat tällä hetkellä voimakkaassa nousussa. Lumen sulaminen on ollut nopeaa erityisesti päivittäisten vesisateiden seurauksena. Monin paikoin virtaamat lähentelevät jo vuoden keskimääräistä tulvahuippua, ja nousua on luvassa vielä lähipäiville. Valuma-alueilla on yhä paikoin runsaasti lunta, ja sulamisen ennustetaan jatkuvan yhtäjaksoisesti ainakin viikonlopulle saakka.
Nummenjoen Pirkkulassa virtaama oli keskiviikkona 12 m3/s (keskimääräinen tulvahuippu 19 m3/s), Espoonjoella 4,5 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoen Oulunkylässä 90 m3/s (130 m3/s), Mustijoen Vekkoskella 48 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoen Vakkolassa 47 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 38 m3/s (39 m3/s).
Jäät ovat lähteneet tai lähdössä liikkeelle suuresta osasta pääuomia. Vielä paikallaan olevat jäät haurastuvat entisestään virtaavan veden vaikutuksesta, eikä toistaiseksi ole tullut tietoon erityistä uhkaa jääpadoista.
Järvissä vedenpinnat ovat alkaneet nousta kevään alimmista tasoistaan. Suurimmilla järvillä, Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä, vedenpinnan odotetaan nousevan korkeimmilleen vasta toukokuun puolella. Vantaanjoen säännöstellyillä järvillä tulvalukemiin noustaan kuitenkin jo huhtikuun loppuun mennessä.
Keskiviikkoisen ennusteen mukaan jokivesistöjen tulvahuippuja odotetaan viimeistään viikonlopuksi. Lopullinen tulvan suuruus tarkentuu lähipäivinä.
15.4.2013 Tulvavirtaamat nousussa Uudenmaan vesistöissä
Viikonlopun lämpeneminen ja vesisateet ovat kääntäneet tulvavirtaamat nousuun Uudenmaan vesistöissä. Nopea lämpeneminen ja ennustetut tulevat sateet ovat aikaistaneet aiempia arvioita tulvahuipun ajankohdasta niin, että vedenkorkeuksien arvioidaan olevan mm. Vantaanjoessa korkeimmillaan jo tulevana viikonloppuna. Sään tilapäinen viileneminen voi kuitenkin siirtää tulvahuippuja ensi viikon puolelle.
Tulvasta näyttää tulevan tänä vuonna hieman keskimääräistä suurempi. Vantaanjoen Oulunkylän ennusteen mukaan virtaama voi suurimmillaan olla tasolla 130-150 m3/s, kun keskimääräinen huippu on 130 m3/s. Runsas vesisade voi kuitenkin nostaa tulvan tätäkin suuremmaksi.
Jokien jäätilanne on pääosin tavanomainen. Jääkansi ehti kehittyä paksuimmillaan 50-60 cm vahvuiseksi, mutta on jo nyt heikentymään päin. Virtapaikoista jäät ovat jo lähteneet etenkin pienemmissä uomissa, mutta suurimmaksi osaksi uomat ovat vielä yhtenäisen jääkerroksen peitossa. Jään päällä liikkuminen ei ole enää turvallista. Virtaamien kasvaessa uomien läheisyydessä liikuttaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.
8.4.2013 Viikonloppuna lämpenee, virtaamat lähtevät nousuun
Pitkään jatkunut kylmä kevät on pitänyt jokien virtaamat alhaisina poikkeuksellisen pitkään. Esimerkiksi keväällä 2012 ensimmäinen tulvahuippu koettiin Uudenmaan vesistöissä jo maaliskuun lopussa. Ajankohtaan nähden lumen vesiarvo on etenkin metsissä ja pelloilla vielä erittäin suuri, noin 110-130 mm, kun se pitkän aikavälin havaintojen mukaan näinä päivinä on ollut enää keskimäärin 40-60 mm.
Säätilan ennustetaan muuttuvan tulevana viikonloppuna niin, että yöpakkaset loppuvat ja päivisinkin lämpötila nousee selvästi plussan puolelle. Lisäksi Etelä-Suomeen ennustetaan viikonlopuksi vesisadetta. Tällöin lumen sulaminen tehostuu entisestään ja virtaamat lähtevät nousuun kohti tulvalukemia.
