Uutiset 2019

Liikenteen digitalisaatio raivaa tietä uusille palveluille ja automaattiajamiselle (Kaakkois-Suomi)



Kaakkois-Suomen viides liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin Kotkassa Höyrypanimolla 7.5.2019. Tilaisuuden teemana oli liikenteen digitalisaatio – mahdollisuudet ja vaikutukset tulevaisuuden liikkumiseen. Asiantuntijapuheenvuoroja kuultiin niin automaattiajamisesta kuin yksityiskohtaisemmistakin digitalisaatioon liittyvistä osa-alueista. Seminaariosuuden lomassa oli mahdollisuus tutustua erilaisiin nykypäivän turvallisuustuotteisiin Elpac Oy:n ja InnoTrafik Oy:n esittelemänä. Yleisö pääsi myös ihastelemaan Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmän toteuttaman 5. luokkalaisten piirustuskilpailun parhaimmistoa aiheesta "Tulevaisuuden turvallinen liikenne" ja äänestämään oman suosikkinsa.


Tilaisuuden alussa Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä jakoi "Vuoden liikenneturvallisuusteko tai -henkilö" palkinnon, jonka myöntämisen työryhmä harkitsee tapauskohtaisesti. Kunnianosoituksen sai Lappeenrannan kaupungin liikenneinsinööri Alexandru Simut, jota ryhmän puheenjohtaja liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen ja Liikenneturvan Tarja Korhonen kehuivat erittäin innostuneeksi ja aktiiviseksi liikenneturvallisuusasioissa. Alexandru on toiminnallaan sekä suunnitelmillaan vaikuttanut kaupungin pahimpiin liikenteen onnettomuuspaikkoihin ja parantanut liikenneturvallisuutta saaden onnettomuusmäärät laskuun.


Sonja Lehtonen ja Alexandru Simut.




 

Hyperkytkeytynyt yhteiskunta uudenlaisena toimintaympäristönä


Christopher Rowley
Demos Helsingistä kertoi, minkälainen yhteiskunnallinen murros digitaalisuus on. Hyperkytkeytyneisyys muovaa yrityksiä, liiketoimintaa, arvonluontia, kaupunkeja, elinympäristöjä, yksilöitä, yhteisöjä sekä yhteiskuntarakenteita ja päätöksentekoa. - Kun alustojen erinomaiset palvelut hoitavat monen osalta hallinnon tehtäviä, on hallinnon pysyttävä kertomaan miksi se on olemassa. Rowleyn mukaan tarvitsemme uusia sosiaalisia innovaatioita jälkiteollisen yhteiskunnan rakennuspalikoiksi. - Enemmän dataa + enemmän laskentatehoa = entistä hyödyllisempää tekoälyä, summasi Rowley.






Automaatio lisääntyy liikenteessä asteittain ja vähitellen


 VTT:n johtava tutkija Satu Innamaa kertoi, mitä automaattiajaminen käytännössä on, milloin automaattiautot tulevat ja miten liikenteen automaatio vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.
Automaatio lisääntyy liikenteessä asteittain ja vähitellen. Ensimmäisenä kaupunkiliikenteeseen saadaan pikkubussit; henkilöautoissa automaatiosta on eniten apuja nykyään tarjolla maantieajoon, ruuhkamateluun ja pysäköintiin.  VTT on testannut ja arvioinut yhdessä Euroopan autoteollisuuden ja muiden kumppaniensa kanssa henkilöautojen automaattiajamista todellisessa liikenteessä. -Euroopan autoteollisuus arvioi, että aivan lähivuosina eivät automaattiautot valtaa teitä, mutta liikkumiseen vaikuttavat toki muutkin megatrendit, esim. hyvinvoinnin jakautuminen ja työmarkkinoiden kehittyminen, kaupungistuminen, ympäristönsuojelu ja liikenteen innovaatiot.

Vaikka ihminen inhimillisine ominaisuuksineen onkin suurin riski liikenteessä, ei automaattiajaminen täysin riskitöntä ole. - Jos esimerkiksi karttasovelluksen tiedot eivät jostain syystä vastaa todellisuuta, ei itseajava auto pysty välttämättä tekemään yhtä joustavia ja luovia ratkaisuja kuin ihmiskuljettaja. Itseajavat autot eivät siten ole 100 %:sti turvallisia, vaikka autovalmistajat siihen tähtäävätkin, Innamaa pohti. Tuotekehitys automaattiautojen osalta on hidasta.

