30.12.2011  Pinta- ja pohjavedet korkealla vuoden vaihteessa

Vuoden vaihtuessa vesistöjen vedenpinnat ovat yhä korkealla, vaikka suurimmat tulvahuiput onkin jo paikoin ohitettu. Jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti kääntyneet laskuun, mutta järvien pinnat ovat paikoin vielä nousemassa. Pohjaveden pinnankorkeus on noussut keskimääräistä korkeammalle.

Loppuvuoden aikana Uudellamaalla on satanut poikkeuksellisen paljon, ja lähes kaikki sade on tullut maahan vetenä. Tämä on kasvattanut vesistöjen virtaamat paikoin kevättulvaa suuremmiksi. Samalla pohjavesivarastot ovat täyttyneet. Lunta tai routaa maassa ei ole, eivätkä järvet ole jäätyneet.

Kovien tuulten seurauksena Uudenmaan alueen metsissä on kaatunut paljon puita. Tuuli on myös sekoittanut tehokkaasti järvien ja merialueen vettä. Tämä on parantanut vesistöjen happitilannetta.

23.12.2011 Virtaamat laskussa, uusia sateita tulossa

Joulukuun runsaat sateet nostivat Uudenmaan vesistöjen virtaamat monin paikoin jopa keskimääräisiä kevättulvia suuremmiksi. Uomissa oleva vesikasvillisuus on osaltaan vaikuttanut siihen, että vedenpinnat ovat nousseet vastaavia kevättulvia korkeammiksi. Tulvavedet ovat nousseet monin paikoin pelto- ja metsäalueille. Tieliikennettä on jouduttu rajoittamaan tulvivan veden takia mm. Turunväylällä, Vihdintiellä ja Sannaistentiellä. Rakennuksia on suojattu tilapäisin tulvasuojelurakentein mm. Espoon Pitkäjärvellä sekä alempana Kirkkojärven alueella.

Joulunalusviikolla muutamat sateettomat päivät ovat saaneet virtaamat laskusuuntaan etenkin suuremmissa vesistöissä. Vedenpinnat ovat edelleen korkealla mm. Espoonjoen ja Tuusulanjoen alueilla. Jouluksi ennustetut sateet voivat kääntää erityisesti pienempien valuma-alueiden virtaamat uudelleen kasvuun.

Uudenmaan järvistä mm. Hiidenvesi ja Lohjanjärvi jatkavat edelleen nousuaan, tulvahuipun ennustetaan sijoittuvan vuodenvaihteen tienoille. Espoon Pitkäjärven vedenpinta on lähtenyt hitaaseen laskuun, mutta ennustetut sateet voivat kääntää järven pinnan uudelleen nousuun.

Uudenmaan ELY-keskus seuraa tulvatilanteen kehittymistä jatkuvasti myös joulun aikaan.

20.12.2011 Vesi haittaa edelleen liikennettä Turun moottoritiellä Espoossa

19.12.2011 Vesi haittaa liikennettä Turun moottoritiellä Turun suuntaan 

19.12.2011  Jouluviikolla vesistöt tulvivat

Jouluviikko käynnistyi Uudellamaalla tulvan merkeissä. Useiden päivien rankat sateet nostivat vesistöjen pintoja koko viikonlopun, ja jokien virtaamat kasvoivat reippaasti suuremmiksi kuin tavanomaiset kevättulvat.

Joulukuun ennnätysmäiset vesisateet ovat saaneet vesistöt tulvimaan joka puolella Uuttamaata. Vesi on noussut pelloille ja teille, ja järvien säännöstelyssä on tehty jo poikkeusjärjestelyjä.

Tulevien päivien sateet ratkaisevat, millaiseksi vesitilanne joulun alla kehittyy. Mikäli sateet jatkuvat, tulva jatkuu. Sään poutaantuminen taas voi saada vedenpinnat nopeastikin laskemaan. Ely-keskus ja pelastuslaitokset seuraavat tulvatilanteen kehittymistä.

14.12.2011 Vesi on nyt korkealla Uudenmaan vesistöissä

9.9.2011 Vedenkorkeudet sateiden johdosta nousussa

Alkusyksyn sateet ovat kääntäneet vedenkorkeudet nousuun Uudenmaan alueella. Nousua on tapahtunut etenkin virtavesissä. Elokuun viimeisen viikon ja syyskuun ensimmäisen viikon aikana virtavesien korkeudet nousivat paikoin jopa 20-30 cm. Esimerkiksi Porvoon Ilolanjoessa vesi nousi kuun vaihteessa neljän päivän aikana 29 cm.