Tulvaennusteissa on vielä paljon epävarmuutta, mutta koko Uudellamaalla tullaan todennäköisesti kokemaan keskimääräistä suurempia tulvia, paikoin mahdollisesti jopa havaintojaksojen ennätyksiä. Vantaanjoen Oulunkylässä tulvahuipun ennustetaan sijoittuvan huhtikuun viimeiselle viikolle, ja virtaaman odotetaan kasvavan 140-180 m3/s tasolle (keskimääräinen huippu n. 130 m3/s). Mikäli lumen sulaminen on nopeaa ja samanaikaisesti sataa runsaasti vettä, vedenkorkeus Oulunkylän siirtolapuutarhan kohdalla voi nousta lähelle vahinkorajaa. Espoonjoen Kirkkojärven alueella tulvavesi voi rajoittaa Valtatie 1:n liikennettä etenkin Helsinki-Turku –suunnassa, mikäli virtaama nousee tasolle 8-9 m3/s. Ennusteet tarkentuvat tulvatilanteen kehittyessä.
Muilla vesistöalueilla keskimääräistä suurempia tulvavirtaamia ennustetaan ainakin Nummenjoelle, Keravanjoelle, Mustijoelle, Porvoonjoelle ja Koskenkylänjoelle.
5.4.2013 Kevättulvien alkua odotellaan vielä Uudenmaan vesistöissä
Uudenmaan ELY-keskuksen tiedote.
28.3.2013 Järvillä jäätä lähes puoli metriä, jokien jäät heikentyneet
Järvien jäät ovat vahvistuneet maaliskuun pakkasten myötä. Useilla Uudenmaan järvillä jään paksuudeksi on mitattu maaliskuun lopulla noin puoli metriä. Mittauksia on tehty mm. Espoon Pitkäjärvellä, Hiidenvedellä Vihdissä, Tuusulanjärvellä, Lapinjärvellä, Porvoon Veckjärvellä sekä Lohjan Hormajärvellä ja Puujärvellä.
Kevät on edennyt varsin verkkaisesti, ja lunta on runsaasti pelloilla ja metsissä. Vaikka järvien jäätilanne on hyvä, ovat jokien jäät monin paikoin jo heikentyneet. Jokien jäälle ei enää kannatakaan mennä, vaikka jää näyttäisikin kestävältä.
17.10.2012 Vedenpinnat yhä korkealla
Vedenpinnat ovat pysyneet korkealla Uudenmaan järvissä ja jokivesistöissä jo usean viikon ajan. Maaperän märkyyden ja sateiden jatkumisen vuoksi vesistöt ovat nyt herkkiä tulvimaan. Merkittävää tulvariskiä ei kuitenkaan toistaiseksi ole. Sateiden voimakkuus heijastuu vesistöihin nopeasti: mitä enemmän ja voimakkaammin sataa, sitä enemmän vedenpinnat nousevat.
28.9.2012 Uudenmaan vesistöt tulvaherkässä tilassa
Viikon mittaan kertyneet runsaat sateet ovat pitäneet vedenpinnat korkealla koko Uudenmaan alueella. Etenkin Vantaanjoen ja Mustijoen valuma-alueilla sadetta on kertynyt poikkeuksellisen runsaasti. Alkuviikon saderintaman jälkeen virtaamat kääntyivät jo pääosin laskusuuntaan, mutta torstai-illan rankkasade on kääntänyt laskun taas uuteen nousuun.
Maaperä on nyt hyvin märkää, joten sateiden varastoituminen valuma-alueelle on vähäistä. Näin ollen vesistöt ovat tällä hetkellä tulvaherkässä tilassa, koska suurin osa sateista valuu suoraan uomiin. Paikalliset rankemmat sateet voivatkin nostaa veden nopeasti ranta-alueille, koska uomat ovat jo valmiiksi täynnä vettä.
