Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta toimialueen yritykset, yhteisöt ja maatilat voivat saada rahoitusta, asiantuntija-palveluita ja verkostoitumiseen liittyviä palveluita. Tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Palveluiden saatavuus vaihtelee toimialoittain ja hakijaorganisaatiosta riippuen:
Energiatuen tukiprosentit vuonna 2012
Tuella vaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen, energiankäytön tehostumiseen, uuden teknologian käyttöönottoon sekä energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseen. Energiatukea voivat saada yritykset ja yhteisöt. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille eikä maatiloille ja niiden yhteyteen perustettaville hankkeille.
Energiatuen myöntämistä harkitaan tapauskohtaisesti. Tähän vaikuttaa mm. hankkeen koko, teknologiataso ja kannattavuus. Tuen ensisijainen tarkoitus on vaikuttaa investoinnin käynnistymiseen parantamalla sen taloudellista kannattavuutta ja pienentämällä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä riskejä.
Tuen myöntää työ- ja elinkeinoministeriö tai ELY-keskus. ELY-keskus voi myöntää tukea korkeintaan 3 000 000 euron investointihankkeisiin ja 250 000 euron selvityshankkeisiin (katselmukset ja analyysit). Suuremmat hankkeet ja esim. tuulivoimahankkeet, turvelämpökeskukset, biokaasuhankkeet, voimalaitoshankkeet, kierrätyspolttoaineet ja peltobiomassahankkeet käsitellään ministeriössä.
Tukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, aikaansaavat energiansäästöä, tehostavat energiantuotantoa ja käyttöä sekä vähentävät energiantuotannon ympäristöhaittoja. Voidaan myöntää myös sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta.
Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen. Selvityshankkeella tarkoitetaan energiakatselmuksia ja -analyysejä.
Uusiutuvien energialähteiden edistäminen
Investointitukikohteita voivat olla muun muassa:
-
pienvesivoimalat
-
pientuulivoima (voidaan myöntää energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille kokoluokassa 2-20 KW e)
-
aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeet (pois lukien isot alueelliset järjestelmät)
-
suurkiinteistöjen, taajamien ja teollisuuden pääasiassa puupolttoaineita käyttävät lämpökeskukset
-
metsähakkeen ja teollisuuden jätepuuhakkeen tuotantokalusto, energiapuukourat, hakkurit, murskaimet, hakekontit, puupolttoaineterminaalit (metsäkoneita ei tueta)
-
lämpöpumput (ei uudisrakennusten lämpöpumppujärjestelmiin ja vain tietyissä tapauksissa)
-
turpeen tuotantokoneet de minimis –säännöin
-
koneet ja laitteet, ei vetokoneet
Hakemus tulee jättää ELY-keskukseen ennen hankkeen aloittamista, jonka jälkeen voi omalla riskillä aloittaa. Hakemuksessa ilmoitetaan hinnat ilman alv:ia. Tarkempi kustannus- ja rahoituserittely, kannattavuuslaskelma sekä hankekuvaus tehdään liitteillä. Myöntökriteerit ovat tuen tarve ja kannattavuus sekä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen.
Tukitaso on 10-20 %. Korkeimpia tukitasoja sovelletaan ainoastaan uuden teknologian hankkeissa. Myönnetty tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan. Hankkeen minimikoko 10 000 euroa.
Energiasäästöinvestointien tuki
Tavanomaista tekniikka edustavat investoinnit, joissa on osoitettavissa selvää säästöä. Tukitaso on noin 20 % (15 – 25 %). Tuen myöntämisen ehdot ovat:
-
Hakija on liittynyt energiatehokkuusjärjestelmään
-
Säästömahdollisuudet on todettu tehdyssä katselmuksessa tai muussa selvityksessä
-
Hankkeen minimikoko 10 000 euroa
Katselmukset (energiaselvitykset)
Katselmus on yleisnimike, joka kattaa mm. kiinteistön katselmuksen, teollisuuden katselmuksen tai energia-analyysin, kiinteistön seurantakatselmuksen. Katselmusmallit ovat Motiva Oy:n vahvistamia. Katselmuksen suorittajan/suorittajien tulee olla hyväksyttyjä Motivan toimesta. Motiva järjestää koulutusta ja hyväksyy katselmoijat sekä valvoo heidän työtään.
