Tiedotteet 2019

Pirkanmaan perinneympäristöjen tila vaihtelee suuresti – luontoarvojen säilymiseen tarvitaan laiduntavaa karjaa (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskus jatkoi kesällä 2019 ympäristöministeriön rahoittamia perinneympäristöjen maastokartoituksia. Kartoitukset päivittävät ja täydentävät 1990-luvulla toteutettua valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Kesien 2017–19 aikana on kartoitettu yhteensä 166 kohdetta ympäri Pirkanmaata. Perinneympäristöksi katsottua maa-alaa näiltä on löydetty yhteensä noin 800 hehtaaria. Eniten kohteita on valikoitunut mukaan Sastamalasta, Tampereelta, Ylöjärveltä, Valkeakoskelta ja Kangasalta.

Perinneympäristöt (perinnebiotoopit, perinnemaisemat) ovat perinteisen kotieläintalouden muovaamia luontotyyppejä. Ne kuuluvat eliölajistoltaan rikkaimpiin luontotyyppeihimme ja ovat merkittävä osa maamme kulttuurihistoriaa ja maisemaa. Perinneympäristöjen esiintymät ovat suuresti vähentyneet jo vuosikymmenien ajan, koska karjatilat ovat vähentyneet eikä niittyjen, hakamaiden ja metsälaitumien laiduntamiselle ja niittämiselle ole entisenlaista tarvetta. Suomessa esiintyvät 42 perinneympäristöjen luontotyyppiä on kaikki luokiteltu uhanalaisiksi. Myös Suomen 2 667 uhanalaisesta eliölajista 24 % elää ensisijaisesti perinneympäristöissä tai muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä.

Perinneympäristöjen arvoluokituksessa on kolme päätasoa: valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokas.

- Päivityskartoitusten myötä on selvillä, että Pirkanmaalla on noin 10 valtakunnallisesti arvokasta ja noin 60 maakunnallisesti arvokasta kohdetta. Paikallisesti arvokkaita kohteita on arviolta 300–400, joista noin 100:sta on ajantasaiset kartoitustiedot. Kaiken kaikkiaan perinneympäristöjä Pirkanmaalla on noin 400-500,  toteaa projektisuunnittelija Jukka Mattlar Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kohteiden kunto ja hoitotilanne vaihtelevat suuresti. Paljon pieniä kohteita on jäänyt vaille hoitoa, kun pientiloilla on luovuttu karjasta tai kokonaan maataloudesta. Toisaalta jatkavien karjatilojen avulla on saatu palautettua hoitoon kohteita, joilta hoito on jo välillä loppunut. Suuresta karjasta voi riittää eläimiä useaankin paikkaan.

- Kaikkiaan laiduntamalla hoidettavia perinneympäristökohteita on Pirkanmaalla arviolta 200. Lisäksi on vähintään muutamia kymmeniä niittämällä hoidettavia kohteita, joiden hoitajina toimii maanomistajien ohella yhdistyksiä ja oppilaitoksia, Mattlar jatkaa.

Laidunnus on perinneympäristöjen tärkein hoitomuoto
 

Laiduntamalla hoidettavista kohteista noin joka toisella laiduneläinlaji on nauta. Lammas on toiseksi yleisin ja hevonen kolmanneksi yleisin. Muut lajit ovat erittäin harvinaisia. Kartoitusten perusteella laidunnuksen lopputulos on keskimäärin paras naudoilla ja huonoin lampailla. Tavoiteltavana lopputuloksena pidetään, että kasvillisuus on syöty koko laitumelta melko matalaksi. Lammaslaidunnuskin on silti perinneympäristön arvon säilymisen kannalta selkeästi parempi vaihtoehto kuin hoidon loppuminen. Myös niittohoidolla voidaan päästä hyviin tuloksiin, mutta sitä harvoin jaksetaan toteuttaa suurilla pinta-aloilla.

Tavallisimpia ongelmia hoidon laadussa ovat liian vähäiset raivaukset, liian kevyt laidunnus sekä maaperän rehevöityminen. Tiheä puusto, etenkin kuusettuminen, vähentää aluskasvillisuuden määrää ja monimuotoisuutta. Kevyellä, etenkään loppukesään painottuvalla laidunnuksella kasvillisuudesta ei tule matalaa.

- Rehevöityneillä paikoilla kasvillisuus on yksipuolista, vain muutamien lajien hallitsemaa. Onnistuneen hoidon tuloksena sen sijaan on tasainen kilpailutilanne kasvilajien välillä, ja monimuotoinen kasvilajisto luo elinedellytykset myös monimuotoiselle eläinlajistolle, Mattlar kuvailee.

Hoidon laatuongelmat ovat tavallisempia suurilla kuin pienillä kohteilla, eikä useiden kohteiden keskittyminen samalle hoitajalle ole johtanut hyvään lopputulokseen. Monesti puutteellisen hoidon vaihtoehtona on kuitenkin hoitamattomuus, koska perinneympäristökohteiden hyvään hoitoon kykeneviä ja sitoutuvia karjatilallisia ei ole läheskään joka kylällä.

- Karjatilojen edelleen vähetessä tarvittaneen tulevaisuudessa lisää luonnonhoitoon erikoistuneita karjatiloja ja niitto- ja raivausurakoitsijoita, joilla on osaamista ja voimavaroja monen kohteen hoitamiseen samanaikaisesti, Mattlar toteaa.

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen vuosina 2017–19 kartoittamat perinneympäristökohteet (166 kpl)

 

Laidunnus on perinneympäristöjen tärkein hoitomuoto. Pirkanmaalla tavallisin laiduneläinlaji on nauta.

 

Linkit:

Valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi 2019–2021
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Perinnebiotoopit/Valtakunnallinen_perinnebiotooppien_inventointi_20192021

Lisätietoja:

Projektisuunnittelija Jukka Mattlar, puh. 0295 036 088, jukka.mattlar(at)ely-keskus.fi


Updated