Tuleville päiville ennustettujen sadealueiden kulkureitit vaikuttavat merkittävästi uomien paikalliseen vesitilanteeseen. Joka tapauksessa lähipäivien ajan virtaamat pysyvät edelleen korkeina. Keskimääräisten kevättulvien kaltaisia lukemia ei etenkään suuremmissa pääuomissa kuitenkaan todennäköisesti saavuteta.
Etelä-Suomen järvien pinnat ovat nousseet ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalle. Tuusulanjärvi on 20 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Hyvinkään Kytäjärvellä vedenpinta on noussut n. 40 cm keskiarvoa ylemmäksi. Lohjanjärvellä ja Hiidenvedellä nousu jatkunee tasaisena lokakuun puoliväliin saakka, tällä hetkellä vedenpinnat ovat n. 10-15 cm keskimääräistä korkeammalla. Säännösteltyjen järvien tulevien päivien vedenkorkeus riippuu säännöstelypäätöksistä, mutta tulvavahinkoja järvien ranta-alueilla ei ole näillä näkymin odotettavissa.
26.9.2012 Tulvavedet jälleen laskusuunnassa, sateita kuitenkin tulossa
Viikonvaihteessa nopeasti noussut syystulva on lähtenyt laskusuuntaan Uudenmaan vesistöissä. Rankimmat sateet koettiin Vantaanjoen vesistöalueen pohjois- ja itäosissa sekä Mustijoen latvoilla. Mäntsälässä vuorokauden sademäärä oli sunnuntaina lähes 47 mm, kun yleensä koko syyskuussa sadetta saadaan Etelä-Suomessa keskimäärin 70 mm. Mäntsälän Hirvihaaranjoella vedenkorkeus nousikin maanantaina lähes havaintojakson ennätyslukemiin. Myös esim. Keravanjoen Hanalan havaintopaikalla virtaama oli ajankohtaan nähden suuri, lähes keskimääräisen kevättulvan tasolla.
Vähäjärvisillä valuma-alueilla tulva on laskenut yhtä nopeasti kuin nousikin. Suuremmilla valuma-alueilla, mm. Porvoonjoella, virtaamat pysyvät kuitenkin korkeina useita päiviä.
Tulva on aiheuttanut vahinkoja lähinnä pihairtaimistolle ja laitureille ainakin Keravanjoella Haarajoen alueella. Espoon Leppävaarassa Monikonpuro tulvi viikonvaihteessa kerrostaloalueen pihoille, aiheuttamatta kuitenkaan suurempia vahinkoja.
Loppuviikoksi ennustetut runsaammat sateet voivat nostaa vedenpinnat jälleen noususuuntaan, mutta alkuviikon kaltaisia vedenkorkeuksia ei todennäköisesti vesistöissä kuitenkaan nähdä.
24.9.2012 Vedenpinnat nopeassa nousussa Uudenmaan vesistöissä
Etelä-Suomeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä saapunut laaja sadealue on nostanut Uudenmaan vesistöjen virtaamat rajuun nousuun. Sadetta on kertynyt Helsinki-Vantaan lentoaseman säähavaintopaikalla maanantaiaamuun mennessä jopa 40 mm. Sadealue oli kuitenkin maanantaina aamupäivällä väistymässä Uudenmaan alueelta, joten virtaamien nousu alkaa hidastua. Loppuviikolle ennustetut runsaammat sateet voivat tosin kääntää vedenpinnat uudelleen nousuun.
Virtaamien nousu on ollut hyvin nopeaa kaikilla Uudenmaan vesistöalueilla. Vantaanjoen Oulunkylässä virtaama oli maanantaina jo lähes 60 m3/s, kun se vielä sunnuntaina oli n. 15 m3/s. Myllymäen havaintopaikalla vedenkorkeuden nousunopeus on ollut jopa 5 cm tunnissa. Mustijoen Vekkoskella virtaama oli 55 m3/s, Porvoonjoen Vakkolassa 38 m3/s ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 26 m3/s.
Virtaamien ei arvioida nousevan tavanomaisten kevättulvien tasolle. Uomissa oleva vesikasvillisuus voi kuitenkin nostaa vedenpintoja korkeammalle, kuin vastaavilla virtaamilla kevättaikaan. Nousunopeuteen jokivesissä vaikuttavat etenkin valuma-alueen järvisyys sekä rankempien sadealueiden kulkureitit.