Tuen saannin edellytyksenä on näiden mallien auktorisoitujen konsulttien käyttö. Hakijoina ovat pääsääntöisesti ne yritykset tai kunnat, jotka ovat liittyneet toimialansa energiatehokkuussopimukseen. Katselmusten tukiprosentti liikkuu tapauskohtaisesti 40 ja 60 prosentin välillä.
ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Pekka Vaarasto, puh. 050 3128 664 tai pekka.vaarasto(at)ely-keskus.fi
Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarjoamalla rahoitusta, asiantuntijapalveluita ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Rahoitusta voi saada yritysten haasteellisiin ja uutuusarvoa sisältäviin kehittämisprojekteihin, julkiseen tutkimukseen sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden palveluiden kehittämiseen. Rahoitusta ei voida kuitenkaan myöntää tavanomaiseen liiketoimintaan ja sen jatkuvaan kehittämiseen.
Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille ja julkisille tutkimusyksiköille erinomaisia tilaisuuksia kehittää teknologiaa tai innovaatioita sekä kehittyä itse. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäksi ohjelmista saa erilaisia palveluja. Palvelut voivat esimerkiksi verkottaa osaajia keskenään, tarjota uutta tietoa tai antaa mahdollisuuden vaikuttaa alan kehityssuuntiin.
Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan Tekesin ohjelmiin omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan. Yritykset voivat hakea ohjelmista rahoitusta jatkuvasti. Julkisten tutkimusyksiköiden haku järjestetään ohjelmissa yleensä kerran vuodessa.
Voisiko yrityksesi olla Tekesin asiakas? Onko sinulla idea ja haluaisit saada palautetta ideasi mahdollisuuksista saada rahoitusta Tekesiltä? Vastaamalla testin kysymyksiin voit jo ennen yhteydenottoa testata mahdollisuutesi saada Tekesistä apua ja rahoitusta kehitystoimintaan.
ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Jarkko Piirto, puh. 050 312 8622 tai jarkko.piirto(at)tekes.fi tai jarkko.piirto(at)ely-keskus.fi
ELY-keskus voi myöntää haasteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun harkinnanvaraista valmistelurahoitusta. Valmistelurahoitus suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten:
- valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita
- uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistämistä
- kansainvälistymistä tai
- kehittämiseen liittyvää teknologisen taikka muun osaamisen lisäämistä.
Valmistelurahoituksella edistetään yrityksessä jo aikaansaadun lupaavan kehittämisidean edellyttämiä toimenpiteitä. Rahoituksen tarkoituksena on mahdollistaa myöhemmin toteutettavaksi tarkoitetun tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu. Valmistelurahoitusta voidaan myöntää myös kansainvälisten tutkimusohjelmien piiriin tähtäävän hankkeen valmistelutyöhön. Rahoitettavat toimenpiteet ovat tyypillisesti lyhytkestoisia selvityksiä ja sisältävät riippumattomilta ulkopuolisilta asiantuntijoilta hankittavia ostopalveluja.
Valmistelurahoitus on avustus, jota myönnetään enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään 15 000 euroa. Avustusta ei voida myöntää, jos hankkeen menoihin kohdistuu muuta julkista rahoitusta. Avustusta ei voida myöntää suurille yrityksille.
Rahoituspäätöksen perusteet
Rahoituspäätökset tehdään hakemuslomakkeella esitettyjen tietojen sekä rahoitusasiantuntijan ja hakijan välisten keskustelujen pohjalta. Rahoituspäätöksiä tehtäessä arvioidaan, voidaanko hankkeen katsoa liittyvän avustuksen käyttötarkoituksen mukaisesti laajemman tutkimus- ja kehittämishankkeen valmisteluun. Lisäksi arvioidaan, miten keskenään toistensa kanssa kilpailevat hankkeet täyttävät rahoitusperusteet. Ensisijaisia rahoitusperusteita ovat:
- hakijan sitoutuminen tavoiteltavaan liiketoimintaan
- resurssit ja osaaminen
- taloudelliset voimavarat ja kunnossa oleva yritystalous
- liikeidean kilpailuetu ja kohdemarkkinat
- edellytykset valmisteluhankkeen jälkeen toteutettavaan haastavaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen
- aikaisempi asiakkuus sekä muut toteutuneet tai käynnissä olevat hankkeet
- hankkeen soveltuvuus alueella sovittuihin aluepainotuksiin.