Robottiautot tulevat - olemmeko valmiita?

Sitä, millainen robottiauto on liikenteessä, kuvaili Liikenneturvan kouluttaja Raimo Tengvall pro gradu -tutkielmansa johtopäätösten pohjalta. Tengvall tutki millaista on robottiautojen ja inhimillisten tielläliikkujien välinen vuorovaikutus verrattuna ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liikenteessä. Aineisto kerättiin robottibussihankkeen yhteydessä kaupunkimaisella kokeilureitillä ajaneen robottibussin kohdanneita sattumanvaraisia muita tielläliikkujia haastattelemalla. Keskeisimpinä tuloksina havaitaan robottiauton kanssa käytävän vuorovaikutuksen "on-off"-tyyppisyys sekä epäpersoonallisen vuorovaikutuksen vahvuus. Ilman persoonallista vuorovaikutustakin muut tielläliikkujat pystyvät hyvin arvioimaan nopeuden, suunnan sekä näiden muutosten avulla myös robottiauton toimintaa. Vuorovaikutuksen luonne robottiauton kohdalla taas on sekä ihmisten että auton näkökulmasta "on-off": joko auto reagoi tai sitten ei. Tässä on eroa ihmisten monipuolisempaan ja vivahteikkaampaan vuorovaikutukseen liikenteessä, Tengvallin tutkielmassa todetaan.

- Jos paljon puhutut robottiautot yleistyvät, ne ajavat tavallisten ihmisten joukossa. Vuorovaikutus robottiauton kanssa poikkeaa ihmisten välisestä liikenteen vuorovaikutuksesta, ja se voi aiheuttaa haasteita, mutta toisaalta parhaimmillaan robottiautojen tekniikan mahdollisuudet yhdistyvät ihmisten ennakointi- ja vuorovaikutustaitoihin, Tengvall kertoi.

Liikenteen automaation eettiset kysymykset haasteellisia

Aalto-yliopiston professori Tapio Luttinen pohti liikenteen automaation eettisiä kysymyksiä. Liikenteen automaation etiikka ei ole vain yksittäisten moraalisten ongelmien ratkaisua vaan ensisijaisesti automaation eettisten periaatteiden määrittelyä. Eettisten käsitteiden ja teorioiden tunteminen antaa uusia työkaluja liikennepolitiikkaan ja yhteistyöhön eri osapuolten kanssa. Hän tarkasteli liikennepolitiikan arvoja ja eettisiä teorioita ja sitä, minkälaisia näkökulmia ne tuovat keskusteluihin. Luttinen pohti seurausetiikkaa, velvollisuusetiikkaa ja hyve-etiikkaa, jotka tarjoavat täydentäviä näkökulmia liikennepolitiikkaan. Liikennepolitiikassa on arvioitava sekä tuloksia ja toimintatapoja että myös toimijoiden hyveellisyyttä. - Päätös ei voi perustua ainoastaan tosiasioihin - Ei edes insinöörin laskelmiin, Luttinen summaa.

- Eettisten ja filosofisten kysymysten jalkauttaminen softaan asti on vielä vaiheessa mutta sitä pohditaan EU-tasolla; ei ole olemassa sellaista maailmanlaajuista elintä, joka määrittelisi eettiset periaatteet, Luttinen kertoi. Hän heitti lopuksi kuulijoille kysymyksen: Voisiko olla niin että käyttäjä itse voi valita minkälaisella eettisellä vaihtoehdolla varustellun robottiauton valitsee?

Tieto on valtaa


Väyläviraston kehittämispäällikkö Jari Myllärinen kertoi esimerkkejä liikennetiedon ekosysteemeistä: äly- ja automaattiliikenne (kaupunkien robottibussit, älytiet), Mobility as a Service (matkaketjut) ja tavaralogistiikan älykäytävät. -  Ekosysteemin yksi kriittinen elinehto on tiedon tuottaminen, jakaminen ja hyödyntäminen. Asiakkaat ja sidosryhmät voivat samaan aikaan tuottaa sekä hyödyntää tietoa. Valtaosa tuotetuista tiedoista tarjotaan avoimena datana eri toimijoiden käyttöön nykyaikaisten rajapintojen kautta.  Esimerkiksi Väylävirasto tuottaa reaaliaikaista olosuhde- ja liikennetietoa sekä paikkatietojen lataus- ja katselupalvelua.