Tulvavahinkoja ei ole tullut maanantaihin mennessä tietoon. Keravanjoella vedenpinnan nopea nousu on aiheuttanut joitakin yhteydenottoja pelastuslaitokselle. Tulvavesi voi nousta paikoin alaville peltoalueille. Osalla pelloista runsaat sateet ovat viivästyttäneet puintien aloitusta, joten satovahinkojakin voi olla vielä luvassa.
Uudenmaan ELY-keskus seuraa vesitilanteen kehittymistä jatkuvasti.
12.7.2012 Järvissä on havaittu jonkin verran sinilevää
Viileä sää on pitänyt järvien lämpötilat maltillisissa lukemissa ja hillinnyt sinilevän lisääntymistä. Muutamissa Uudenmaan järvissä on kuitenkin havaittu sinilevää. Tuusulan Rusutjärvellä, Vihdin Enäjärvellä ja Sipoon Savijärvellä sekä Taasjärvellä on vähän sinilevää. Millään leväseurantapaikalla ei ole toistaiseksi havaittu runsaita leväesiintymiä.
Sinilevän esiintymistä seurataan Uudellamaalla viikoittain 16 järvellä. Lisäksi havaintoja tehdään rannikkoalueella. Seurantakohteista Hunttijärvi (Mäntsälä), Hirvijärvi (Hyvinkää), Joutikas (Nummi-Pusula), Kuusijärvi (Vantaa), Kytäjärvi (Hyvinkää), Lohjanjärvi (Lohja), Puujärvi (Karjalohja), Tervalampi (Vihti), Tuusulanjärvi (Tuusula) ja Valkjärvi (Nurmijärvi) ovat toistaiseksi säästyneet sinilevähaitoilta.
Levähavainnot tehdään viikoittain samalta paikalta, yleensä rannalta. Havaintoasteikko on neliportainen: 0 = ei levää, 1 = hieman levää, 2 = runsaasti levää ja 3 = hyvin runsaasti levää.
8.6.2012 Kesän sinileväseuranta käynnistyi
Sinileväseuranta Uudenmaan järvillä ja merialueella alkoi. Seurantaa tehdään tietyillä järvi- ja rannikkopaikoilla viikoittain kesäkuun alusta syyskuun loppuun saakka. Levämääriä voi seurata Järviwiki-palvelussa. Asiasta julkaistiin tiedote.
14.5.2012 Järvien syvyyskartoitukset jälleen käynnissä
Ely-keskus on aloittanut jälleen järvien syvyyskartoitukset. Tällä kertaa kartoitetaan kahdeksan järveä. Aiheesta julkaistiin tiedote.
14.5.2012 Jokien kevättulva on ohitettu
Kevättulvat on ohitettu Uudenmaan jokivesistöissä, mutta järvien pinnat ovat yhä monin paikoin korkealla. Sateet heijastuvat vedenpinnan korkeuksiin nopeasti, koska maaperä on edelleen varsin märkää eikä voi sitoa kovin suuria määriä kosteutta.
25.4.2012 Vedenpinnat paikoin yhä korkealla
Tulvavedet ovat viime viikonlopun jälkeen jatkaneet laskuaan Uudenmaan vesistöissä. Vedenpinnat ovat kuitenkin paikoin yhä korkealla; mm. Nummenjoen, Kytäjoen, Tuusulanjoen ja Koskenkylänjoen virtaamat ovat yhä tulvarajan yläpuolella. Lunta ei kuitenkaan enää valuma-alueilta löydy, joten ilman runsaampia sateita vedenpinnat jatkavat laskuaan.
Kytäjän alueen yläpuoliset säännöstellyt järvet (Kytäjärvi, Suolijärvi ja Hirvijärvi) ovat edelleen noususuunnassa. Vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän laskuun viimeistään vappuna, riippuen säännöstelypäätöksistä. Tuusulanjärven vedenpinta on kääntynyt viikonlopun sateista johtuneen nousun jälkeen taas laskusuuntaan.