Avustusta ei myönnetä kalatalouteen, maatalouteen, metsätalouteen tai yrityksen tavanomaisiin juoksevan toiminnan menoihin ja niihin liittyviin hankintoihin. Sitä ei myönnetä myöskään esimerkiksi mainontaan, markkinointiin, myyntiin eikä muuhun vastaavaan suoranaiseen myynnin edistämiseen tai varsinaiseen vientitoimintaan ja vientimarkkinointiin. Sellainen vientiin liittyvää toiminta, joka välittömästi on sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen tai toimintaan, ei kuulu avustuksen piiriin. Avustusta voi saada vain toimenpiteisiin, joissa on kyse tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta yrityksen liiketoiminnan tai sen jonkin osa-alueen merkittävästä hankkeenomaisesta kehittämisen valmistelusta.
Mihin menoihin rahoitusta voidaan myöntää?
Hankkeen menoiksi voidaan hyväksyä ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot tarjousten ja hakijan suunnitelman perusteella. Palvelujen tarjoajan tulee olla aidosti riippumaton avustuksen hakijasta. Arvonlisäveron osuutta ei hyväksytä hankkeen menoksi.
Hankkeen menoiksi voidaan hyväksyä myös uuden avainhenkilön palkkaamisesta aiheutuvat palkkamenot (ilman työnantajamaksuja) rajoitetulta ajalta, nykyisen henkilöstön palkkamenoja järjestetyn tunti- tai päiväkohtaisen työajanseurannan mukaisesti (ilman työnantajamaksuja, lomapalkkoja ja lomarahaa) ja matkamenoja.
Hakeminen ja maksatus
Hakijan kannattaa neuvotella hankkeestaan ennen hakemuksen jättämistä ELY-keskuksen asiantuntijan kanssa. Valmistelurahoitusta haetaan omalla hakemuksella. Hakemuksia voi lähettää jatkuvasti. Hanke voidaan aloittaa vaatimukset täyttävän hakemuksen saavuttua ELY-keskukseen.
Valmistelurahoitus on EU:n de minimis –säännön mukaista tukea. Tämän vuoksi hakijan on annettava hakemuksessaan selvitys, josta käy ilmi kuluneen ja kahden edellisen verovuoden aikana yritykselle myönnetty de minimis -tuki.
Hakemusta koskeva päätös toimitetaan hakijalle kirjallisesti. Avustusta koskeva harkinnanvarainen päätös voi olla osittain tai kokonaan kielteinen. Päätös pyritään tekemään viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
ELY-keskus maksaa avustuksen erillisen maksatushakemuksen perusteella jälkikäteen. Hankkeen toteuttamisajan pidentäminen edellyttää kirjallista hakemusta ennen toteuttamisajan umpeutumista.
ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Jarkko Piirto, puh. 050 312 8622 tai jarkko.piirto(at)tekes.fi tai jarkko.piirto(at)ely-keskus.fi
ELY-keskus voi tukea energia-alaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoilla 1 ja 3 yritystukien ja kehittämishankkeiden kautta.
Yritystuet
Toimenpide 111.3: Osaamisen tason kohottaminen
Kehittämistuella tuetaan maaseudulla toimivien pelto- tai metsäbiomassasta bioenergian raaka-ainetta tuottavien mikroyritysten tuotekehitystä, markkinointi- ja kilpailukykyä. Toimenpiteet liittyvät osaamisen tason kohottamiseen. Esim. mikroyritysten koulutus- ja kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on energian säästö ja uusiutuvien energiaraaka-aineiden käytön edistäminen.
