Verlan puuhiomo ja pahvitehdas - elävää kulttuuriperintöä
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde. Jokainen Suomen kohteista edustaa yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä.
Kaakkois-Suomessa, Kymenlaakson pohjoisosassa sijaitseva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, sitä ympäröivä työväen asuinalue sekä Verlankosken voimalaitokset muodostavat Verlan maailmanperintökohteen, joka on ollut maailmanperintöluettelossa vuodesta 1996. Verla on erittäin hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun loppupuolen metsäteollisuuden synnyttämästä tehdasyhteisöstä. Tämän tyyppisiä yhdyskuntia syntyi havumetsävyöhykkeelle Pohjois-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, jossa raaka-aineena käytettyä puuta ja energialähteenä käytettyä vesivoimaa oli helposti saatavilla. Verla oli osa kehitystä, jonka tuloksena Kymenlaaksosta kasvoi Suomen merkittävin puunjalostusmaakunta.
Verlassa toimi puuhiomo vuodesta 1872 ja myöhemmin myös pahvitehdas vuodesta 1882 lähtien. Nykyinen, rakennustaiteellisesti yhtenäinen rakennuskanta muodostui 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Verlan tehtaan päätuote, valkoinen puupahvi, nautti oman aikansa markkinoilla hyvää mainetta. Sitä myytiin kotimaan lisäksi Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja jopa Etelä-Amerikkaan saakka. Tärkeimmät Verlan pahvin käyttäjät olivat kotelotehtaat ja kirjansitomot. Tehtaan vuosituotanto, lähes 2 000 tonnia pahvia, vastaa nykyisin suuren paperitehtaan vuorokausituotantoa.
Tehdas siirtyi Kymin Osakeyhtiölle vuonna 1922. Kesällä 1964 sen toiminta lakkautettiin. Tehdasrakennukset sekä niissä olevat laitteet ja irtaimistot jätettiin koskemattomina paikoilleen. Sata vuotta tehtaan käynnistymisen jälkeen, vuonna 1972, Verla avattiin museona.
Verlan suojelu ja hoito on järjestetty kansallisella lainsäädännöllä. Sen hallinnasta vastaa kohteen suurin maaomistaja UPM-Kymmene Oyj ja hoitoa toteuttamaan on asetettu Verlan hoitokunta, jossa ovat edustettuina viranomaiset sekä kohteen omistajatahoja. Hoitokunta ohjaa ja ohjeistaa restaurointiin ja ylläpitoon liittyvää toimintaa tekeillä olevan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.
ely-updated 17.03.2021