Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyönä on laadittu ensimmäinen kattava selvitys happamien sulfaattimaiden haittojen vähentämisestä Suomessa. Selvityksen tavoitteena on löytää keinoja, joilla happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ympäristöongelmat saadaan mahdollisimman pieneksi sekä edistää kestävää maankäyttöä. Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät ovat Suomessa ja ne ovat keskittyneet Länsi- ja Lounais-Suomeen.
Suomessa viljeltyjen sulfaattimaiden pinta-ala on arvioiden mukaan 50 000–336 000 hehtaaria. Merkittävimmät esiintymät ovat Lounais- ja Länsi-Suomessa Mynäjoelta Liminganlahdelle asti. Happamat sulfaattimaat ovat syntyneet pääosin Litorina-vaiheen aikana yli 4000 vuotta sitten.
Happamia sulfaattimaita pidettiin pitkään pelkästään maataloustuotantoa haittaavana ongelmana. Vasta myöhemmin on todettu, että ne vaikuttavat merkittävästi myös kalatalouteen, vesihuoltoon, metsätalouteen, turvetuotantoon sekä pinta- ja pohjavesien tilaan. Happamista sulfaattimaista kuivatuksen seurauksena liikkeelle lähtevä happamuus- ja metallikuormitus on heikentänyt selvästi läntisen rannikon pintavesien ekologista ja kemiallista tilaa. Näkyvimpänä haittana ovat ajoittain toistuvat kalakuolemat.
Happamat sulfaattimaat eivät aiheuta ympäristöriskejä, jos sulfidikerrokset pysyvät vedellä kyllästyneinä. Jos sulfidikerrokset joutuvat pohjaveden pinnan yläpuolelle, niin happamoituminen on väistämätöntä. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia haittoja voidaan vähentää useilla eri keinoilla. Keinot voidaan jakaa kahteen ryhmään: a) sulfidien hapettumisen estäminen ja vähentäminen, b) muodostuneen happamuuden neutralointi ja laimentaminen. Syntyneiden haittojen korjaaminen on kallista, joten sulfidikerrosten hapettumisen estäminen on ensisijaisen tärkeää.
Happamat sulfaattimaat tulee ottaa huomioon kaikessa maankäytössä ja maankäytön suunnittelun tulee perustua riittävään tietoon happamista sulfaattimaista ja niiden aiheuttamasta riskistä. Uusien toimintojen sijoittumista tulee ohjata niin, että vältetään kuivatustarpeen merkittävä lisääntyminen ongelmallisimmilla alueilla. Ongelmallisten alueiden viljely- ja kuivatusjärjestelmät edellyttävät lisää tutkimustietoa ja tukijärjestelmien muutosta.
Selvityksessä esitetään toimenpiteitä, jotka liittyvät seuraaviin aiheisiin:
- lainsäädäntö, ohjelmat ja tukijärjestelmät
- happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja haitat
- happamien sulfaattimaiden aiheuttamisen haittojen synnyn ehkäisy
- happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjunta
Lisäksi selvityksen pohjalta on tarkoitus laatia kansallinen strategia happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.
Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut vesihallintoneuvos Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriöstä. Muina jäseninä ovat toimineet neuvotteleva virkamies Hannele Nyroos ympäristöministeriöstä, ylitarkastaja Eija Vallius ja vesiylitarkastaja Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriöstä, johtaja Pertti Sevola ja erikoisasiantuntija Liisa Maria Rautio Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, biologi Pekka Hynninen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä professori Markku Yli-Halla Helsingin yliopistosta.
Selvityksen sähköinen versio löytyy verkkopalvelusta: Länsi-Suomen ympäristökeskus - vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö
Työ jatkuu
Nyt ollaan tekemässä koko maata koskevaa strategiaa: "Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020" (MMM ja YM)
Tähän nyt tekeillä olevaan strategiaan "Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020" on sisällytetty keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen mahdollisimman tehokkaaksi vähentämiseksi. Lisäksi siinä on myös huomioitu raporttiin tulleet lausunnot eri sidosryhmiltä. Strategiassa esitetään toimintalinjat niin lainsäädännön kuin tukijärjestelmienkin kehittämiseksi. Tärkeää on ottaa happamat sulfaattimaat myös nykyistä paremmin huomioon erilaisissa valtakunnallisissa ja alueellisissa ohjelmissa sekä oppaissa, suosituksissa ja neuvonnassa.
Lisätietoja
- Suunnittelija Eeva Nuotio, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0400 517 856