Toimenpide 123: Maa- ja metsätalouden arvon lisääminen
Investointitukea voidaan myöntää pelto- ja metsäbiomassan hyödyntämiseen perustuvaa energian tuotantoa harjoittaville mikroyrityksille. Tuetaan puuraaka-aineesta, lämpöä tuottavien sekä puuraaka-ainetta energiakäyttöön jalostavien (esim. pelletit, briketit, pienmuotoinen pilkevalmistus) pienmuotoiseen tuotantoon perustuvien mikroyritysten perustamisen ja laajentamisen vaatimia investointeja. Esim. rahoitetaan poltettavan peltobiomassan sadonkorjuuseen ja keruuseen sekä prosessointiin (murskaus, pelletöinti, briketöinti jne.) tarkoitettuja urakointikoneita ja -laitteita
Toimenpide 311:
Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle
Investointi-, käynnistys-, ja kehittämistukea voidaan myöntää maatalousyrityksille, jotka monipuolistavat tuotantoaan perinteisen maataloustuotannon ulkopuolelle. Toimenpiteissä 311 rahoitetaan yritystoimintaa kuten mm. lämpöyrittäjyyttä, jolloin yrityksen tuotteena on itse energia tai jalostettu polttoaine kuten biokaasu tai biodiesel. Lisäksi tuetaan energia-alaan muuta liittyvää palvelutoimintaa. (esim. haketusurakointia, metsätalouspalveluja)
Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen
Investointi-, käynnistys-, ja kehittämistukea voidaan myöntää mikroyrityksille toiminnan perustamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen. Toimenpiteissä 312 rahoitetaan yritystoimintaa kuten mm. lämpöyrittäjyyttä, jolloin yrityksen tuotteena on itse energia tai jalostettu polttoaine kuten biokaasu tai biodiesel. Lisäksi tuetaan energia-alaan muuta liittyvää palvelutoimintaa. (esim. haketusurakointia, metsätalouspalveluja)
Kehittämishankkeet
Maaseudun kehittämishankkeiden avulla voidaan toteuttaa laajasti mm. erilaista yritystoimintaa edistäviä sekä neuvonta- tai asiantuntijapalveluita tarjoavia hankkeita.
Toimenpide 124:
Elinkeinojen kehittämishankkeet bioenergian tuotantoon ja käyttöön liittyvän tehokkaamman teknologian tai logistiikan kehittämiseksi. (tuensaajat tutkimusyksiköt ja kehittämisorganisaatiot)
Toimenpide 321:
Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut
Pienimuotoisia, paikallista energia-, jäte ja vesihuoltoa sekä telemaattisia yhteyksiä kehittäviä ja niiden käyttöönottoa edistäviä hankkeita (tuensaajat julkis-, ja yksityisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt)
Toimenpide 331: Koulutus ja tiedotus
Tuetaan hankkeita, jotka parantavat maaseutuyrittämisen ja sen uudistamisen osallistuvien henkilöiden ammattitaitoa, osaamista ja pätevyyttä. Esim. hankkeet jotka käsittävät energiavarojen kestävään käyttöön ja energiasäästöön liittyvää koulutusta ja viestintä (tuensaajat julkis-, ja yksityisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt).
ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Matias Smeds, puh. 050 312 8641 tai matias.smeds(at)ely-keskus.fi
Maaseudun palvelut maatiloille
Maatilat voivat hakea tukea alkutuotannon energiainvestointeihin. Investointitukea voi saada tuotantorakennuksen tai tilakeskuksen uusiutuvaa polttoainetta käyttäviin lämpökeskuksiin. Investointitukea saa avustuksen ja korkotukilainan muodossa.
Maatilojen energiaohjelma mahdollistaa avustuksen saamisen myös maatilan energiasuunnitelman tekemiseen. Suunnitelman tekee pätevyyden saanut suunnittelija ja siinä käydään läpi tilan energiankäyttö ja annetaan ehdotuksia energiansäästön mahdollistaviin toimenpiteisiin. Vuonna 2011 tulee mahdolliseksi myös energiakatselmuksen tekeminen. Katselmus on suunnitelmaa laajempi kokonaisuus, jossa tehdään jo tarkempia laskelmia ja mittauksia tilan energiankäytöstä. Katselmus on tarkoitettu lähinnä suuremmille ja energiaa enemmän käyttäville tiloille.
ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Juha Ossi, puh. 050 312 8616 tai juha.ossi(at)ely-keskus.fi
Elinkeinokalatalouden palvelut
Vuosina 2007-2013 energia-alan investointitukea on haettavissa Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta.