Keskimäärin vedenkorkeudet virtavesissä ovat nousseet kymmenestä viiteentoista senttimetriin. Myös jokien virtaama on sateiden myötä hieman lisääntynyt. Järvissä vedenkorkeuden vaihtelu on ollut vähäisempää.

22.6.2011 Järvien ja jokien pinnat matalalla

Järvien ja jokien pinnat ovat kesäiseen tapaan matalalla. Kevään ja alkukesän lämmin ja vähäsateinen sää on saanut vedenkorkeudet laskemaan varsin alas. Viime päivien reippaat sade- ja ukkoskuurot ovat kuitenkin paikoin pysäyttäneet vedenpintojen laskun tai jopa kääntäneet vedenkorkeudet nousuun.

Touko- ja kesäkuun aikana pintavedet ovat lämmenneet nopeasti. Samalla järviin on muodostunut voimakas lämpötilakerrostuneisuus, jolloin pinnan lämmin vesikerros ja syvänteiden kylmä alusvesi eivät ole enää päässeet sekoittumaan keskenään. Osassa järviä syvänteiden happitilanne on heikentynyt selvästi. Yleensä syvänteiden happivarat heikentyvät kesän mittaan, ja hapettomuutta saattaa esiintyä loppukesällä.

15.6.2011 Kesän leväseuranta on alkanut

Uudenmaan ELY-keskuksen, alueen kuntien sekä yksityishenkilöiden yhdessä toteuttama leväseuranta kesän 2011 osalta on alkanut. Sinilevätilannetta seurataan noin 30 havaintopaikassa eri puolilla Uuttamaata kesäkuukausien ajan. Säännöllisten havaintopaikkojen lisäksi ELY-keskus ottaa vastaan kansalaisten havaintoja sinilevästä yksittäisiltä järviltä tai rannikkoalueelta.

Levähavainnot julkaistaan Järviwiki-palvelussa.

20.4.2011 Virtaamat laskussa

Vuorokauden keskilämpötilojen pysyttyä reilusti nollan yläpuolella lumen sulanta on ollut Uudellamaalla nopeaa. Lunta on enää jäljellä lähinnä metsäalueilla, joten tulvat ovat enimmäkseen hyvässä laskussa. Virtaamien kuitenkin odotetaan pysyvän lähipäivien ajan korkeina etenkin Porvoonjoella, Koskenkylänjoella sekä osassa Karjaanjoen vesistöaluetta.

Vantaanjoen pääuoman virtaama on laskenut reilun viikon takaisesta huipustaan reilusti (Oulunkylä hieman yli 60 m3/s). Toisaalta yläjuoksulla Kytäjoen virtaamat pysynevät lähipäivät suurina yläpuolisten järvien säännöstelytilavuuden täyttyessä. Porvoonjoen Vakkolan virtaama on 64 m3/s oltuaan viikko sitten korkeimmillaan yli 90 m3/s. Nummenjoella Pirkkulassa virtaama on 22 m3/s, ja virtaaman odotetaan pysyvän tulvalukemissa huhtikuun lopulle saakka. Espoonjoen virtaama on pysynyt jo 1,5 viikkoa n. 6 m3/s tasolla.

Hiidenveden arvioidaan nousevan lähipäivinä vielä 10-15 cm. Lohjanjärvi nousee toukokuun puoliväliin mennessä 30-35 cm nykyisestä tasostaan. Tuusulanjärvellä tulvahuippu on jo saavutettu ja järvi on laskussa keskimääräisellä tasollaan.

Artjärven luonnontilainen Pyhäjärvi on jatkanut nousuaan, tiistaina vedenkorkeus oli ylittänyt keskimääräisen tulvahuipun n. 20 cm:llä. Vedenpinnan ennustetaan kuitenkin kääntyvän laskuun lähipäivinä.

12.4.2011 Tulvahuippuja saavutettu

Tiistain vastaisena yönä lämpötila laski Uudenmaan alueella nollan tuntumaan, ja virtaamien nousu pysähtyi useissa vesistöissä. Esimerkiksi Vantaanjoen pääuomassa sekä Lepsämänjoessa virtaama on havaintojen mukaan kääntynyt jo laskuun.

Valuma-alueilla on vielä paikoin runsaasti lunta. Ennusteen mukaan päivälämpötila voi aurinkoisella säällä nousta jopa lähelle kymmentä astetta, mutta yöpakkaset pysäyttävät lumen sulannan. Virtaamien voidaan odottaa pysyvän korkeina vielä useiden päivien ajan.

Tiistaina virtaama Vantaanjoen Oulunkylässä oli hieman alle 140 m3/s, kun se maanantain aikana oli suurimmillaan 145 m3/s. Keravanjoen Hanalassa virtaama oli tiistaina 25 m3/s. Porvoonjoen virtaama jatkoi nousuaan (Vakkola 75 m3/s), samoin kuin Nummenjoen virtaama (Pirkkula 22 m3/s).