Espoonjoen valuma-alueen järvet (Bodominjärvi ja Pitkäjärvi) ovat yhä korkealla, joten Espoonjoen virtaama tulee säilymään suurehkona vielä päiviä. Bodominjärven lisääntyneen juoksutuksen ansiosta Espoonjoen havaintopaikan virtaama on vakiintunut tämän viikon aikana tasolle 5,5 m3/s. Turunväylän yläpuolinen tulvajärvi säilynee veden peittämänä vielä useita päiviä, mutta moottoritielle tulvan ei enää tänä keväänä ennusteta nousevan.
23.4.2012 Tulvatilanne pitkittyy edelleen sateiden vaikutuksesta
Perjantainen saderintama käänsi tulvavirtaamat uudelleen nousuun koko Uudenmaan alueella. Viikonlopuksi sateet kuitenkin loppuivat, ja vedenkorkeudet ovat jälleen kääntyneet laskuun. Tuorein tulvahuippu jäi pääosin pienemmäksi kuin kevään kaksi edellistä huippua. Vaikka lumet ovat jo lähes kokonaan sulaneet, järvissä ja uomissa on yhä runsaasti vettä. Tälle viikolle ennustetut sateet voivat taas nostaa virtaamia, joten tulvatilanne voi pitkittyä edelleen.
Vantaanjoen vesistöalueen säännöstellyt järvet ovat nousseet säännöstelyn ylärajan tuntumaan, minkä seurauksena niiden juoksutusta tullaan lisäämään lähipäivinä. Kytäjokilaaksossa peltoa on edelleen tulvan alla n. 100 hehtaaria, eikä tilanteen odoteta helpottuvan lähipäivien aikana. Tuusulanjoen virtaama oli maanantaina tavanomaisen kevättulvan tasolla.
Myös Espoonjoen valuma-alueella sijaitsevien Bodominjärven ja Pitkäjärven vedenpinnat ovat korkealla. Bodominjärven juoksutusta lisätään alkuviikolla, joten Espoonjoen virtaama pysyy lähipäivienkin ajan korkealla. Ennustetut sateet pitkittävät tulvaa edelleen.
20.4.2012 Vesisateet kasvattavat jälleen virtaamia
Perjantain vesisateet nostavat jälleen vesistöjen pinnankorkeuksia ja lisäävät virtaamia. Sateet myös nopeuttavat lumen ja jään sulamista. Sään poutaantumisen viikonlopun aikana odotetaan kuitenkin pienentävän virtaamia ja helpottavan tulvatilannetta.
19.4.2012 Tulva laskusuunnassa, Espoonjoen ennustetaan yhä nousevan
Uudenmaan vesistöjen vedenkorkeudet ovat pysyneet korkealla koko viikon ajan. Useimmissa joissa tulvavirtaamat ovat kuitenkin jo laskusuunnassa.
Vantaanjoen valuma-alueen latvaosien säännöstellyt järvet ovat yhä nousussa. Kytäjän alueella tulva nousee vielä lähipäivien ajan järvien täyttyessä. Torstaina tulvavesi peitti alleen n. 100 hehtaaria peltoalueita. Tuusulanjärven pinta on kääntymässä laskuun, samoin kuin Tuusulanjoen virtaama. Tänä keväänä vältyttäneen mm. Jokitien liikennerajoituksilta.
Perjantain vesisateiden ennustetaan nostavan virtaamia ainakin Espoonjoella, missä vedenkorkeuden odotetaan nousevan viikonvaihteen jälkeen mahdollisesti tulvarajan tuntumaan. Valuma-alueen järvien, Bodominjärven ja Pitkäjärven, pinnat ovat jo tällä hetkellä korkealla. Tulvahuipun suuruuteen vaikuttavat Bodominjärven juoksutuspäätökset sekä sateen ja vielä sulamattoman lumen määrä.
Porvoonjoen virtaama on havaintojen mukaan pysynyt koko viikon samalla 69 m3/s:n tasolla. Perjantain sateet todennäköisesti kääntävät virtaaman kuitenkin hienoiseen nousuun.
Torstaina keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 17 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 5,3 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 64 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 17 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 46 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 69 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 51 m3/s (37 m3/s).