Poliisin silmä on edelleen tärkein havaintoväline liikennevalvonnassa


Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen kertoi poliisin liikennevalvontatekniikoista ja automaattivalvonnan laajentamisesta. Hän esitteli poliisin nykyisiä liikennevalvontavälineitä (esim. tutkat, automaattivalvontavälineet, tarkkuusalkometri, keskinopeusmittari ja mopometri). Ihalaisen mukaan poliisiauton laitteet ovat erittäin kehittyneitä ja niistä käydään kertomassa maailmalla, mutta silti ihmissilmä on edelleen se tärkein väline valvonnassa.


- Kaikesta automaatiosta ja tekniikasta huolimatta esimerkiksi tutkamittauksessa poliisin silmä on tärkein väline ja tutkan näyttämään lukemaan luotetaan vain jos polisiin silmäkin sen todentaa, Ihalainen muistutti.

Ihalainen esitteli käytössä olevia valvontakamerapisteitä. Uuteen tutkapohjaiseen automaattivalvontaan perustuvia valvontapisteitä on pilottikohteiden (vt4 ja vt 6) jälkeen tulossa mm. valtatielle 26 (Hamina-Taavetti).

HALI takaa vihreät valot hälytysajoneuvoille risteyksissä

Kuntaliiton erityisasiantuntija Tom Holmroos esitteli hälytysajonevojen liikennevaloetuusjärjestelmää HALIa. Siinä ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi.

Hälytysajoneuvojen risteysonnettomuuksia sattuu eri puolilla Suomea lähes joka kuukausi, ja HALI-järjestelmä varmistaa hälytysajoneuvoille liikennevalot aina vihreäksi ja saa hälytysajoneuvon kohteeseen mahdollisimman nopeasti sekä turvallisesti. - Järjestelmä otettiin pilottina käyttöön Oulussa vuonna 2013, ja sen jälkeen siellä ei ole sattunut yhtään hälytysajoneuvojen risteysonnettomuutta, Holmroos kertoi. - HALI-investoinnit ovat siis maksaneet itsensä takaisin moninkertaisesti.

Järjestelmä on nyt laajentunut muualle maahan ja tällä hetkellä 20 % maan liikennevaloista ja hälytysajoneuvoista on HALIn piirissä. Kaakkois-Suomesta ensimmäisenä mukaan on lähtenyt Kouvola, johon järjestelmä on tulossa ensi syksynä.

Liikenteen hiilijalanjäljen pienentäminen on mahdollista

Liikenteen hiilijäljen pienentäminen digitalisaation keinoin on mahdollista, kertoi Solita Oy:n kehitysjohtaja Jouni Wallander. Suomessa liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on yli 20 %, josta tieliikenteen osuus on n. 80 %. EU:n asettaman tavoitteen mukaan Suomen liikennesektorin on vähennettävä päästöjä jopa 50 % vuoteen 2030 mennessä, ja tähän tarvitaan laaja valikoima keinoja.

Keinoja ovat Wallanderin mukana ajoneuvojen ja logistiikan käyttö- ja täyttöaseteen nosto, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen valintaa tukevat digitaaliset palvelut, kestäviä kulkumuotoja tukeva liikenteenohjaus, uudet palvelut aktiiviseen liikkumiseen, ohjaava hinnoittelu, reaaliaikainen tieto liikkumisvalintojen vaikutuksista ja liikkumistarpeen vähentäminen.
- Mikään teknologia tai palvelu ei automaattisesti johda kestävämpään liikennejärjestelmään, vaan kyse on siitä, miten niitä hyödynnetään; ihmisten käytös ja poliittiset päätökset ratkaisevat. Vähintään yhtä suuri rooli on "perinteisellä" liikennepolitiikalla, esimerkiksi kestäviä liikennemuotoja edistävillä infrastruktuuriratkaisuilla, Wallander muistutti.


Seminaariväki sai valita suosikkinsa piirustuskilpaluun osallistuneista töistä. Valinta oli ilmiselvästi vaikeaa; sen verran taidokkaita työt olivat!

      


- Teksti ja kuvat: Minna Niukanen


Updated