Porvoonjoella virtaamahuippu saavutetaan ennusteen mukaan kuluvan viikon lopulla. Myös Espoonjoella virtaaman ennustetaan nousevan vielä lähes viikon ajan.

11.4.2011 Tulvahuiput saavutetaan lähipäivinä

Keskilämpötila pysytteli viikonloppuna ennustettua korkeampana, mikä nopeutti lumen sulantaa huomattavasti. Uudenmaan jokien virtaamien kasvu jatkui tasaisesti koko viikonlopun ajan. Alkuviikolla lämpötilan ennustetaan pysyttelevän edelleen nollan yläpuolella, joten tulvahuiput ovat odotettavissa kuluvan viikon aikana.

Maanantaina virtaama Vantaanjoen Oulunkylässä oli lähes 140 m3/s, Keravanjoen Hanalassa 27 m3/s, Porvoonjoen Vakkolassa 70 m3/s ja Nummenjoen Pirkkulassa 19 m3/s.

Karjaanjoen vesistöalueen latvajoet ovat juuri saavuttamassa tulvahuippunsa. Nummenjoen virtaama on hieman keskimääräistä korkeampi, kun taas Vanjoella tulvalukemat lähestyvät havaintojakson suurimpia arvoja.

Vantaanjoen odotetaan saavuttavan tulvahuippunsa viikon puolivälin paikkeilla, jolloin Oulunkylän virtaaman arvioidaan olevan n. 150-170 m3/s. Espoonjoella tulvahuippu saavutettaneen loppuviikolla, samoin kuin useilla itäisen Uudenmaan suurimmilla joilla. Hiidenveden ja Lohjanjärven ennustetaan saavuttavan tulvahuippunsa huhtikuun lopulla.

Jokien jäänlähtö on parhaillaan käynnissä. Suurempia jääpatoja ei ole toistaiseksi muodostunut.

8.4.2011 Sää viilenee, tulvan nousu hidastumassa

Uudenmaan alueen vesistöjen virtaamat ovat jatkaneet nousuaan koko viikon ajan. Lämpötilan pysyttyä öisinkin pääosin nollan yläpuolella sulanta on ollut jatkuvaa. Myös torstain vesisateet vauhdittivat lumen sulamista. Viikonvaihteelle ennustetun sään viilenemisen arvioidaan hidastavan virtaamien kasvua. Virtaamat pysynevät kuitenkin korkeina koko huhtikuun ajan.

Tulvavesiä on levinnyt alaville pelloille ainakin Vantaanjoen ja Nummenjoen vesistöalueilla. Toistaiseksi tietoon ei ole tullut rakennuksille tai liikenneyhteyksille tulvasta aiheutuneita vahinkoja.

Perjantaina virtaama Vantaanjoen Oulunkylässä oli 90 m3/s, Keravanjoen Hanalassa 18 m3/s, Porvoonjoen Vakkolassa 40 m3/s ja Nummenjoen Pirkkulassa 15 m3/s.

Jokijäät ovat vielä pääsääntöisesti paikallaan, tosin tulvavesi virtaa osin vapaasti uoman reunoja myöten. Pienemmissä uomissa on jo jäistä vapaita osuuksia.

Jääkannet ovat haurastuneet merkittävästi, joten liikkumista järvillä ja joilla on syytä välttää. Pienempienkin uomien voimakas virtaus saattaa aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti pienille lapsille.

5.4.2011 Tulvavirtaamat nousussa

Ilman lämpeneminen ja runsaat vesisateet ovat kääntäneet virtaamat moni paikoin Uuttamaata nousuun.  

Lämpötilan pysyttyä yölläkin nollan yläpuolella lumen sulaminen on nopeutunut niin, että vesi on alkanut nousta joissa jään päälle. Etenkin pienemmissä uomissa vesi saattaa jo levitä alaville ranta-alueille. Ilmatieteenlaitoksen 10 vuorokauden sääennusteen perusteella vuorokauden keskilämpötilat pysyttelevät joitakin asteita nollan yläpuolella. Lisäksi useina päivinä on luvassa vesi- tai räntäsateita.

Vesistöennusteiden mukaan tulvahuiput saavutettaneen huhtikuun puolivälin tienoilla. Tulvien odotetaan olevan samaa suuruusluokkaa tai hieman suuremmat kuin viime keväänä. Etenkin rannikon pienillä valuma-alueilla tulvahuippu saattaa nousta huomattavasti suuremmaksikin runsaasta lumimäärästä johtuen.