17.4.2012 Vantaanjoen tulvahuippu ohitettu, Porvoonjoki yhä nousussa
Viikonlopun kestänyt voimakas virtaaman nousu on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun Vantaanjoella. Tulvahuippu saavutettiin maanantaina, jolloin virtaama Oulunkylässä oli n. 120 m3/s. Vedenpinnat laskevat kuitenkin hitaasti maaperän runsaasta kosteudesta ja alkuviikon sateista johtuen. Kytäjoen ja Tuusulanjoen alueilla tulvan laskunopeus on riippuvainen etenkin yläpuolisten järvien säännöstelyistä.
Espoonjoella tulva on noussut hitaasti, tiistaina virtaama oli yhä alle 5 m3/s. Tulevien päivien säästä riippuen virtaama voi nousta tulvarajan 7 m3/s tuntumaan.
Porvoonjoen virtaama oli tiistaina Vakkolan havaintopaikalla lähes 70 m3/s, kun vuoden keskimääräinen tulvahuippu on 82 m3/s. Ennusteen mukaan virtaama on yhä nousussa ja ylittää loppuviikolla 100 m3/s, tulvahuippu sijoittunee seuraavaan viikonvaihteeseen. Myös Koskenkylänjoella virtaama on edelleen kasvusuunnassa. Tulvan lopullinen suuruus riippuu tulevien päivien säästä ja vesistöalueiden latvaosilla jäljellä olevan lumen määrästä.
Tiistaina keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 17 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 4,7 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 79 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 22 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 60 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 69 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 48 m3/s (37 m3/s).
16.4.2012 Kevättulvariski Turunväylällä
16.4.2012 Vantaanjoen vedenkorkeudet nousivat
Vantaanjoella lumien sulaminen on jatkunut voimakkaasti. Vedenkorkeudet nousivat nopeasti viikonlopun ja maanantain aikana. Yön pakkasjakso käänsi vedenpintoja laskuun Vantaanjoen yläjuoksulla, mutta virtaamat kääntynevät uudelleen nousuun vielä maanantain kuluessa. Alajuoksulla vedenkorkeudet ovat nyt huippulukemissa ja pysyttelevät vielä korkealla pari päivää ennustetuista sateista ja lämpötilasta riippuen. Keravanjoella vedenkorkeudet ovat jo laskeneet jonkin verran. Vantaankoskella virtaama on noin 85 m3/s ja Hanalan asteikolla noin 25 m3/s.
13.4.2012 Virtaamat paikoin voimakkaassa nousussa
Uudenmaan alueen vesistöjen virtaamat ovat lähteneet paikoin voimakkaaseen nousuun. Sääennusteen mukaan yöt ovat kuitenkin viilenemässä viikonlopun aikana, mikä hidastanee virtaaman kasvunopeutta jonkin verran. Toisaalta mahdollinen jatkuvampi vesisade kiihdyttää lumen sulamista, mikä voi heijastua nopeasti myös vesistöjen vedenkorkeuksiin.
Itäisen Uudenmaan suurimpiin jokiin (Mustijoki, Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki) ennustetaan tavanomaista suurempaa tulvahuippua. Myös Siuntionjoen ja Espoonjoen virtaamien ennustetaan kasvavan keskimääräistä kevättulvaa suuremmiksi.
Perjantaina keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 12,5 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 3,5 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 52 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 15,5 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 34 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 29 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 27 m3/s (37 m3/s).
12.4.2012 Lämpenevä sää saa virtaamat kasvamaan
Kylmemmän jakson jälkeen lämmennyt sää on nopeuttanut lumen sulamista ja jokien virtaamat ovat kääntyneet jälleen nousuun. Ennusteen mukaan virtaamahuiput saavutetaan Uudellamaalla huhtikuun loppupuoliskon aikana.