Toimenpide 1.3:
Investoinnit kalastusaluksiin, valikoivuuteen ja suojaavuuteen
On mahdollista tukea ammattikalastuksen alusten energiatehokkuuden parantamista. Tukea voidaan myöntää yhteen moottorin vaihtamiseen alusta kohden. Pienimuotoisen rannikkokalastuksen uuden moottorin teho ei saa ylittää poistettavan koneen tehoa. Troolareissa saa uuden moottorin teho olla enintään 80 % vanhan moottorin tehosta. Investointituki voi olla enintään 30 % kokonaiskus-tannuksista. Tuenhakijalla jolla on hyväksytty kehittämissuunnitelma voi tuki olla 10 % prosenttiyksikköä suurempi.
Toimenpidekokonaisuus II: Kalanjalostus ja kalan tukkukauppa
Tukea voidaan myöntää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien, sivutuotteiden ja jätteiden käytön tehostamiseen.
Toimenpidekokonaisuus III.1: Alan ammattikunnan toimet
On mahdollista tukea mm. kalajätteen käsittelyä ja hyödyntämistä edistäviä hankkeita, kuten bioenergiaratkaisujen käyttöönottoa. Toimenpiteestä tuetaan alan toimijoiden (yrittäjät, järjestöt, tutkimus ja hallinto) välisen yhteistyön edellytyksiä parantavia hankkeita. Hankkeet voivat liittyä mm. kalan käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen sekä vajaasti hyödynnetyn kalan käyttöön. Tuki on pääsääntöisesti 90 % kokonaiskustannuksista. Hankkeissa voidaan edellyttää yksityistä rahoitusosuutta. Tuki on harkinnanvaraista ja sen määrä voi vaihdella.
Vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttö energiantuotannossa
Kalastustoiminnassa esiintyy saaliissa ajoittain huomattavia määriä sellaista kalaa, jolle ei ole kysyntää elintarviketuotannossa. Lisäksi on, varsinkin sisävesialueilla, viime vuosikymmenen aikana, yleistynyt hoitokalastustoiminta, jolla poistetaan vesistöistä vähemmän toivottujen särjensukuisten lajien osuutta kalastosta. Hoitokalastuksella parannetaan vesistön tilaa ja muutetaan kalayhteisön rakennetta enemmän toivottujen lajien suuntaan. Viime vuosina on myös keskusteltu mahdollisuudesta laajentaa hoito-kalastustoimintaa rannikkoalueelle, jolloin voitaisiin hillitä merialueen rehevöitymiskehitystä.
Perinteisesti elintarvikkeeksi sopimattomat kalaerät ja perkuujätteet sekä valtaosiltaan myös hoitokalastuksessa saatu saalis on Pohjanmaan alueella toimitettu turkiseläinrehuvalmistukseen. Viime vuosien aikana on esitetty mahdollisuutta käyttää perkuujätteitä ja elintarviketuotannossa vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja myös energiantuotannossa. Yksityisten toimijoiden aloitteesta on käynnistetty selvitys siitä onko biodieselin valmistus mahdollista elintarvikkeeksi soveltumattomasta kalaraaka-aineesta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on käynnistänyt pilottihankkeen, jonka tavoitteena on mm. selvittää ka-lajätteen hyödyntämismahdollisuuksia polttoainetuotannossa sekä selvittää miten kalavarojen säilöntä ja keräily pystytään toteuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Kalaraakaaineen käyttö energiantuotannossa edellyttää, että tuotantotoiminnassa voidaan saavuttaa taloudellinen tulos, joka kattaa pyynti- ja kuljetuskulut. Varsinkin Pohjanmaan alueella on lisäksi arvioitava energiantuotantolaitoksien tarjoaman hintatason kilpailukyky verrattuna rehunvalmistuksen tar-joamaan hintaan. Hoitokalastuksen ensisijaisena tavoitteena on vesistön tilan parantaminen ja kalalajis-ton koostumuksen parantaminen, jolloin toiminnasta syntyy muutakin lisäarvoa kuin pelkästään saaliin arvo.
ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Stefan Nyman , puh. 050 312 8554 tai stefan.nyman(at)ely-keskus.fi