Uudenmaan länsiosissa tulevien tulvahuippujen odotetaan olevan samansuuruiset tai hieman pienemmät kuin maaliskuun puolelle ajoittuneet ensimmäiset huiput. Myös Vantaanjoelle odotetaan tavanomaista tulvakevättä. Mustijoella ja Porvoonjoella tulvahuipusta odotetaan jopa keskimääräistä suurempaa, koska maastossa on etenkin vesistöjen latvaosilla vielä runsaasti sulamatonta lunta. Pääkaupunkiseudulla Espoonjoen virtaama saattaa ennusteen mukaan kasvaa tulevien viikkojen aikana jopa vahinkorajan tuntumaan, Turunväylää uhkaavalle tasolle.
Lämpenevä sää ja etenkin mahdolliset vesisateet voivat nopeuttaa tulvan nousua entisestään. Toisaalta kylmät yöt hidastavat virtaaman kasvua.
Torstaiaamuna keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 12 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 3,5 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 34 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 7 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 13 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 18 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 15 m3/s (37 m3/s).
5.4.2012 Kylmät yöt hidastavat lumen sulamista
Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista ja pienentäneet jokien virtaamia. Kylmiä öitä on ennustettu Uudellemaalle koko pääsiäisen ajaksi, joten kevättulvaa odotetaan vasta pääsiäisen jälkeen.
Järvien jäät ovat heikentyneet kevään etenemisen myötä niin, että jäälle ei kannata enää lähteä kulkemaan. Jokivesistöistä jäät ovat osittain jo lähteneet.
28.3.2012 Tulvavirtaamat jälleen nousussa, viikonloppuna kylmenee taas
Viime viikonlopun yöpakkaset käänsivät virtaamat useimmissa Uudenmaan vesistöissä laskuun. Alkuviikolla jälleen lämmenneen sään myötä vedenkorkeudet ovat olleet tiistaista lähtien paikoin nopeassa nousussa. Lumen sulamisen arvioidaan jatkuvan tasaisesti vielä keskiviikkona ja torstaina. Loppuviikolle ennustettu sään kylmeneminen kääntänee virtaamat jälleen laskusuuntaan.
Virtaama on keskiviikkoaamuna Vantaanjoen Oulunkylässä hieman yli 80 m3/s, kun keskimääräinen kevättulvahuippu on n. 130 m3/s. Nummenjoen Pirkkulassa virtaama on kasvanut tasaisesti (keskiviikkona lähes 18 m3/s). Espoonjoella virtaama on lähes 5 m3/s, ja nousun ennustetaan jatkuvan viikonloppuun saakka.
Lyhyen talven jäljiltä ohuet jäät ovat lähteneet liikkeelle suurimmassa osassa joista. Toistaiseksi ei ole tiedossa tulvista tai jääpadoista aiheutuneita vahinkoja.
Useimmissa vesistöissä on ennusteiden mukaan odotettavissa keskimääräistä hieman pienempi kevättulva. Espoonjoen valuma-alueella tulvan ennustetaan kuitenkin kasvavan jopa viime kevättä suuremmaksi. Lähipäivien sää vaikuttaa merkittävästi tulvien kestoon ja suuruuteen.
21.3.2012 Uudellamaalla odotetaan tavanomaisia kevättulvia
Lumen sulaminen on käynnistynyt ja jäät ovat heikkenemässä. Ely-keskus julkaisi aiheesta tiedotteen.
20.3.2012 Jokien jäälle ei enää kannata mennä
Vesistöjen jään paksuus vaihtelee suuresti. Järvien jäähavaintopaikoilla Hiidenvedellä, Tuusulanjärvellä ja Espoon Pitkäjärvellä jäätä on yhä yli 40 cm, mutta siitä suuri osa on pehmeää kohvajäätä.
Jokien jäälle ei enää kannata mennä. Jokien virtaamat ovat kääntyneet nousuun lumen sulamisen myötä, ja jään päällä on myös paikoin runsaasti vettä. Osittain joet ovat jo sulaneet.
28.2.2012 Jäät ovat paksuuntuneet, mutta niiden kantavuus ei
Rivakat pakkaset ovat kasvattaneet jäiden paksuutta niin järvillä, jokivesistöissä kuin merelläkin. Jään kantavuus ei kuitenkaan ole kohentunut jään paksuuntumisen myötä, koska suuri osa jäästä on pehmeää kohvajäätä.
Vain kova teräsjää on rakenteeltaan vahvaa ja kantaa hyvin jäällä kulkevia. Lisäksi jään päällä oleva paksu lumikerros estää näkemästä paikkoja, joissa jää voi olla ohutta. Jäällä liikkuessa on syytä olla nyt varovainen.
30.1.2012 Järvien jäät ovat vahvistuneet nopeasti
Uudenmaan järvien jäät ovat paksuuntuneet nopeasti pakkasten myötä. Jään päälle satanut lumi on kuitenkin heikentänyt jään vahvistumista, koska pakkanen ei pääse pureutumaan jäähän saakka lumikerrosten läpi.
Hiidenvedellä ja Espoon Pitkäjärvellä jään paksuudeksi mitattiin 19 cm ja Tuusulanjärvellä 27 cm.
17.1.2012 Espoonjoessa hyydettä
Kylmenevä sää on aiheuttanut hyyteen muodostumista Espoonjoessa. Joen pohjan epätasaisiin paikkoihin on kertynyt jäähyydettä, joka padottaa vettä ja nostaa vedenpinnan korkeutta. Pinnan nousu on ollut paikoin varsin nopeaa. Uomaan ei ole vielä muodostunut jääkantta, mikä hillitsisi hyyteen muodostumista. Pinnan jäätymisen odotetaan helpottavan tilannetta.
10.1.2012 Jäähavainnot Uudenmaan järvillä aloitettiin
Jäänpaksuuden havainnointi käynnistyi varsin myöhään Uudenmaan järvillä. Yleensä järvet jäätyvät ennen vuodenvaihdetta, mutta tänä talvena lämmin sää ja vesisateet jatkuivat tammikuulle saakka.
Jään paksuutta havainnoidaan 10 päivän välein Espoon Pitkäjärvellä, Hiidenvedellä Vihdissä sekä Tuusulanjärvellä. Pitkäjärvellä jää oli vielä liian ohutta mitattavaksi. Hiidenveden mittauspisteellä jäätä oli 9 cm ja Tuusulanjärvellä 8 cm.
2.1.2012 Vesistöissä ei vielä talven merkkejä
Uudenmaan ely-keskuksen vesistöseurannat käynnistyivät reippaasti virtaavilla jokivesistöillä. Edellisiin talviin verrattuna olosuhteet olivat varsin lämpimät, eikä lumesta tai jäästä ollut vielä tietoakaan. Vuoden ensimmäiset vesinäytteet haettiin Uudenmaan alueen suurimmista joista eli Vantaan-, Porvoon,- Mustion-, Musti- ja Koskenkylänjoista.
30.12.2011 Pinta- ja pohjavedet korkealla vuoden vaihteessa
Vuoden vaihtuessa vesistöjen vedenpinnat ovat yhä korkealla, vaikka suurimmat tulvahuiput onkin jo paikoin ohitettu. Jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti kääntyneet laskuun, mutta järvien pinnat ovat paikoin vielä nousemassa. Pohjaveden pinnankorkeus on noussut keskimääräistä korkeammalle.
Loppuvuoden aikana Uudellamaalla on satanut poikkeuksellisen paljon, ja lähes kaikki sade on tullut maahan vetenä. Tämä on kasvattanut vesistöjen virtaamat paikoin kevättulvaa suuremmiksi. Samalla pohjavesivarastot ovat täyttyneet. Lunta tai routaa maassa ei ole, eivätkä järvet ole jäätyneet.
Kovien tuulten seurauksena Uudenmaan alueen metsissä on kaatunut paljon puita. Tuuli on myös sekoittanut tehokkaasti järvien ja merialueen vettä. Tämä on parantanut vesistöjen happitilannetta.
Lisätietoja:
- Tulvatilanne: Yksikönpäällikkö Kari Rantakokko, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295 021 453, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi.
- Tulvatilanne: Suunnitteluinsinööri Olli Jaakonaho, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295 021 398, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
- Vesitilanne: Ylitarkastaja Perttu Ottelin, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295 021 442, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
- Vesitilanne: Ylitarkastaja Jaana Marttila, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295 021 431, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi